Kuka erottaa kunnanjohtajan?

Kuka erottaa kunnanjohtajan: 2/3 määräenemmistö vaaditaan

Kun pohditaan, Kuka erottaa kunnanjohtajan, on erittäin tärkeää ymmärtää koko erottamisprosessin suuri poliittinen painoarvo ja siihen liittyvät perusteelliset valmisteluvaiheet. Luottamuspulaan perustuva irtisanominen on kunnallishallinnossa raskas toimenpide, joka vaikuttaa koko kunnan toimintaan ja edellyttää aina täysin virheetöntä menettelyä. Kuntalaisten ja luottamushenkilöiden on tunnettava nämä tarkat viralliset säännöt hallinnollisten epäselvyyksien välttämiseksi.

Kuka erottaa kunnanjohtajan ja millä perusteella?

Lopullisen päätöksen kunnanjohtajan erottamisesta tekee aina kunnanvaltuusto, joka käyttää kunnassa ylintä päätösvaltaa. Valtuusto voi irtisanoa kunnanjohtajan tai siirtää hänet muihin tehtäviin, jos hän on menettänyt valtuuston luottamuksen. Luottamuspula voi johtua esimerkiksi heikosta johtamiskyvystä tai tulehtuneista väleistä kunnan luottamushenkilöihin. Päätöksenteko vaatii kuitenkin tarkan laillisen prosessin, eikä pelkkä yksittäisten valtuutettujen tyytymättömyys riitä virkasuhteen päättämiseen.

Kunnanjohtajan asema eroaa tavallisesta työntekijästä, sillä hänen virkasuhteensa kytkeytyy suoraan poliittiseen luottamukseen. Moni luulee, että kunnanhallitus voisi antaa kunnanjohtajalle potkut, mutta se on täysin väärä käsitys. Kunnanhallitus voi vain käynnistää prosessin tai tehdä esityksen, mutta ilman valtuuston laajaa tukea mitään ei tapahdu. Kyseessä on monivaiheinen hallinnollinen koneisto, joka vaatii kuntalaki 43 pykälä pilkuntarkkaa noudattamista.

Miten kunnanjohtajan erottamisprosessi etenee?

Erottamisprosessi ei etene kädenkäänteessä, vaan se vaatii virallisen vireilletulon ja perusteellisen valmistelun. Asia tulee vireille joko kunnanhallituksen esityksestä tai vähintään neljäsosan valtuutettujen tekemästä aloitteesta.^[1] Tämän jälkeen valtuusto perustaa tilapäisen valiokunnan, joka valmistelee asian ja hankkii siitä kunnanhallituksen lausunnon. Valiokunnan on nimettävä selkeästi ne seikat, joihin kunnanjohtajan luottamuksen menetys perustuu.

Kunnanjohtajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ja antaa oma selityksensä asiasta. Kun esitys lopulta etenee valtuuston pöydälle, pelkkä yksinkertainen ääntenenemmistö ei riitä. Erottamispäätöksen taakse vaaditaan kahden kolmasosan määräenemmistö kaikista valtuutetuista, mikä tekee prosessista poliittisesti erittäin painavan. ^[2]

Erottamisprosessin vaiheet kuntalain mukaan: 1. Aloite: Kunnanhallituksen esitys tai vähintään 1/4 valtuutetuista tekee aloitteen. 2. Valiokunta: Valtuusto asettaa tilapäisen valiokunnan valmistelemaan asiaa. 3. Lausunto ja kuuleminen: Valiokunta pyytää kunnanhallituksen lausunnon ja kuulee kunnanjohtajaa. 4. Päätöksenteko: Valtuusto päättää valtuusto kunnanjohtajan erottaminen vähintään 2/3 määräenemmistöllä.

