Mitä perinteitä kuuluu karkauspäivään?

Mitä perinteitä kuuluu karkauspäivään? Yleiskatsaus

mitä perinteitä kuuluu karkauspäivään on kalenterimme poikkeuksellinen lisäpäivä, johon liittyy runsaasti mielenkiintoisia uskomuksia ja vuosisatoja vanhoja tapoja. Erityisesti Suomessa ja muissa Pohjoismaissa päivä tunnetaan sosiaalisten normien leikkimielisestä mullistumisesta. Tässä katsauksessa tutustutaan karkauspäivän tunnetuimpiin perinteisiin, kuten naisten kosintaoikeuteen sekä siihen liittyviin kansainvälisiin tapoihin ja uskomuksiin.

Mitä perinteitä kuuluu karkauspäivään ja mistä ne tulevat?

Karkauspäivän perinteet voivat liittyä moneen eri elämänosa-alueeseen, ja niiden taustalla vaikuttaa usein ajatus kalenterivuoden erityisestä poikkeuspäivästä. Vaikka nykyään helmikuun 29. päivä tuntuu useimmille vain yhdeltä lisäpäivältä muiden joukossa, kansanperinne tuntee ajalta ennen vuotta 2000 monia uskomuksia, jolloin maailma oli hetkellisesti ikään kuin kääntynyt päälaelleen.

Suomessa ja laajemmin Euroopassa tämä poikkeuksellisuus on synnyttänyt omalaatuisia sosiaalisia sääntöjä, joista osa elää edelleen vahvana viihteellisenä tapakulttuurina.

Historiallisesti karkauspäivää on vietetty Suomessa helmikuun 24. päivänä aina vuoteen 1996 asti, ja vasta vuodesta 2000 eteenpäin karkauspäivän viralliseksi paikaksi vakiintui helmikuun viimeinen päivä eli 29. helmikuuta. Tämä siirto muutti myös nimipäivien kalenterirakennetta.

Itse sana karkaus juontaa juurensa vanhaan ruotsin kielen hyppäämistä tarkoittavaan sanaan, mikä kuvastaa sitä, kuinka kalenteri ottaa neljän vuoden välein loikan tasatakseen ajanlaskun auringon kiertoon. Koska päivä oli ylimääräinen, sen ajateltiin olevan altis kaikenlaiselle nurinkurisuudelle.

Karkauspäivä ja naisten kosintaoikeus

Tunnetuin karkauspäivä naisten kosintaoikeus ja käytäntö liittyy naisten oikeuteen kosia miestä. Perinne rantautui Suomeen Ruotsista ja läntisestä Keski-Euroopasta 1800-luvun loppupuolella. Entisaikaan yhteiskunnalliset normit määräsivät tiukasti, että vain mies sai aloittaa avioliittoon johtavan keskustelun.

Karkauspäivänä säännöt kuitenkin murtuivat. Kun nainen käytti tätä harvinaista oikeuttaan, se herätti aikalaismiehissä usein pientä leikkimielistä hämmennystä ja jopa pakokauhua, kun sosiaaliset roolit kääntyivät hetkeksi ympäri.

Karkauspäivän kosintaperinne elää nykyään ennen kaikkea huumorin ja leikin kautta. Vaikka nykyaikaisessa parisuhteessa aloitteen tekijällä ei ole sukupuolisidonnaisia rajoituksia, helmikuun 29. päivä tarjoaa monille pariskunnille hauskan syyn ottaa asia puheeksi.
Joidenkin tilastojen ja kyselyiden valossa naisten tekemät viralliset kosinnat ovat yleistyneet tasaisesti, mutta karkauspäivän kaltainen historiallinen kuriositeetti säilyttää yhä paikkansa mediassa ja keskusteluissa.

Karkauspäivä ja hamekangas sääntö: Mitä kieltäytymisestä seuraa?

Jos mies vastaa karkauspäivän kosintaan kieltävästi eli antaa kosijalle rukkaset, vanha perinne velvoittaa hänet ostamaan naiselle hamekankaat lohdutukseksi. Suomessa tämä sääntö tunnetaan nimellä karkauspäivä hamekangas sääntö.
Kangasmäärän oli tarkoitus riittää kokonaisen hameen ompelemiseen. Kyseessä oli eräänlainen korvaus tai leikkimielinen sakko siitä, että nainen joutui odottamaan seuraavaa mahdollista tilaisuutta taas neljä vuotta.

Tätä perinnettä noudatettiin Suomessa menneinä vuosikymmeninä erittäin virallisesti myös valtiollisella tasolla. Esimerkiksi maamme pitkäaikaisin presidentti Urho Kekkonen sai leskeksi jäätyään lukuisia kosintakirjeitä karkauspäivinä.

Hän vastasi jokaiseen kirjeeseen tunnollisesti kieltäytyen, mutta lähetti paketin mukana aina laadukasta suomalaista Marimekon hamekangasta. Verohallintokin on nykyaikana muistuttanut kansalaisia sosiaalisessa mediassa siitä, että hamekankaita saa antaa lahjaksi vain tiettyyn arvorajaan asti, ennen kuin lahjaverovelvollisuus astuu voimaan.

