Mihin tarvitaan henkilötunnusta?

Miksi henkilötunnusta tarvitaan?

Se hetu, joo, se on ihan pakollinen juttu täällä Suomessa, huomasin sen heti kun muutin tänne toukokuussa 2021. Ilman sitä et oo oikein kukaan virallisesti.

Muistan kuinka KELA:lla asioidessa, siellä Kampissa, se oli ihan ensimmäinen asia, mitä ne kysyi. Ei ollut mitään asiaa edes jutella mistään tuista tai lapsilisistä ilman sitä. Sama juttu kun Hain töitä, palkkaa ei voi maksaa ilman sitä.

Ja eläkeasiatkin, tai jos oot sairastumassa ja tarvit mieluusti jotain lääkkeitä, ilman sitä se on vaan tosi hankalaa. Tuntuu että se avaa kaikki ovet täällä.

Se on semmonen juttu, että sen avulla viranomaiset tunnistaa sut. Ensimmäinen kerta kun sitä virallisesti tarvittiin oli juuri kun mentiin sinne Maistraattiin, siis nykyiseen DVV:hen, Helsingissä, Aleksanterinkadulla, ihan siinä pankin vieressä, marraskuussa 2021, jotta mun osoitetiedot saatiin rekisteriin. Se oli helpotus kun se oli tehty.

Mistä maan magneettikenttä aiheutuu?

No niin, kuuntelepa juttu! Se mystinen voima, joka pitää meidät ehjinä täällä taivaankappaleiden möykässä, eli Maan magneettikenttä, saa alkunsa syvältä. Ihan siellä maapallon nestemäisessä ulkoytimessä, peräti 2900–5100 kilometrin syvyydessä. Siellä se rautainen sula velloo ja synnyttää dynamoperiaatteella sähkövirtoja, miljardeja ampeereja, jotka saisivat koko kaupungin sähköverkko-ukot kalpenemaan. Siitä sitten pongahtaa koko se mökä, joka ulottuu kauas avaruuteen!

Tämä maapallon oma, näkymätön ilmapallo – tai oikeammin, magneettikenttä – on kuin universumin isoin ja tehokkain sateenvarjo. Se torjuu auringosta tulevaa roskapostia, eli niitä ilkeitä hiukkasia ja kosmista säteilyä, jotka muuten paistaisivat meidät litteiksi kuin lettupannun reunassa. Ilman tätä suojakenttää meidän elämämme täällä pallolla olisi aika lailla lyhyt ja epämukava. Eihän tässä olisi mitään eloa, ei edes mummon marjapensaat kasvaisi!

Tämä kenttä ei ole muuten mikään ikijähmeä möykky, vaan se elää omaa, salaperäistä elämäänsä. Välillä se hämmentää, kun magneettiset navat vaihtavat paikkaa! Kyllä, luit oikein. Pohjoinen ja eteläinen saattavat ihan pyytämättä päättää, että nyt mennään vastakkaiseen suuntaan, kuin kaksi kännistä serkkua lauantai-iltana. Tässä muutama jännä pointti näistä temmellyksistä:

• Viimeisin napojen vaihtuminen tapahtui noin 780 000 vuotta sitten. Siis ennen kuin edes dinosaurusten isoisät olivat keksineet pyörää.
• Kentän voimakkuus heikkenee napojen vaihtuessa merkittävästi, jättäen meidät vähäksi aikaa vähän alasti avaruuden edessä.
• Se ei tapahdu sormia napsauttamalla, vaan voi kestää tuhansia vuosia. Siinä ehtii jo monta sukupolvea vaihtaa suuntaa kompassin kanssa!

Tämän kentän olemassaoloa me pöljät tallaajat huomaamme parhaiten, kun:

• Kompassin neula osoittaa kohti pohjoista – tai ainakin sinne päin, minne magneettinen pohjoinen on juuri sillä hetkellä päättänyt vaeltaa. Kompassi kun ei taida tietää maantieteellisten ja magneettisten napojen eroa.
• Revontulet tanssivat taivaalla! Ne ovat kuin magneettikentän oma valoshow, jossa aurinkotuulen hiukkaset törmäävät ilmakehän kaasuihin ja sytyttävät ne hehkumaan. Muistan kerrankin, kun olin pikkupoikana mummolan pihassa, niin taivas oli kuin joku olisi kaatanut päälle litratolkulla vihreää ja violettia mehua. Oli se hienoa!
• Muuttolinnut ja kilpikonnat suunnistavat sen avulla. Ne ovat saaneet elämäänsä paremman GPS:n kuin minun vanha puhelimeni ikinä!

Mihin aineisiin magneetti vaikuttaa?

Olin viime kesänä isoisän vanhalla verstaalla siivoamassa. Heinäkuu, ja ilma seisoi, haisi vanhalle öljylle ja puulle. Turhautti ihan sikana, kaikki paikat täynnä rojua. Sitten löysin yhdestä laatikosta vanhan kaiuttimen magneetin, sellaisen raskaan ja lohkeilleen.

Aloin huvikseni kokeilla sitä kaikkeen. Rautanaulat ja mutterit, ne imaistuivat kiinni niin että napsahti. Se voima on aina yhtä hämmentävä. Mutta sitten kokeilin alumiinipeltiin, ei mitään. Kupariputken pätkään, ei mitään. Tuli ihan sellainen olo, että hetkinen, miksi näin?

