Mikä on kunnanjohtajan tehtävä?

Mikä on kunnanjohtajan tehtävä? Hallinnon johtaminen

Kun mietitään, mikä on kunnanjohtajan tehtävä, kyseessä on merkittävä operatiivinen rooli paikallisessa päätöksenteossa. Viranhaltijan vastuiden ja toimivallan ymmärtäminen auttaa hahmottamaan kunnallisen päätöksenteon rakennetta sekä virkamiesten roolia yhteisten asioiden hoidossa. Selkeä työnjako varmistaa kunnan palveluiden tehokkaan toiminnan ja asukkaiden etujen toteutumisen.

Mikä on kunnanjohtajan tehtävä Suomessa?

Kunnanjohtaja johtaa kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa kunnanhallituksen alaisena. Tämä rooli voi kuitenkin liittyä moniin eri tekijöihin ja vaihdella suuresti kunnan koon mukaan, joten tilannetta on syytä tarkastella laajemmana kokonaisuutena. Kunnanjohtaja toimii kunnan ylimpänä viranhaltijana ja vastaa siitä, että valtuuston ja hallituksen asettamat tavoitteet toteutuvat käytännössä.

Kun aloitin urani paikallishallinnon parissa, kuvittelin kunnanjohtajan olevan eräänlainen yksinvaltias, joka sanelee suunnan kaikille muille. Totuus iski kasvoille melko nopeasti virastojen käytävillä - kyseessä onkin jatkuvaa tasapainoilua poliittisten intohimojen, tiukan budjetin ja lakipykälien välillä. Se on johtamista vailla perinteistä yritysjohtajan suoraa toimivaltaa, mikä tekee työstä henkisesti äärimmäisen kuluttavaa mutta samalla palkitsevaa.

Kunnanjohtajan keskeiset vastuualueet ja työnkuva

Kunnanjohtajan arki koostuu pääasiassa operatiivisesta ammattijohtamisesta, jossa strategiset linjaukset muutetaan käytännön toiminnaksi. Tehtäväkenttä on jaettavissa kolmeen laajaan kokonaisuuteen: Johtaminen ja hallinto: Kunnanjohtaja johtaa kunnan virkaorganisaatiota ja sen eri toimialoja, kuten sivistys-, teknistä ja sosiaalitointa. Hän toimii yleensä kunnanhallituksen esittelijänä ja huolehtii päätösten täytäntöönpanosta. Talous ja strategia: Vastuu kunnan talousarvioesityksen (budjetin) ja taloussuunnitelman laatimisesta kuuluu suoraan kunnanjohtajalle. Hän myös luotsaa kunnan elinkeinopolitiikkaa ja tulevaisuuden visioita. Edustaminen ja sidosryhmät: Johtaja edustaa kuntaa ulospäin, hoitaa suhteita valtionhallintoon, yrityselämään ja naapurikuntiin paikallisen elinvoiman vahvistamiseksi.

Kaupungin- ja kunnanjohtajan työnkuva on keskimääräiseltä kuukausipalkaltaan 9 027 euroa, mutta hajonta on kunnan asukasluvun vuoksi merkittävää. Alle 2 000 asukkaan kunnissa johtajan keskiansiot ovat 7 072 euroa, kun taas yli 50 000 asukkaan kaupungeissa ne nousevat 14 427 euroon. Tämä palkkaero heijastaa suoraan vastuun ja hallittavan organisaation koon kasvua.

Muistan elävästi erään marraskuisen yön, kun väänsimme kunnan budjettiraamia kasaan. Kädet tärisivät väsymyksestä, silmiä kirveli loisteputkien alla kello kahdelta aamuyöllä, ja olimme käyneet saman excel-rivin läpi jo viidesti. Siinä hetkessä tajusin, mitä kunnanjohtajan vastuu todella tarkoittaa - jokainen karsittu euro vastasi todellista palvelua tai ihmisen työpaikkaa. Mutta tähän palataan tarkemmin alempana elinkeinopolitiikan yhteydessä.