Johtajasopimus ja erokorvaus käytännössä

Julkisuudessa puhutaan usein kunnanjohtajien potkuista, vaikka todellisuudessa suurin osa kriiseistä ratkeaa vapaaehtoisella sopimuksella. Virallinen erottamisprosessi on kunnalle aina huomattava maineriski, joka voi jakaa kunnan poliittisen kentän ja lamauttaa päätöksenteon kuukausiksi. Siksi kunnan ja kunnanjohtajan välinen johtajasopimus on kriittinen työkalu luottamuspulatilanteissa.

Laki velvoittaa kaikki kunnat tekemään kunnanjohtajan kanssa johtajasopimuksen, jossa määritellään johtamisen edellytykset ja pelisäännöt. Jos luottamus menee, sopimukseen kirjattu erokorvaus (niin sanottu eroraha) tarjoaa kunnalle tavan ratkaista tilanne siististi ilman raskasta valiokuntaprosessia. Tällöin kunnanjohtaja kunnanjohtajan irtisanominen kuntalaki mukaisesti irtisanoutuu itse, ja hänelle maksetaan sopimuksessa määritelty korvaus.

Jos valtuusto sen sijaan vie erottamisprosessin loppuun asti ja irtisanoo kunnanjohtajan luottamuspulan vuoksi, erokorvausta ei periaatteessa voida maksaa. Tämä luo kovan jännitteen osapuolten välille. Mutta tässäpä on se koukku, jota moni ei tiedä - ja tähän palaan tarkemmin tekstin loppupuolella, kun käsitellään prosessin yleisimpiä sudenkuoppia.

Kunnanjohtajan virkasuhteen päättymistavat

Kunnanjohtajan virkasuhde voi päättyä usealla eri tavalla, joista jokaisella on omat oikeudelliset ja taloudelliset seurauksensa.

Irtisanominen luottamuspulan vuoksi

Pakollinen tilapäisen valiokunnan perustaminen ja kuuleminen

Erittäin korkea, prosessi on julkinen ja repivä

Kunnanvaltuusto 2/3 määräenemmistöllä

Ei makseta lainkaan, virkasuhde päättyy suoraan

Eroaminen johtajasopimuksen perusteella ⭐

Neuvottelut kunnanhallituksen ja valtuustoryhmien kanssa

Matala, asia saadaan sovittua nopeasti ja siististi

Kunnanjohtaja itse irtisanoutuu yhteisymmärryksessä

Maksetaan johtajasopimukseen kirjatun mukaisesti

Irtisanominen viranhaltijalain nojalla

Normaali viranhaltijaprosessi ilman tilapäistä valiokuntaa

Korkea, johtaa lähes aina pitkiin oikeusprosesseihin

Kunnanvaltuusto tai hallintosäännön mukainen elin

Ei makseta, perustuu asialliseen ja painavaan syyhyn

Kriisi pienessä suomalaiskunnassa: Kun luottamus katkesi

Kuvitteellinen Kivijärven kaltainen kunta ajautui pahaan kriisiin, kun uuden kunnanjohtajan ja paikallisten luottamushenkilöiden näkemykset kunnan talouden sopeuttamisesta erosivat täysin. Ilmapiiri kunnantalolla muuttui äkkiä jäätäväksi.

Kunnanhallitus yritti aluksi painostaa kunnanjohtajaa eroamaan suoraan ilman johtajasopimuksen mukaisia neuvotteluita. Kunnanjohtaja kieltäytyi ja palkkasi lakimiehen, mikä johti täydelliseen lukkitutumiseen.

Valtuusto perusti tilapäisen valiokunnan, ja vasta pitkien kuulemisten aikana päättäjät ymmärsivät, että virallisen irtisanomisen vieminen loppuun asti tulisi kalliiksi mahdollisen laittoman irtisanomisen oikeusprosessin vuoksi.

Lopulta osapuolet palasivat neuvottelupöytään, kunnanjohtaja allekirjoitti erosopimuksen ja kunta maksoi johtajasopimuksen mukaisen korvauksen, mikä palautti työrauhan kuntaan kuuden kuukauden piinaavan riitelyn jälkeen.