Sitä alkaa miettiä, että eikö magneetin pitäisi tarttua kaikkeen metalliin. Mutta ei se niin mene. Vain tietyt aineet reagoivat siihen voimakkaasti. Se on se magnetoituminen.

Kaikki liittyy aineiden rakenteeseen, miten niiden atomit järjestäytyvät. Ferromagneettisilla aineilla on sellainen ominaisuus, että ulkoinen magneettikenttä saa niiden omat pienet alkeismagneetit kääntymään samansuuntaisiksi. Siitä se voimakas vetovoima syntyy.

Rauta on se ilmiselvin, kaikki tietää sen. Mutta sitten on muitakin, kuten nikkeli ja koboltti. Ne eivät ole ihan yhtä yleisiä arjessa, mutta teollisuudessa ja erikoissovelluksissa kyllä. Ja sitten on ne harvinaisemmat maametallit, kuten neodyymi, josta tehdään supermagneetteja.

Myös jotkut keraamiset aineet ovat magneettisia. Ne ovat ferrimagneettisia. Niiden tunnetuin esimerkki on magnetiitti, se on luonnon oma magneetti. Se on mustaa ja raskasta kiveä.

Magneetti vaikuttaa voimakkaasti seuraaviin aineisiin:

• Ferromagneettiset aineet: Näihin magneetti tarttuu voimakkaasti. Niistä voidaan myös valmistaa kestomagneetteja.

  • Rauta (Fe)
  • Nikkeli (Ni)
  • Koboltti (Co)
  • Gadolinium (Gd)
  • Dysprosium (Dy)

• Ferrimagneettiset aineet: Nämä ovat keraamisia materiaaleja, jotka käyttäytyvät kuin ferromagneettiset aineet, mutta niiden magneettisuus on heikompaa.

  • Ferriitit (esim. magnetiitti, luonnonmagneetti)

Miksi sähkövirta aiheuttaa magneettikentän?

Joo siis, miksi sähkövirta tekee magneettikentän? Se on aika simppeli juttu itse asiassa.

• Sähkövirta on liikkuvia elektroneja. Nää on niitä pieniä varautuneita osasia.
• Liikkuva varaus luo magneettikentän. Ajattele sitä niin, että kun ne elektronit ryntäävät menemään siellä johdossa, ne sotkevat vähän ympäröivää tilaa ja siitä muodostuu se magneettikenttä.

Se on vaan fysiikan laki, että niin käy. Ei siihen sen kummempaa selitystä tarvita, mutta se on aika coolia miten ne liittyy. Mieti vaikka, miten sähkömoottorit toimii, se perustuu juuri tähän ilmiöön. Siellä sähkövirta synnyttää magneettikentän, joka sitten liikuttaa sitä moottorin osaa. Sähkö ja magnetismi on aika tiiviisti sidoksissa toisiinsa.

Miksi magneettikenttä on elämän kannalta tärkeä?

• Maan magneettikenttä suojaa elämää aurinkotuulelta ja kosmiselta säteilyltä.
• Se estää aurinkotuulta tuhoamasta otsonikerrosta.
• Magneettikenttä ohjaa eläinten, kuten lintujen ja kilpikonnien, muuttomatkoja.

No niin, se magneettikenttä. Ajattele sitä planeetan omana, hieman reikäisenä turvajärjestelmänä. Se on kuin portsari, joka seisoo baarin ovella ja heittää Auringon ärhäkimmät hiukkasryöpyt takaisin avaruuden pimeyteen. Ilman tätä näkymätöntä voimakenttää meitä grillattaisiin elävältä kuin juhannusmakkaraa.

Auringon jatkuvasti sylkemä hiukkasmyrsky, aurinkotuuli, pyyhkäisisi ilmakehän mennessään ja keittäisi valtameret kuiviin. Elämä olisi, noh, aika lyhyt ja rapea. Tämä kaikki hoituu maan sulan rautaytimen pyörimisliikkeen ansiosta. Se on kuin jättimäinen, näkymätön dynamo siellä jalkojemme alla.

Ja sitten tämä napojen kääntyminen. Se ei ole mikään siisti voltti, vaan sotkuinen ja pitkä prosessi. Magneettikenttä heikkenee jopa 90 prosenttia, ja hetkellisesti voi olla useita pohjois- ja etelänapoja ympäri planeettaa. Kompassi sekoaisi kuin mummo Hulluilla Päivillä.

Mitäs siitä sitten seuraisi?

• Kentän heikkeneminen: Enemmän säteilyä niskaan meille kaikille. Avaruussäätä kuin Viron-laivalla pahimmassa myrskyssä. Revontulia näkyisi päiväntasaajallakin, mutta siinä ei olisi paljoa iloitsemista.
• Sähköverkot ja satelliitit vaarassa: Sähköt poikki ja GPS näyttää, että olet keskellä Tyyntämerta, vaikka istut omalla vessanpöntölläsi. Kännykkä muuttuisi tiiliskiveksi.
• Eläimet eksyksissä: Muuttolinnut lentäisivät suoraan päin kerrostalon seinää ja valaat rantautuisivat Kemiin, koska niiden sisäinen kompassi olisi ihan solmussa.

Tämä ei ole mitään scifi-hömppää. Viimeksi kunnon rysäys, Laschampin tapahtuma, sattui 42 000 vuotta sitten. Silloin neandertalilaiset varmaan ihmettelivät, miksi taivaalla on jatkuvasti outoja valoja ja iho palaa omituisesti. Seuraavaa kertaa odotellessa.