Miksi itsenäisyyspäivänä laitetaan kaksi kynttilää ikkunalle?

Miksi itsenäisyyspäivänä laitetaan kaksi kynttilää ikkunalle? Perinne

Suomalainen kynttiläperinne kantaa mukanaan syvää historiallista tarinaa ja merkitystä. Monet pohtivat, miksi itsenäisyyspäivänä laitetaan kaksi kynttilää ikkunalle ja mitä valot viestivät. Tämän kauniin tavan taustojen ymmärtäminen auttaa vaalimaan yhteistä kulttuuriperintöä. Tutustu juhlapäivän tapojen taustoihin ja opi tuomaan lämmin tunnelma omaan kotiisi oikealla tavalla.

Miksi itsenäisyyspäivänä laitetaan kaksi kynttilää ikkunalle?

Itsenäisyyspäivän kahden kynttilän polttamiseen ikkunalla liittyy useita päällekkäisiä historiallisia ja symbolisia selityksiä, sillä perinteellä ei ole vain yhtä ainoaa alkulähdettä. Kahden kynttilän on katsottu symboloivan kotiisänmaata, mutta tapauksen taustalla vaikuttavat myös Ruotsin vallan aikaiset kuninkaalliset merkkipäivät, sortovuosien hiljainen protesti sekä jääkäriliikkeen salaiset turvapaikat. Nykyinen tapa vakiintui itsenäisyyspäivän yhteyteen vasta 1920-luvulla järjestön antaman valtakunnallisen suosituksen myötä.

Alun perin valoa ikkunoihin sytytettiin jo 1700- ja 1800-luvuilla kunnioittamaan hallitsijaa, kuten Ruotsin kuningasta tai Venäjän keisaria, tämän vieraillessa Suomessa. Myöhemmin sortovuosien aikana 1800-luvun lopulla kaksi kynttilää muuttui täysin päinvastaiseksi merkiksi eli hiljaiseksi kapinaksi venäläistämistoimia vastaan. Kynttilät sytytettiin kansalliskirjailija J. L. Runebergin päivänä viidennes helmikuuta. Suomen itsenäistyttyä valtioneuvosto määräsi vuonna 1919 juhlapäiväksi joulukuun kuudennen, jolloin myös itsenäisyyspäivän kynttilät perinne siirtyi virallisesti itsenäisyyspäivään.

Kaksi kynttilää ikkunalla merkitys ja suosituimmat selitykset

Yleisin tulkinta nykyaikana on, että kaksi kynttilää kuvaavat yksinkertaisesti kotia ja isänmaata. Tutkijoiden mukaan tämä on ihmisille kaikkein luontevin ja helpoimmin omaksuttava selitys. Historiallisesti kynttilöille on kuitenkin annettu monia muitakin merkityksiä, jotka kumpuavat Suomen historian vaikeista murrosvaiheista.

Tunnetuimmat selitykset ja uskomukset kahdelle kynttilälle ovat: Jääkäriliikkeen salainen merkki: Vuosina 1915-1918 Saksaan sotilaskoulutukseen matkaavat jääkärit tarvitsivat salaisia reittejä ja suojataloja. Ikkunalle asetetut kaksi kynttilää kertoivat värvätyille, että talo oli turvallinen majapaikka, jossa ei tarvinnut pelätä venäläisten viranomaisten käsiin joutumista. Sotavuosien muisto: Myöhempien sotien aikana, jolloin selvitettiin kaksi kynttilää ikkunalla merkitys, symboliikka syveni entisestään. Toisen kynttilän ajateltiin palavat rintamalta palanneiden ja toisen sinne menehtyneiden eli rintamalle jääneiden sotilaiden muistoksi. Käytännöllinen ikkunasymmetria: Vanhoissa suomalaisissa taloissa oli tyypillisesti kaksiosaiset ruutuikkunat, joiden keskellä oli pystypuu. Yksi kynttilä olisi näyttänyt orvolta ja kolme kynttilää olisi rikkonut symmetrian, joten yksi kynttilä kumpaankin alaruutuun oli visuaalisesti kaunein ratkaisu.