Päätöksenteko ja työnjako kunnan muiden elinten kanssa

Kunnallinen päätöksenteko perustuu tiukkaan työnjakoon virkamiesjohdon ja poliittisten luottamushenkilöiden välillä. Kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen työnjako määrittelee sen, että kunnanjohtaja ei tee itsenäisesti suuria poliittisia päätöksiä, vaan ne kuuluvat asukkaiden vaaleissa valitsemalle kunnanvaltuustolle. Kunnanjohtajan ja muiden toimijoiden suhde määräytyy seuraavasti: 1. Kunnanvaltuusto päättää ylimpänä elimenä strategiasta ja talousarviosta. 2. Kunnanhallitus vastaa käytännön toiminnan ja talouden valvonnasta. 3. Kunnanjohtaja valmistelee asiat hallitukselle ja johtaa virkaorganisaatiota. 4. Viranhaltijat ja lautakunnat hoitavat omien toimialojensa arjen pyörittämisen.

Kuntalaki velvoittaa, että kuka valitsee kunnanjohtajan ja millainen virkasuhde solmitaan, ratkaistaan avoimesti. Sen osana kunnan ja kunnanjohtajan välillä on oltava virkasuhteen alussa hyväksytty johtajasopimus. Tämä sopimus määrittelee muun muassa työnjaon kunnanhallituksen puheenjohtajan kanssa, johtamisen tavoitteet sekä mahdolliset erokorvaukset luottamuspulan varalta. Se on molempia osapuolia sitova asiakirja, joka tuo selkeyttä kunnan poliittisen ja ammatillisen johdon väliseen herkkään suhteeseen.

Monet oppaat neuvovat virkamiehiä pitämään tiukan hajurakon poliitikkoihin. Olen kuitenkin havainnut tämän neuvon käytännössä huonoksi - jos et istu iltaa kunnanhallituksen puheenjohtajan kanssa kahvikupin ääressä epävirallisesti ennen virallisia kokouksia, löydät itsesi pian keskeltä poliittista miinakenttää. Luottamus rakentuu virallisten pykälien ulkopuolella, ei niiden sisällä.

Kunnanjohtaja vai pormestari - miten mallit eroavat?

Suomessa kuntaa voidaan johtaa joko perinteisen kunnanjohtajamallin tai kunnanjohtaja vai pormestari -ajattelun pohjalta poliittisen pormestarimallin mukaisesti. Vaikka molemmat toimivat kunnan ylimpänä johtajana, heidän perimmäinen asemansa, valintatapansa ja vastuunsa eroavat merkittävästi toisistaan. Seuraavassa osiossa tarkastellaan näiden kahden mallin käytännön eroja tarkemmin.

Kuntajohtamisen mallien vertailu Suomessa

Kunnanjohtaja (Perinteinen malli)

- Kunnanvaltuusto valitsee avoimen hakumenettelyn kautta joko toistaiseksi tai määräajaksi

- Korkein viranhaltija, joka toimii virkasuhteessa ilman suoraa poliittista mandaattia

- Toimii virkamiehenä ja puolueettomana valmistelijana kunnanhallituksen alaisuudessa

Pormestari (Poliittinen malli)

- Valitaan valtuutettujen keskuudesta vaalikaudeksi (4 vuotta) kunnallisvaalien tuloksen perusteella

- Ylin luottamushenkilö ja poliittinen toimija, joka johtaa myös hallintoa

- Toimii samalla kunnanhallituksen puheenjohtajana ja ajaa valtapuolueiden ohjelmaa

Matin oppitunti elinkeinopolitiikasta: Teollisuusalueen solmu

Matti, 45-vuotias kokenut hallintotieteiden maisteri, aloitti pienen hämäläiskunnan johtajana tavoitteenaan houkutella alueelle uutta teollisuutta. Paikalliset yrittäjät olivat turhautuneita kunnan hitaaseen päätöksentekoon ja tonttitarjonnan puutteeseen.

Ensimmäinen yritys oli ajaa uusi teollisuusaluekaava läpi vauhdilla ilman laajaa kuulemista. Seurauksena oli naapuruston valituskierre hallinto-oikeuteen, mikä jäädytti hankkeen kahdeksi vuodeksi ja kiristi välit yrittäjäyhdistykseen.

Matti tajusi, ettei kuntaa johdeta käskyttämällä vaan istumalla iltaa yrittäjien ja maanomistajien kanssa. Hän perusti epävirallisen elinkeinoraadin ja alkoi valmistella tonttiratkaisuja yhdessä sidosryhmien kanssa ennen virallista käsittelyä.

Muutoksen ansiosta valitukset peruttiin, kunta sai myytyä 12 uutta teollisuustonttia 18 kuukaudessa, ja alueen työllisyysaste parani selvästi, mikä pelasti kunnan talousarvion kriisiltä.