Mikä elin valitsee kunnanjohtajan?

Mikä elin valitsee kunnanjohtajan? Valtuusto päättää

Suomessa mikä elin valitsee kunnanjohtajan on kunnanvaltuusto, joka on kunnan ylin päättävä elin. Valinta suoritetaan valtuuston kokouksessa virkavaalilla kuntalain säädösten mukaisesti. Vaikka kunnanhallitus vastaa hakuprosessin valmistelusta ja esityksen tekemisestä, lopullinen päätösvalta kuuluu aina vaaleilla valitulle valtuustolle.

Kunnanvaltuusto on valinnan ylin auktoriteetti

Kunnanjohtajan valitsee kunnanvaltuusto, joka on kunnan ylin päättävä elin. Valinta tehdään yleensä virkavaalilla valtuuston kokouksessa, ja päätös perustuu kuntalakiin, joka määrittää mikä elin valitsee kunnanjohtajan ja miten viranhaltijan asema kunnassa muotoutuu.

Suomessa on vuonna 2026 yhteensä 308 kuntaa, joista valtaosa noudattaa perinteistä kunnanjohtajamallia.^[2] Vaikka kunnanhallitus valmistelee valinnan ja tekee esityksen sopivimmasta ehdokkaasta, lopullinen valta on aina vaaleilla valitulla valtuustolla. Kunnanjohtajan valinta on yksi valtuuston merkittävimmistä tehtävistä, sillä kunnanjohtaja johtaa kunnan hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa hallituksen alaisuudessa. Noin 97 prosenttia Suomen kunnista valitsee johtajansa nimenomaan virkasuhteeseen, ei poliittiseksi luottamushenkilöksi. Valtuusto päättää myös siitä, valitaanko johtaja toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen vai määräajaksi, mikä on yleistynyt erityisesti suurimmissa kaupungeissa.

Nolottaa myöntää, mutta sekoitin itsekin vuosia kunnanhallituksen ja valtuuston roolit tässä prosessissa. Luulin, että hallitus tekee päätöksen pienen piirin kesken. Totuus on kuitenkin se, että jokainen 21-79 valtuutetusta (kunnan koosta riippuen) pääsee vaikuttamaan lopputulokseen. Se on demokratiaa parhaimmillaan. Valtuusto päättää.

Miten valintaprosessi etenee hakemuksesta päätökseen?

Kunnanjohtajan valinta ei tapahdu sormia napsauttamalla, vaan se on usein 4-6 kuukautta kestävä monivaiheinen prosessi. Kaikki alkaa viran julistamisesta haettavaksi, minkä jälkeen kunnanhallituksen asettama valintaryhmä perkaa hakemukset.

Valmistelu ja soveltuvuusarvioinnit

Hakijoita on tyypillisesti 15-30 per virka, mutta vain kourallinen pääsee haastatteluihin. Nykyään suuri osa kunnista käyttää ulkopuolisia soveltuvuusarviointeja varmistaakseen ehdokkaan johtamistaidot ja paineensietokyvyn. Prosessi on raskas. Ehdokkaiden on läpäistävä tiukka seulonta, jossa arvioidaan niin talousosaamista kuin verkostoitumistaitojakin. Valintaryhmä - joka koostuu yleensä poliittisten ryhmien puheenjohtajista - tekee esityksen hallitukselle, joka puolestaan vie nimen valtuustoon.

Harvoin näkee yhtä kiivasta keskustelua kuin uuden johtajan valinnassa. Muistan erään pienen kunnan valtuuston kokouksen, jossa ilmassa oli sellaista sähköä, että sen saattoi tuntea takarivissä asti. Kyse ei ole vain meriiteistä, vaan luottamuksesta. Voiko tämä henkilö viedä meidän kuntamme seuraavalle kymmenluvulle? Se on iso kysymys.

Virkavaali valtuustossa

Lopullinen huipentuma on valtuuston kokous. Jos ehdokkaita on useita, suoritetaan suljettu lippuäänestys. Ehdokas tulee valituksi, jos hän saa yli puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ei saa ensimmäisellä kierroksella enemmistöä, kaksi eniten ääniä saanutta etenee toiselle kierrokselle. Tämä on puhdasta matematiikkaa. Mutta tässä on koukku - valtuustolla on oikeus valita myös henkilö, joka ei ole hakenut virkaa, jos hän on antanut suostumuksensa.

Kunnanjohtaja vs. pormestari: Valintatavan erot

Kaikki kunnat eivät valitse kunnanjohtajaa. Joissakin kaupungeissa, kuten Helsingissä ja Tampereella, on käytössä pormestarimalli. Tämä eroaa perinteisestä mallista merkittävästi valintaprosessin ja aseman suhteen.