Olin itse aikoinaan nuorena opiskelijana hyvin hämmentynyt tästä perinteestä, kun muutin ensimmäiseen omaan kerrostaloasuntooni. Muistan elävästi sen joulukuisen illan, kun pohdin miksi itsenäisyyspäivänä sytytetään kaksi kynttilää ja asettelin sinivalkoisia kynttilöitä ikkunalaudalle ja mietin, pitääkö minun tarkkailla kelloa minuutilleen. Pelkäsin tekeväni jotain väärin naapureiden silmissä. Vasta vuosia myöhemmin tajusin, että kyseessä on vapaaehtoinen tapakulttuuri, eikä kukaan tule mittaamaan liekkiesi pituutta tai aloitusaikaa.

Mihin kellonaikaan itsenäisyyspäivän kynttilät sytytetään?

Itsenäisyyspäivän kynttilät sytytetään perinteisesti tasan kello 18 illalla. Tämä tarkka ajankohta johtaa juurensa vuoteen 1927, jolloin Itsenäisyyden Liitto antoi julkisen ja valtakunnallisen kehotuksen polttaa kynttilöitä itsenäisyyspäivän iltana. Järjestön alkuperäinen ehdotus oli, että kynttilöiden tulisi palaa iltakuudesta iltayhdeksään eli kolme tuntia.

Nykyään suomalaisten kotien ikkunoilla näkee kynttilöiden loistetta usein kello 18 ja kello 20 välisenä aikana. Tämän vuoksi monia edelleen mietityttää, miksi kynttilät ikkunalle itsenäisyyspäivänä asetetaan. Tapa on kuitenkin puhtaasti vapaaehtoista tapakulttuuria, eikä kynttilöiden polttamista tai sen kestoa valvota mitenkään. Tärkeintä on muistaa paloturvallisuus ja sammuttaa elävä tuli aina ennen nukkumaanmenoa, oli kyseessä sitten tavallinen pöytäkynttilä tai ulkotuli.

Perinteiset elävät kynttilät vastaan sähköiset kyntteliköt

Perinteiset elävät kynttilät

• Sulamisjäljet voivat vahingoittaa ikkunalautaa ja runsas poltto voi ärsyttää hengitysteitä
• Aito, elävä ja lepattava liekki luo historiallisen ja hartauden tuntun
• Vaatii jatkuvaa valvontaa, eikä niitä saa koskaan jättää palamaan yksin
• Saatavilla klassisena valkoisena tai perinteisenä sinivalkoisena yhdistelmänä

Sähköiset kyntteliköt tai LED-kynttilät

• Voidaan pitää päällä vaikka koko itsenäisyyspäivän ajan aamusta iltaan
• Tasainen ja varma valo, uudemmissa malleissa on myös aitona lepatusta matkiva efekti
• Erittäin turvallinen vaihtoehto, voidaan jättää palamaan ilman valvontaa myös lemmikkiperheissä
• Yleensä yksivärisiä kellertäviä lamppuja, mutta LED-malleissa värejä voi usein säätää

Heikin oppitunti: Unohtunut perinne rintamamiestalossa

Heikki, kuusikymppinen eläkeläinen Oulusta, muutti vanhaan rintamamiestaloon ja halusi kunnioittaa itsenäisyyspäivää sytyttämällä elävät kynttilät ikkunalle aivan kuten hänen omat vanhempansa olivat aina tehneet sota-ajan jälkeen.

Ensimmäisenä vuonna Heikki osti hätäisesti marketista kolme paksua kynttilää ja asetti ne leveälle ikkunalaudalle ilman sen suurempaa ajatusta. Naapurustossa asuva vanha rouva huomautti asiasta myöhemmin postilaatikolla.

Naapuri selitti Heikille, että kolme kynttilää rikkoo vanhan ruutuikkunan symmetrian ja herättää hämmennystä siitä, mitä talossa oikein juhlitaan. Heikki tajusi, että perinteellä on tarkat visuaaliset ja historialliset juuret.

Seuraavana vuonna Heikki hankki nimenomaan kaksi sinivalkoista kynttilää ja sytytti ne tasan kello 18. Hän tunsi syvää yhteyttä menneisyyteen katsellessaan symmetristä valoa pimeässä oululaisessa talvi-illassa.