Missä setelissä on paasikiven kuva?

Missä setelissä on paasikiven kuva? Selkeä vastaus

Monet suomalaiset pohtivat, missä setelissä on paasikiven kuva ja miten se liittyy rahahistoriaamme. Tämän vanhan suomalaisen maksuvälineen tunnistaminen auttaa ymmärtämään itsenäisyyden ajan valuuttahistoriaa. Historiallisten rahojen tutkiminen tarjoaa keräilijöille ja kulttuurista kiinnostuneille arvokasta tietoa menneistä vuosikymmenistä. Tutustu tarkempiin tietoihin ja opi tunnistamaan tämä ikoninen muotokuvaseteli.

Mistä setelistä löytyy presidentti J. K. Paasikiven kuva?

Presidentti Juho Kusti Paasikiven kuva on aiheena kymmenen markan seteli paasikivi, joka kuului Suomen Pankin vuosien 1963 ja 1980 setelisarjoihin. Ennen vuoden 1963 suurta rahauudistusta Paasikiven muotokuva koristi myös suurikokoista 1.000 markan seteliä, joka otettiin käyttöön vuonna 1955. Kysymys siitä, missä setelissä Paasikivi on, voi aluksi hämmentää, koska hänen kasvonsa ovat koristaneet useampaa nimellisarvoa eri vuosikymmeninä taloushistoriamme aikana.

Monelle suomalaiselle tutuin seteli on legendaarisen muotoilijan Tapio Wirkkalan suunnittelema kymmenen markan seteli. Näiden vihreäsävyisten seteleiden paperinen tuntu ja presidentin vakavien kasvojen tarkka kaiverrus ovat jääneet vahvasti suomalaisten mieleen. Se oli rahaa, jolla oli todellista painoarvoa arjessa. Julkisuudessa liikkuu usein vääriä oletuksia siitä, että Paasikivi olisi ollut esimerkiksi 50 tai 100 markan rahoissa, mutta nämä luulot ovat täysin virheellisiä.

Paasikivi-setelien historia ja eri versiot

Juho Kusti Paasikivi oli Suomen seitsemäs presidentti, ja hänen merkittävä valtiomiesuransa ansaitsi paikan maamme setelihistoriassa yli kolmen vuosikymmenen ajaksi. Paasikiven kuva esiintyi kaikkiaan kolmessa eri setelimallissa, jotka erosivat toisistaan niin aikakauden kuin nimellisarvonkin puolesta.

Vuoden 1955 sarjan 1 000 markkaa

Tämä oli ensimmäinen seteli, johon Paasikiven muotokuva valittiin. Setelin taustalla näkyi Suomen vaakunaleijona ja tyyliteltyjä havunoksia. Se oli käytössä vain vajaan vuosikymmenen ajan ennen historian suurinta rahamuutosta.

Vuoden 1963 rahauudistuksen 10 markkaa

Vuonna 1963 Suomessa toteutettiin suuri rahauudistus, jossa kaikista hinnoista ja rahoista leikattiin kaksi nollaa pois. Entisestä tuhannen markan setelistä tuli ulkoasultaan lähes identtinen uusi 10 mk seteli paasikivi. Tämä Tapio Wirkkalan käsialaa oleva seteli säilytti Paasikiven kasvot ennallaan, mutta sen arvo muuttui arjessa.

Vuoden 1980 uudistettu 10 markkaa

Viimeisin Paasikiveä kuvaava paperiraha laskettiin liikkeeseen toukokuussa 1981. Vaikka kyseessä oli vuoden 1980 sarja, setelin yleisväri säilyi vihreän ja ruskean sävyisenä. Setelin kääntöpuolella oli perinteinen Suomen vaakuna. Seteli poistui lopullisesti käytöstä ja sen korvasi vuonna 1986 kuuluisa sininen kymmenen markan seteli, jossa esiintyi juoksijajonoo Paavo Nurmi.

