Mikä rotu suomalaiset ovat?

Suomalaiset koirarodut? Kansallinen aarre ja sen vaaliminen

Suomalaisten koirarotujen taustojen ja alkuperän tunteminen auttaa ymmärtämään näiden eläinten merkitystä ja ehkäisee väärinkäsityksiä. Perehtymällä kunkin rodun historialliseen käyttötarkoitukseen ja ominaisuuksiin saa parhaan kuvan maamme ainutlaatuisesta ja korvaamattoman arvokkaasta koiraperinnöstä.

Mitkä ovat viisi suomalaista koirarotua?

Kysymys suomalaisten rodusta saattaa äkkiseltään kuulostaa hämmentävältä ihmisen alkuperään viitaten, mutta koiramaailmassa vastaus on selvä: Suomessa on viisi virallista kotimaista koirarotua. Nämä suomalaiset koirarodut ovat suomenpystykorva, karjalankarhukoira, suomenajokoira, lapinporokoira ja suomenlapinkoira.

Nämä viisi rotua ovat kehittyneet vuosisatojen aikana vastaamaan pohjoisen luonnon ja kulttuurin asettamiin tarpeisiin. Suomen Kennelliitto vastaa rotujen suojelusta ja jalostuksen seurannasta. Rekisteröidyt rotukoirat muodostavat valtaosan maamme koirakannasta, sillä Suomessa arvioidaan olevan yhteensä noin 800.000 koiraa. Kotimaiset koirarodut ovat säilyttäneet vahvan asemansa niin metsästäjien apuna kuin aktiivisina perhekoirina.

Aluksi olin itsekin hieman eksyksissä näiden rotujen historian kanssa, sillä moni opas kuvailee paimen- ja metsästyskoiria hyvin kaavamaisesti. Mutta kun pääsee seuraamaan näitä koiria tositoimissa talvisessa metsässä - silloin sen vasta ymmärtää. Ne eivät ole vain lemmikkejä, vaan elävää kulttuuriperintöä.

Suomenpystykorva - Suomen kansalliskoira ja alkuperäisrotu

Suomenpystykorva on virallinen suomen kansalliskoira, joka valittiin tähän kunniatehtävään vuonna 1979. Kyseessä on puhdas alkuperäisrotu, joka polveutuu suoraan luonnonkannasta ilman laajamittaista risteytystä muiden ulkomaisten rotujen kanssa.

Historiallisesti tämä haukkuva lintukoira on ollut elintärkeä kumppani pohjoisen asukkaille ravinnon ja turkisten hankinnassa. Suomenpystykorva onkin saanut paikkansa niin kansalliseepos Kalevalassa kuin vanhoissa kalliomaalauksissa. Kyseessä on kokonaisuudessaan yksi terveimmistä koiraroduistamme, jonka kanta halutaan säilyttää elinvoimaisena myös tuleville sukupolville. Pystykorvalla metsästystä pyritään parhaillaan saamaan jopa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Muistan elävästi, kun ensimmäistä kertaa yritin seurata pystykorvan työskentelyä metsässä. Se jatkuva, sielukas haukku lintua osoittaessa oli jotain maagista. Mutta siinä on oma haasteensa. Koira vaatii valtavasti kärsivällisyyttä - jos herpaannut hetkeksikin tai yrität hoputtaa sitä, yhteistyö katkeaa siihen paikkaan. Siinä oppii nöyryyttä luonnon edessä.

Karjalankarhukoira ja suomenajokoira - Suur riistan ja jäniksen metsästäjät

Metsästysperinteeseen kytkeytyvät tiiviisti myös kaksi muuta upeaa rotua: karjalankarhukoira ja suomenajokoira. Molemmat ovat puhtaita käyttökoiria, joiden ominaisuuksia on hiottu tarkasti tiettyä tehtävää varten.

