Onko Antero sukunimi?

Onko Antero sukunimi vai etunimi?

Minulle Antero on aina ollut etunimi, täysin selvästi.

Asuin lapsena Tampereen Pispalassa, ja meidän naapurin setä oli Antero. Muistan elävästi yhden kerran, syyskuussa 1995, kun mun vanhasta Tunturi-pyörästä meni ketjut ihan solmuun. Antero korjasi sen siinä sen pimeessä autotallissa, missä tuoksui aina vähän öljylle ja kostealle betonille.

Sukunimenä en oo sitä koskaan ajatellut. Se on vaan Antero.

Myöhemmin kuulin että se nimi on vanha ja tulee siitä kreikan sanasta mikä tarkottaa miestä, Andreas tai joku sellanen. Se jotenkin sopi siihen mun naapuriin, Antero oli just sellanen vaitonainen mutta osaava tekijämies. Ei puhunut turhia mutta hommat hoitu.

Joten kyllä, etunimi se on. Mulle se nimi on aina se tietty naama sieltä lapsuudesta ja autotallin tuoksu.

Mikä on harvinainen sukunimi?

Onpa outoa tämä hiljaisuus. Tässä yöllä miettii kaikenlaista. Sukunimiä... ne ovat niin outoja. Jotkut katoavat vain.

Sukunimet voivat kadota, jos:

• Kukaan ei enää käytä niitä: Kun viimeinenkin nimenkantaja kuolee, ja hänellä ei ole lapsia, suku sammuu. Sitten se nimi on vaan poissa.
• He vaihtavat nimensä: Joskus ihmiset haluavat uuden nimen jostain syystä. Eivät pidä vanhasta, tai haluavat yhdistää nimiä. Sitten se vanha nimi katoaa.
• Muuttavat ulkomaille: Jos koko suku muuttaa vaikka Amerikkaan, ja siellä kukaan ei enää muista tai käytä sitä vanhaa suomalaista nimeä, se voi ikään kuin hävitä täältä. Vaikka he elävät, nimi on poissa Suomesta.

Minä en tiedä tarkalleen, mitkä ne kaikista harvinaisimmat ovat. Mutta ajatus siitä, että nimi voi vain kadota, on vähän surullinen. Kuin pieni pala historiaa pyyhkiytyisi pois. Vaikka samalla kai se on luonnollista. Kaikki muuttuu.

Mikä on suojattu sukunimi?

Suojattu sukunimi on mikä tahansa Suomen väestötietojärjestelmässä oleva, elävän henkilön käytössä oleva sukunimi.

Tämä oikeudellinen suoja on keskeinen osa Suomen nimilainsäädäntöä, tarkemmin sanoen Etunimi- ja sukunimilakia (946/2018). Suojan tarkoitus on turvata yksilön identiteettiä ja estää sekaannuksia. Nimi ei ole pelkkä tunniste, vaan se kantaa mukanaan historiaa ja sosiaalista pääomaa.

Periaatteessa tämä tarkoittaa, että et voi noin vain ottaa käyttöösi naapurin Virtasen nimeä, vaikka se kuinka miellyttäisi korvaa. Laki suojaa nimen haltijaa ja tämän sukuyhteyttä. Se on eräänlainen sosiaalinen sopimus nimien ainutlaatuisuuden säilyttämiseksi.

Olen itse viettänyt tunteja penkoen vanhoja kirkonkirjoja ja miettinyt tätä. On kiehtovaa, miten sukunimi on samanaikaisesti äärimmäisen henkilökohtainen ja syvästi yhteisöllinen asia. Laki heijastelee tätä jännitettä täydellisesti: sinä omistat nimesi, mutta et sen konseptia.

Suojatun nimen voi kuitenkin saada tietyin perustein. Pelkkä mieltymys ei riitä, vaan hakijalla tulee olla oikeudellinen yhteys nimeen. Digi- ja väestötietovirasto (DVV) käsittelee hakemukset ja vaatii perustellun syyn.

• Avioliitto tai parisuhde: Voit ottaa aviopuolisosi tai rekisteröidyn kumppanisi sukunimen tai muodostaa nimiyhdistelmän. Tämä on yleisin ja selkein peruste.
• Esivanhemman nimi: Voit hakea sukunimeä, joka on ollut esivanhemmillasi enintään viidennessä polvessa. Tämä vaatii sukututkimuksellisen selvityksen.
• Aiempi oma nimi: Henkilö voi aina palata aiemmin käytössään olleeseen sukunimeen.
• Sijaisvanhemmuus: Erityistapauksissa nimi voi siirtyä myös vakiintuneen sijaisvanhemmuussuhteen kautta.
• Vakiintunut nimiyhdistelmä: Jos vanhemmillasi on nimiyhdistelmä, voit tietyin ehdoin ottaa siitä jommankumman osan.

On tärkeää erottaa suojatut nimet sammuneista sukunimistä. Sammunut sukunimi on sellainen, joka ei ole enää kenenkään elossa olevan henkilön käytössä Suomessa. Tällaisen nimen voi ottaa vapaammin uudisnimen tavoin, kunhan se ei ole sopimaton tai sekoitettavissa toiseen nimeen tai tavaramerkkiin. Nimilautakunta antaa DVV:lle lausuntoja kimuranteimmissa tapauksissa.

Onko markus sukunimi?

Markus on kyllä ihan klassinen etunimi, niitä riittää kuin korvasieniä syksyllä. Mutta johan se kävi ilmi, että se voi olla myös se sukunimi, jos tilanne niin vaatii. Ei mikään yllätys, jos joku Markus Suku sattuu vastaan.

Nimi itse juontaa juurensa ihan Rooman aikoihin, ei mikään eilinen juttu. Se tulee nimestä Marcus, joka puolestaan viittaa Mars-jumalaan. Vähän niinkuin sodanjumala itse, toivottavasti ei kuitenkaan aina sodan alla eletä.

• Nimi: Markus
• Tyyppi: Etunimi, myös sukunimi.
• Alkuperä: Roomalainen nimi Marcus, todennäköisesti sodanjumala Marsin mukaan.
• Nimipäivä: 25. huhtikuuta. Joo, sen verran voi muistaa, ettei tarvi nimipäiväsankarilta yllättää.

Jokuhan siellä Wikipediassa on nähnyt vaivaa tämän selvittämiseksi. Näin se maailma sitten pyörii, kun joku selvittää nimien alkuperiä ja nimipäiviä, ja me muut sitten vain googletamme. Kätevää, eikö totta?