Keräilyarvo ja nimellisarvon muuntaminen euroiksi

Kun vanhoja markkamääräisiä rahoja löytyy vaikkapa kuolinpesän kätköistä tai vanhoista lompakoista, ensimmäinen ajatus on usein niiden nykyinen taloudellinen arvo. Vanhan valuutan muuttaminen nykyrahaksi vaatii sekä virallisen muuntokurssin ymmärtämistä että keräilymarkkinoiden hintatason seuraamista.

Suomen markan virallinen ja kiinteä muuntokurssi euroon oli 5,94573 markkaa per euro. Tämä tarkoittaa, että paasikivi 10 markkaa seteli tuottaa puhtaaksi laskennalliseksi arvoksi vain noin 1,68 euroa. Mutta tähän on tultava pieni korjaus - rahan arvo keräilijöille on usein aivan toinen asia kuin pelkkä matemaattinen kaava.

Keräilyarvo riippuu täysin setelin kunnosta, painovuodesta ja allekirjoittajista. Erittäin kulunut ja taiteltu lompakossa pyörinyt seteli on usein arvoton. Sen sijaan täysin sileä, suoraan pankista rullalta tullut korvaava seteli - jonka tunnistaa sarjanumeron tähtimerkistä tai tietystä kirjainyhdistelmästä - voi olla huomattavasti arvokkaampi.

Tämä seuraava tilastotieto saattaa yllättää monet vanhan rahan säästäjät.

Paasikivi-setelien arvo keräilymarkkinoilla

Alla olevasta listauksesta näet, miten eri aikakausien Paasikivi-aiheiset markkasetelit sijoittuvat arvoltaan nykyisillä keräilymarkkinoilla tavallisessa kiertäneessä kunnossa vs. täysin virheettömässä kunnossa.

10 markkaa 1963

1. Noin 1,68 euroa
2. Noin 5 - 8 euroa keräilykunnosta riippuen
3. Noin 2 - 3 euroa

10 markkaa 1980 ⭐

1. Noin 1,68 euroa
2. Noin 4 - 6 euroa; erikoissarjat ja tähtisetelit voivat olla kalliimpia
3. Noin 2 euroa

1000 markkaa 1955

1. Ei suoraa nimellistä vaihtoa enää pankissa
2. Noin 40 - 70 euroa harvinaisuuden vuoksi
3. Noin 10 - 20 euroa riippuen kuluneisuudesta

Keräilijän löytö: Matin perintölompakon yllätys

Matti, 45-vuotias opettaja Tampereelta, löysi edesmenneen isoisänsä vanhan nahkalompakon vintin siivouksen yhteydessä. Lompakon uumenissa oli kolme vihreää kymmenen markan seteliä vuodelta 1963. Matti innostui heti ja luuli tehneensä suurenkin rahallisen löydön, sillä setelit näyttivät hänen silmäänsä vanhoilta ja arvokkaisilta.

Ensimmäinen yritys: Matti tarjosi seteleitä paikallisella nettikirpputorilla pyytäen 50 euroa kappaleelta. Ostajia ei kuulunut viikkoon, ja kommenteissa ihmiset lähinnä naureskelivat ylihinnoittelulle. Matti oli turhautunut ja hämmentynyt siitä, miksi kukaan ei halunnut historiallisia seteleitä.

Matti päätti ottaa yhteyttä helsinkiläiseen numismaattiseen liikkeeseen asiantuntijan arvion saamiseksi. Puhelimessa hänelle selitetään rauhallisesti, että kyseistä rahaa painettiin miljoonia kappaleita, ja lompakossa olleet taitokset laskevat arvon minimiin. Breakthrough tuli, kun asiantuntija neuvoi häntä tarkistamaan sarjanumeron alun.

Kaksi seteleistä paljastui aivan tavallisiksi parin euron arvoisiksi rahoiksi. Kolmannessa oli kuitenkin harvinainen allekirjoituspari, josta liike maksoi Matille 15 euroa. Matti oppi, että vanhan rahan maailmassa pelkkä ikä ei ratkaise, vaan pienet yksityiskohdat ja virheetön kunto tekevät todellisen arvon.