Milloin perinnön saa jakaa?

Milloin perinnön saa jakaa? Veropäätöstä ei odoteta

Kuolinpesän osakkaat kohtaavat usein epätietoisuutta siitä, milloin perinnön saa jakaa virallisesti. Omaisuuden jakaminen herättää kysymyksiä aikatauluista ja viranomaisten käsittelyajoista. Osakkaiden oikeuksien toteutuminen ja pesän hallinnointi helpottuvat, kun säädökset ymmärretään oikein. Selvitä tarkat ehdot taloudellisten riskien ja turhan odottamisen välttämiseksi.

Milloin perinnön saa jakaa perunkirjoituksen jälkeen?

Perinnön saa jakaa heti, kun perunkirjoitus on virallisesti toimitettu ja mahdollinen omaisuuden osituskirja on laadittu. Monet luulevat, että jakoa varten täytyy odottaa Verohallinnon virallista perintöverotuspäätöstä tai pyytää erillinen lupa viranomaisilta. Tämä käsitys on virheellinen, sillä kuolinpesän jakaminen on mahdollista aloittaa välittömästi perunkirjoitustilaisuuden päätyttyä ilman verottajan ennakkohyväksyntää.

Kuolinpesän osakkaat voivat vapaasti päättää jaon ajankohdasta, eikä laissa ole asetettu ehdotonta takarajaa sille, milloin omaisuus on pakko jakaa. Käytännössä perinnönjako kannattaa silti tehdä mahdollisimman pian, jotta pesän hallinnointi ei monimutkaistu vuosien saatossa. Perintö- ja lahjaverotuksen virallinen käsittelyaika on tyypillisesti noin 6 - 12 kuukautta perunkirjoituksesta, mutta tämä odotusaika ei sido kuolinpesän osakkaita. Osa perintöverotuksen päätöksistä voi valmistua vasta 2 - 3 vuotta kuolipäivän jälkeen, joten jaon lykkääminen veropäätökseen asti voi viivästyttää perillisten omien oikeuksien toteutumista tarpeettomasti.

Mitkä asiat on hoidettava ennen kuolinpesän jakamista?

Ennen kuin euroakaan voidaan siirtää perillisten tileille, kuolinpesän on oltava niin sanotusti selvitetty. Tämä tarkoittaa, että kaikki vainajan ja pesän omat velat, hautauskustannukset sekä perunkirjoituksesta aiheutuneet laskut on maksettava pois. Jos vainaja oli avioliitossa, on ennen varsinaista perinnönjakoa toimitettava omaisuuden ositus tai erottelu lesken ja muiden perillisten kesken. Osituksessa määritetään avioliiton päättymisen myötä kummallekin osapuolelle kuuluva varallisuus, mikä on ehdoton edellytys sille, että tiedetään, mitä omaisuutta vainajalta oikeasti jäi jaettavaksi.

Muistan elävästi tilanteen omalta uraltani juristina, kun eräs perhe halusi jakaa kuolinpesän varat heti perunkirjoituspäivän iltana. Kädet tärisivät innosta ja surusta sekaisin. Jouduin kuitenkin jarruttamaan heidän aikeitaan - emme olleet vielä ehtineet varmistaa, oliko vainajalla salaisia luottokorttivelkoja. Se oli turhauttava ja kiusallinen hetki perheelle. Mutta se oli välttämätöntä. Jos perintö jaetaan ennen velkojen maksua, kuolinpesän jakaminen perunkirjoituksen jälkeen voi johtaa siihen, että osakkaat voivat joutua henkilökohtaiseen vastuuseen pesän velvoitteista. Selvitysvaihe vaatii kylmää päätä.

Miten perinnönjako käytännössä tehdään ja ilmoitetaan verottajalle?

Perinnönjaosta on aina laadittava virallinen asiakirja eli perinnönjakokirja vero.fi -ohjeiden mukaisesti. Jos kaikki osakkaat ovat yksimielisiä omaisuuden jakotavasta, kyseessä on sopimusjako, ja jakokirjan allekirjoittavat kaikki kuolinpesän osakkaat sekä kaksi esteetöntä uskotuttua miestä. Jakokirja toimii juridisena todisteena siitä, että kuolinpesän omistussuhteet ovat päättyneet ja omaisuus on siirtynyt yksittäisille perillisille. Kun jakokirja on valmis, siitä on toimitettava viipymättä kopio Verohallinnolle, jotta verottaja voi päivittää tiedot omistusoikeuksien muuttumisesta.

Tässä vaiheessa monet tekevät kohtalokkaan virheen. Kopio perinnönjakokirjasta unohdetaan lähettää verottajalle, koska luullaan perunkirjoituksen hoitaneen kaiken ilmoitusvelvollisuuden. Virhe huomataan vasta kuukausia myöhemmin, kun vaikkapa perityn kiinteistön lainhuuto tyssää viranomaisten vaatimuksiin. Lähetä kopio heti OmaVero-palvelun kautta. Se säästää viikoilta paperisotaa. Jakokirjan perusteella tehdyt varojen siirrot vaativat aina pankissa tämän dokumentin esittämistä, joten ilman sitä pesän pankkitilit pysyvät lukittuina.

Sopimusjako vastaan toimitusjako - miten ne eroavat?

Sopimusjako (Suositeltu vaihtoehto)

- Kaikkien osakkaiden on oltava täysin yksimielisiä jokaisesta jaettavasta esineestä ja eurosta

- Erittäin nopea, parhaimmillaan valmis muutamassa tunnissa tai kuukaudessa perunkirjoituksen jälkeen

- Edullinen, kulut muodostuvat lähinnä jakokirjan laatimisesta ja mahdollisesta juristin konsultoinnista

Toimitusjako

- Käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja tekee itsenäisen ja sitovan päätöksen omaisuuden jaosta

- Kestää huomattavasti pidempään, prosessi venyy riitojen vuoksi usein kuukausista useisiin vuosiin

- Kallis, pesänjakajan palkkio maksetaan kuolinpesän varoista ja se voi niellä suuren osan perinnöstä

Matin ja Leenan perheyrityksen hätiköity perinnönjako

Matti ja Leena, kaksi aikuista sisarusta Tampereelta, halusivat jakaa yrittäjäisänsä kuolinpesän varat heti perunkirjoitustilaisuuden jälkeen lokakuussa. He olivat täysin yksimielisiä siitä, että isän omistama kesämökki ja säästötilin varat jaetaan tasan puoliksi ilman viivytyksiä.

Ensimmäinen yritys kaatui kuitenkin omaan näppäryyteen: sisarukset siirsivät rahat tileilleen ja tekivät jaon pelkällä keskinäisellä sähköpostisopimuksella, koska virallisen jakokirjan laatiminen tuntui turhalta paperisodalta ja rahanhukalta.

Pian seurasi shokki, kun pankki kieltäytyi sulkemasta isän tilejä ja Maanmittauslaitos hylkäsi mökin lainhuutohakemuksen puutteellisten dokumenttien vuoksi. Sisarukset tajusivat, että pelkkä hyvä tahto ei riitä korvaamaan lain vaatimia muotoseikkoja.

He palkkasivat asiantuntijan laatimaan virallisen perinnönjakokirjan ja toimittivat siitä kopion OmaVeroon. Paperityön korjaaminen vei kaksi viikkoa ylimääräistä aikaa, mutta sen jälkeen omistusoikeudet siirtyivät virallisesti ja tilit saatiin päätökseen.