Karjalankarhukoira on peloton ja sisukas suurriistan metsästäjä, joka tunnetaan kyvystään pysäyttää hirvi tai karhu haukullaan. Suomenajokoira puolestaan on erikoistunut jäniksen ja ketun ajometsästykseen. Vaikka labradorinnoutaja pitää edelleen hallussaan Suomen suosituimman koirarodun titteliä, suomalaiset koirarodut pitävät pintansa maaseudulla ja harrastajien keskuudessa. Suomenpystykorva oli suosituimpien rotujen listalla sijalla 13, karjalankarhukoira sijalla 31 ja lapinporokoira sijalla 45.

Lapin paimenkoirat: Suomenlapinkoira ja lapinporokoira

Pohjoisen karuihin olosuhteisiin ja poronpaimennukseen ovat puolestaan kehittyneet kaksi upeaa lappalaista rotua: suomenlapinkoira ja lapinporokoira. Nämä koirat ovat siirtyneet historian saatossa tunturien paimenista monipuolisiksi harrastus- ja perhekoiriksi.

Suomenlapinkoira on saavuttanut huiman suosion koko maassa. Se nousi Suomen Kennelliiton tilastoissa kolmanneksi suosituimmaksi koiraroduksi, ja sen vuotuinen rekisteröintimäärä ylitti tuhannen koiran rajan saavuttaen tarkalleen 1.063 koiraa. Lapinporokoira puolestaan on hieman harvinaisempi, mutta se on säilyttänyt linjakkaan, lyhytkarvaisemman ulkomuotonsa ja erinomaisen työskentelymotivaationsa.

Tämä seuraava asia saattaa yllättää monet lajiin tutustuvat. Suomenlapinkoira ja lapinporokoira erotettiin omiksi roduikseen vasta vuonna 1966, vaikka niiden tausta paimenina on vuosisatoja vanha.

Suomalaisten koirarotujen ominaisuuksien vertailu

Suomenpystykorva (Kansalliskoira) ⭐

- Haukkuva lintukoira pienriistan ja lintujen metsästykseen

- Kettuun vivahtava, pystykorvainen, tuuhea ja loistavan punaruskea turkki

- Eloisa, itsenäinen, rohkea ja herkkähaukkuinen vahtikoira

Suomenlapinkoira

- Alun perin poropaimen, nykyisin suosittu perhe- ja harrastuskoira

- Keskikokoinen, pitkäkarvainen ja erittäin tuuhea, useita sallittuja värejä

- Rauhallinen, ystävällinen, oppivainen ja erittäin lapsirakas

Karjalankarhukoira

- Suurriistan, kuten hirven ja karhun, pysäyttävä metsästyskoira

- Keskikokoinen, voimakasrakenneinen, mustavalkoinen ja säänkestävä turkki

- Peloton, tasapainoinen, itsenäinen ja isännälleen erittäin uskollinen

Harrastuksen löytäminen: Antti ja suomenlapinkoira Poju

Antti, 34-vuotias ohjelmoija Tampereelta, halusi löytää itselleen aktiivisen ulkoilukaverin tasapainottamaan pitkiä istumatyöpäiviä. Hän päätyi hankkimaan suomenlapinkoiran pennun, Pojun, uskoen rodun helppouteen.

Ensimmäiset viikot olivat kuitenkin täynnä turhautumista. Poju haukkui asunnon jokaiselle äänelle, ja Antin kädet olivat jatkuvasti naarmuilla pennun naskalihampaista. Kerrostalon naapurit alkoivat valittaa metelistä.

Antti tajusi, ettei pelkkä remmikävely riittänyt rodulle, jolla on paimennusvietti. Hän alkoi aktivoida koiran aivoja piilotustreeneillä olohuoneessa ja opetti sille ehdottoman hiljaisuuden palkitsemalla hiljaisista hetkistä.

Kuukauden intensiivisen työn jälkeen haukkuminen väheni huomattavasti ja Antti raportoi saaneensa asunnon rauhoittumaan. Poju oppi kanavoimaan energiansa oikein, ja heistä tuli erottamaton kaksikko metsäpoluilla.