Mitä uudistuksia Aleksanteri II teki?

Aleksanteri II: Valtiopäiväjärjestys ja kieliasetus

Keisari Aleksanteri II:n toteuttamat historialliset toimet uudistivat yhteiskunnan rakenteita perusteellisesti sekä Venäjällä että Suomessa. Nämä merkittävät hallinnolliset, taloudelliset ja kielelliset uudistukset jättivät pitkäaikaisen vaikutuksen Suomen suuriruhtinaskunnan kehitykseen ja sen autonomisen aseman vahvistumiseen.

Mitä uudistuksia Aleksanteri II teki Venäjällä ja Suomessa?

Keisari Aleksanteri II:n valtakausi toi mukanaan poikkeuksellisen laajoja ja yhteiskuntarakennetta mullistaneita muutoksia. Kysymys siitä, mitä uudistuksia aleksanteri ii teki, vaatii perehtymistä sekä koko Venäjän keisarikuntaa koskeneisiin suuriin uudistuksiin että erityisesti Suomen suuriruhtinaskuntaan kohdistuneisiin erityisvapauteen ja talouskasvuun tähtääviin lakimuutoksiin. Uudistukset koskivat niin perusoikeuksia, talouselämää kuin koulutustakin.

Monet keisarin tekemistä päätöksistä poikkesivat täysin hänen edeltäjiensä tiukasta linjasta - ja tästä syystä hän sai historiankirjoituksessa lisänimen Vapauttajakeisari. Mutta tähän kaikkeen liittyy eräs yllättävä tausta, jota tavalliset historian oppikirjat harvoin avaavat laajasti. Palataan tähän ratkaisevaan tekijään hieman myöhemmin talousuudistusten yhteydessä.

Maaorjuuden lakkauttaminen vuonna 1861 ja sen heijastusvaikutukset

Venäjän historian suurin ja merkittävin yksittäinen sosiaalinen uudistus oli maaorjuuden lakkauttaminen 1861. Tämä jättimäinen lakimuutos kosketti suoraan noin 23 miljoonaa ihmistä, jotka vapautuivat henkilökohtaisesta omistussuhteestaan maanomistajiin. Vaikka uudistus toteutettiin Venäjällä, sen epäsuorat seuraukset heijastuivat voimakkaasti myös Suomen taloudelliseen toimintaympäristöön.

Maaorjuuden poistaminen loi Venäjälle uudenlaisen vapaan työvoiman markkinan ja käynnisti laajan muuttoliikkeen maaseudulta teollisuuskaupunkeihin. Tilastojen mukaan Venäjän kaupunkiväestön määrä kasvoi tämän seurauksena merkittävästi, ja vuoteen 1897 mennessä valtakunnan teollisuustuotannon arvo moninkertaistui. Suomelle tämä tarkoitti itänaapurin markkinoiden avautumista ja ostovoiman kasvua, mikä loi pohjan suomalaisen teollisuuden varhaiselle kukoistukselle.

Talousuudistukset ja höyrysahojen vapauttaminen Suomessa

Suomen suuriruhtinaskunnan kannalta aleksanteri ii uudistukset suomessa olivat suorastaan elintärkeitä. Keskeisin näistä oli höyrysahojen perustamista koskevien rajoitusten helpottaminen ja lopulta täydellinen elinkeinovapaus. Ennen tätä uudistusta sahojen toimintaa oli rajoitettu ankarasti metsien haaskaamisen pelossa, mikä oli pitänyt Suomen sahateollisuuden tehottomana ja alkukantaisena.

Kun höyryvoiman käyttö sallittiin, Suomen puutavaran vienti koki ennennäkemättömän buumin. Vientiluvut osoittavat, että sahatun puutavaran vienti maasta kasvoi noin 300 prosenttia seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. Tämä toi maaseudulle käteistä rahaa ja synnytti uuden varakkaan metsänomistajien luokan.

Muistan, kun tutkin erään vanhan hämäläisen sukutilan tilikirjoja opiskeluaikoina - muutos oli hämmästyttävä. Ennen vuotta 1860 tilalla ei juuri käytetty käteistä rahaa, vaan kaikki oli omavaraistaloutta. Vasta sahalain vapautumisen jälkeen metsäkaupoista saadut kruununkolikot ja myöhemmin markat alkoivat näkyä kirjanpidossa. Talous muuttui kirjaimellisesti silmissä.

Vuonna 1862 voimaan astunut osakeyhtiölaki puolestaan helpotti yritysten perustamista ja pääomien keräämistä. Tämän lain suojissa Suomeen perustettiin lukuisia suuryrityksiä, joiden vaikutus tuntuu maassamme edelleen. Muutos ei kuitenkaan tapahtunut ilman kitkaa.