Yleisimmät karkauspäivän uskomukset ja kansainväliset erot

Kansanperinteessä karkauspäivää on pidetty yleisesti huonon onnen päivänä, jolloin suuria elämänmuutoksia tai kauppoja kannatti välttää. Erityisesti Kreikassa ja joissakin muissa Etelä-Euroopan maissa uskotaan edelleen, että karkausvuonna tai varsinkin karkauspäivänä solmitut avioliitot päättyvät epäonnisesti tai eroon.
Siksi monet parit välttävät häiden järjestämistä kyseisenä ajankohtana. Skotlannissa taas on vanhastaan pelätty karkausvuoden vaikuttavan heikentävästi karjan, erityisesti lampaiden, terveyteen ja syntyvyyteen.

Kieltäytymissakko vaihtelee myös maantieteellisesti. Siinä missä suomalainen mies ostaa hamekankaan, Iso-Britanniassa ja Tanskassa miehen on perinteisesti pitänyt ostaa naiselle hansikkaita. Tanskassa sääntö määrää hylätylle kosijalle jopa 12 hansikasparia, jotta nainen voi peittää sormensa, joissa ei ole kihlasormusta.
Saksassa taas karkausvuosi muuttaa toukokuun alun perinteitä: poikkeuksellisesti tällöin naiset saavat viedä koristellun rakkaudenpuun eli koivunoksan ihastuksensa ovelle.

Mitä karkauspäivänä syödään?

Suomessa ei ole yhtä yhtenäistä tai virallista ruokalajia, joka kuuluisi mitä karkauspäivänä syödään -teemaan. Koska karkauspäivä sijoittuu aina helmikuun loppuun, sen ruokaperinteet sekoittuvat usein muiden talvisten juhlapyhien kanssa.
Monet suomalaiset nauttivat helmikuun lopussa perinteisiä talviruokia, kuten hernekeittoa tai laskiaispullia, jos juhlat sattuvat ajallisesti lähekkäin. Mitään mämmin kaltaista vakiintunutta sesonkiruokaa ei pelkälle karkauspäivälle ole maassamme kehittynyt.

Muualta maailmasta löytyy sen sijaan hyvinkin tarkkoja ruokamääräyksiä. Esimerkiksi Taiwanissa on vahva perinne, jossa naimisissa olevat tyttäret palaavat karkauskuukauden aikana vanhempiensa luo mukanaan herkullisia sianpotkapalleroita ja nuudeleita.
Tämän ruuan uskotaan tuovan iäkkäille vanhemmille hyvää terveyttä, onnea ja pitkää ikää, sillä vanhan itämaisen uskomuksen mukaan karkausvuosi saattaa muuten altistaa vanhukset sairauksille. Nuudelit tarjoillaan tarkoituksella pitkinä ja katkaisemattomina kuvaamaan elämän jatkuvuutta.

Karkauspäivän kieltäytymissakot eri maissa

Suomi

1. Toimi hyvityksenä ja antoi naiselle tekemistä seuraavaksi neljäksi vuodeksi
2. Presidentti Urho Kekkonen lähetti aina Marimekon kankaita kosijoille
3. Riittävä määrä hamekangasta kokonaisen vaatekappaleen ompelemiseen

Tanska

1. Hansikkaiden avulla nainen pystyi peittämään sormensa, joista puuttui kihlasormus
2. Yksi pari vuoden jokaiselle kuukaudelle
3. Tasan 12 paria hienoja hansikkaita

Iso-Britannia & Skotlanti

1. Rahallinen korvaus tai vaate-etu, joka perustui tarinoiden mukaan vanhaan lakiin
2. Naisen tuli joissain tarinoissa käyttää punaista alushametta koskiessaan
3. Silkkisalonkipuku, hieno leninginkangas tai yksittäinen hansikasvakuus

Kangasliikkeen karkauspäivän hulina

Helsinkiläinen kangaskauppias Mervi huomasi liikkeessään selvän asiakaspiikin helmikuun loppupuolella. Moni asiakas tuli sisään hieman epäröiden, pitäen käsissään leikkimielisiä lahjakortteja.

Ensimmäinen haaste syntyi, kun nuori miesasiakas halusi ostaa hamekankaan, mutta hänellä ei ollut mitään käsityystä vaimonsa pituudesta tai mieltymyksistä. Kangasta ostettiin aluksi aivan liian vähän.

Mervi tajusi, että pelkän kankaan myymisen sijaan liikkeen kannatti tarjota valmiita karkauspäivän lahjapaketteja, joissa oli standardimäärä yleiskangasta ja huumorikortti mukaan.

Uudistetun idean ansiosta liike myi kyseisen viikon aikana moninkertaisen määrän kankaita tavalliseen helmikuuhun verrattuna, ja perinne toi hymyn satojen asiakkaiden kasvoille.