Pormestari on poliittinen luottamushenkilö, jonka valtuusto valitsee yleensä valtuustokauden ajaksi (4 vuotta). Vuonna 2026 pormestarimalli on käytössä noin kymmenessä Suomen suurimmassa kaupungissa. Pormestari toimii samalla kunnanhallituksen puheenjohtajana, kun taas kunnanjohtaja on hallituksen alainen virkamies. Kunnanjohtaja vs pormestari valinta on sidoksissa kunnallisvaalien tulokseen ja poliittisiin neuvotteluihin. Kunnanjohtaja sen sijaan nauttii virkasuojaa, vaikka hänetkin voidaan erottaa valtuuston 2/3 enemmistöllä, jos luottamus on menetetty.

Tämä seuraava kohta yllättää monet. Vaikka pormestari tuntuu nykyaikaisemmalta, yli 90 prosenttia kunnista pitää edelleen kiinni ammattijohtajasta. Miksi? Koska jatkuvuus on arvokasta. Kunnanjohtaja pysyy usein talossa, vaikka poliittiset tuulet kääntyisivät jokaisissa vaaleissa. Se tuo vakautta.

Miksi valinta on usein poliittinen jännitysnäytelmä?

Vaikka kunnanjohtaja on virkamies - ja tämä usein unohtuu - kunnanjohtajan valinta on aina myös poliittinen päätös. Valtuustoryhmät hakevat henkilöä, joka jakaa heidän visionsa kunnan tulevaisuudesta. Usein nähdään lehmänkauppoja, joissa eri puolueet sopivat tuesta tietyille ehdokkaille vastineeksi jostain muusta edusta.

Noin 31 prosenttia Suomen kunnanjohtajista on vuonna 2026 naisia, mikä on merkittävä nousu kymmenen vuoden takaisesta.^[4] Silti lasikattoja riittää. Poliittinen peli voi olla raakaa. Joskus paras asiantuntija ei tule valituksi, koska hänellä ei ole riittävää poliittista selkänojaa. Se tuntuu epäreilulta. Mutta se on osa sitä koneistoa, jolla yhteisiä asioita hoidetaan. Loppujen lopuksi kunnanjohtajan on tultava toimeen kaikkien ryhmien kanssa pystyäkseen johtamaan tehokkaasti.

Kunnanjohtajan ja pormestarin valinnan vertailu

Suomessa on kaksi pääasiallista mallia kunnan johtamiseen. Valintatapa ja asema eroavat toisistaan huomattavasti.

Kunnanjohtaja (Standardimalli)

• Virkasuhde, kunnanhallituksen alainen ammattijohtaja

• Yleensä toistaiseksi voimassa oleva, joskus määräaikainen

• Kunnanvaltuusto virkavaalilla

• Teoriassa sitoutumaton virkamies, käytännössä usein puoluepoliittinen tausta

Pormestari (Poliittinen malli)

• Luottamushenkilö, kunnanhallituksen puheenjohtaja

• Sidottu valtuustokauteen (4 vuotta)

• Kunnanvaltuusto (perustuu vaalitulokseen)

• Vahvasti poliittinen rooli, puolueen mandaatti

Valintadraamaa pikkukunnassa: Tapaus Matti

Matti, kokenut hallintotieteilijä, haki kunnanjohtajan virkaa 5.000 asukkaan kunnasta vuonna 2026. Hänellä oli vahvat meriitit, mutta kunnan suurimmat valtuustoryhmät olivat tukkanuottasilla jo valmiiksi. Matti oli ennakkosuosikki, mutta joutui poliittisen väännön pelinappulaksi.

Ensimmäinen yritys kaatui valitukseen. Valtuuston suurin ryhmä yritti puskea omaa ehdokastaan haastatteluryhmän ohi. Prosessi pysähtyi kuukausiksi hallinto-oikeuteen, ja kunnan talous jäi hoitamatta ilman vakituista johtajaa.

Breakthrough tuli, kun Matti kutsuttiin epäviralliseen tapaamiseen kaikkien ryhmien kanssa. Hän osoitti olevansa sovittelija eikä kenenkään juoksupoika. Tämä rehellisyys muutti kriitikoiden mielen kertaheitolla.

Matti valittiin lopulta äänin 15-6. Ensimmäisen vuoden aikana hän tasapainotti talouden ja sai kiitosta jopa vastustajiltaan, osoittaen että virkamiesosaaminen voittaa puoluepelin.