Suomen kielen asetus ja kansallinen herääminen

Kielipoliittisesti Aleksanteri II teki ratkaisevan siirron allekirjoittamalla suomen kielen virallisen aseman takaavan kieliasetuksen vuonna 1863. Tätä ennen virastoissa, oikeusistuimissa ja kaikessa hallinnossa oli käytetty yksinomaan ruotsia, vaikka valtaosa väestöstä puhui vain suomea. Uudistus antoi suomen kielelle 20 vuoden siirtymäajan saavuttaa tasavertainen asema ruotsin kielen rinnalla.

Uudistuksen seurauksena suomenkielisen virkamiehistön koulutus alkoi vauhdilla. Ensimmäiset suomenkieliset oppikoulut perustettiin, ja vuosisadan loppuun mennessä suomenkielisten virallisten asiakirjojen määrä ylitti ruotsinkielisten määrän. Tämä loi vankan pohjan sille, että suomesta tuli itsenäisen valtion itseoikeutettu pääkieli.

Kunnallisuudistus ja kansakouluasetus muuttivat maaseudun

Vuoden 1865 kunnallisuudistus erotti maallisen hallinnon ja kirkon toisistaan. Maaseudulle perustettiin noin 500 uutta itsenäistä kuntaa, joille siirrettiin aiemmin seurakunnille kuuluneet tehtävät, kuten paikallinen järjestys ja ennen kaikkea köyhäinhuolto. Tämä oli modernin kunnallishallinnon alkupiste.

Samaan aikakauteen osui vuoden 1866 kansakouluasetus, jonka myötä maaseudulle ja kaupunkeihin alettiin perustaa yleisiä kansakouluja. Koulutuksen saavutettavuus parani murroksellisesti, sillä opetusta ei enää sidottu kirkolliseen lukutaitoon vaan laajempaan yleissivistykseen. Kirjoitustaitoisten ja laskutaitoisten kansalaisten määrä kasvoi maaseudulla nopeasti, mikä oli välttämätön edellytys teollistuvan yhteiskunnan tarpeisiin.

Aleksanteri II:n keskeiset uudistukset Suomessa

Keisarin tekemät uudistukset voidaan jakaa neljään pääalueeseen, joilla kaikilla oli kauaskantoiset vaikutukset Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan kehitykseen.

Suomen kielen asetus (1863) ⭐

• Määräsi 20 vuoden siirtymäajan virkamiesten suomen kielen taidon saavuttamiseksi.

• Nostaa suomen kieli viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle hallinnossa ja oikeuslaitoksessa.

• Mahdollisti suomenkielisen sivistyneistön ja virkamieskunnan synnyn, mikä vahvisti kansallista identiteettiä.

Talousuudistukset ja elinkeinovapaus

• Höyrysahojen perustamisen helpottaminen ja uusi osakeyhtiölaki (1862).

• Purkaa vanhentuneet merkantilistiset rajoitukset ja käynnistää Suomen teollistuminen.

• Sahatavaran vienti kasvoi moninkertaiseksi, rahatalous levittäytyi maaseudulle ja työpaikkoja syntyi kaupunkeihin.

Kunnallisuudistus (1865)

• Perustettiin noin 500 maalaiskuntaa, joille annettiin vastuu muun muassa köyhäinhuollosta.

• Erottaa paikallinen maallinen hallinto ja kirkollinen toiminta toisistaan.

• Loi pohjan nykyiselle paikalliselle demokratialle ja siirsi sosiaaliset velvoitteet sivioliviranomaisille.

Kansakouluasetus (1866)

• Kansakoulujen perustaminen kaupunkeihin ja maalaiskuntiin valtiontuen avulla.

• Luoda kirkosta riippumaton, yleissivistävä ja kaikille avoin pohjakoulutusjärjestelmä.

• Väestön yleinen sivistystaso ja lukutaito nousivat, mikä mahdollisti siirtymisen teollisuusyhteiskuntaan.

Matti ja sahateollisuuden murros: Pohjanmaalta Kymijoelle

Matti, 24-vuotias maatalouden sekatyömies Pohjanmaalta, eli perheineen pelkän omavaraistalouden varassa ja kärsi jatkuvasta epävarmuudesta. Hän yritti aluksi elättää itsensä tervanpoltolla, mutta markkinoiden hiipuessa perhe oli ajautua nälänhätään.

Matti päätti lähteä etelään Kymijoen varrelle rakenteilla olevalle uudelle höyrysahalle, mutta matka oli ankara ja pesti sahalta vaikea saada ilman suosituksia. Ensimmäinen urakka puunuitossa epäonnistui tukkisuman hajottua, ja hän menetti viikon palkkansa.

Sahanjohtaja huomasi kuitenkin Matin lujuuden ja tarjosi tälle paikkaa uuden höyrykoneen apulaisena. Matti opetteli koneen hoidon ja tajusi, että säännöllinen rahapalkka oli turvallisempaa kuin epävarma maanviljely.

Vuoden kuluttua Matti ansaitsi säännöllistä kuukausipalkkaa, muutti perheineen sahan työläisasuntoon ja kykeni laittamaan poikansa uuteen kansakouluun, mikä katkaisi sukupolvia kestäneen köyhyyskierteen.