Milloin puheenjohtajan ääni ratkaisee?

Milloin puheenjohtajan ääni ratkaisee? Vaalit vs äänestys

Kokousmenettelyssä äänten jakautuminen tasan synnyttää usein epätietoisuutta päätöksenteon jatkumisesta. Väärät tulkinnat milloin puheenjohtajan ääni ratkaisee äänestyssäännöistä johtavat pahimmillaan päätösten mitätöintiin ja sisäisiin riitoihin. Selkeiden lakipykälien ymmärtäminen auttaa yhdistyksiä toimimaan oikein tasatilanteissa. Tutustu tarkkoihin määräyksiin kokouksen laillisuuden ja sujuvuuden varmistamiseksi.

Milloin puheenjohtajan ääni ratkaisee kokouksessa?

Puheenjohtajan ääni ratkaisee kokouksessa silloin, kun virallinen äänestys päätyy tasan eli molemmat osapuolet saavat saman verran ääniä. Tämä sääntö pätee laajasti suomalaisessa kokousmenettelyssä, kuten yhdistyksissä, taloyhtiöissä ja erilaisten hallitusten kokouksissa. Ratkaiseva rooli koskee kuitenkin vain asiaäänestyksiä, sillä henkilövaaleissa toimitaan aivan toisella tavalla.

Virallisen päätöksentekojärjestysprosessin mukaan kokouksissa ja hallituksissa päätökseksi nousee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten jakautuessa täysin tasan astuu voimaan puheenjohtajan ääni ratkaisee tasan -tilanne. Moni kokouksen vetäjä kuitenkin säikähtää tässä kohtaa. Muistan elävästi oman ensimmäisen kertaani pienen urheiluseuran puheenjohtajana, kun jäsenistön mielipiteet uudesta logosta menivät tasan 12–12. Nuija kädessäni ja kädet hieman täristen tajusin, että minun oma kantani ratkaisisi koko projektin suunnan. Se oli paineellinen hetki, mutta säännöt antoivat selvän suunnan: minun mielipiteeni tuli päätökseksi.

Asiaäänestys vs. henkilövaali: Kaksi täysin eri ratkaisutapaa

Suurin kokouskäytäntöihin liittyvä sekaannus ja hämmennys syntyy siitä, ettei tunnisteta eroa asiakysymysten ja ihmisten valinnan välillä. Kun äänet menevät tasan kokouksessa, ratkaisutapa riippuu sataprosenttisesti siitä, äänestetäänkö jostakin asiasta vai valitaanko henkilöä tiettyyn rooliin.

Kokoustaitoihin perehtyneet tietävät, että asioiden käsittelyssä ja päätöksenteossa sovelletaan pääsääntöisesti yksinkertaista enemmistöä. Jos kyseessä on asiaäänestys – esimerkiksi budjetin hyväksyminen, sääntömuutos tai uuden laitteen hankinta – mitä tapahtuu jos äänet menevät tasan ratkeaa puheenjohtajan äänellä. Jos taas kyseessä on henkilövaali, kuten uuden puheenjohtajan, hallituksen jäsenen tai toiminnantarkastajan valinta, puheenjohtajan äänellä ei ole mitään erikoisoikeutta. Henkilövaaleissa tasatulos ratkaistaan aina arvalla, ellei organisaation säännöissä ole erikseen määrätty jotain muuta menettelyä.

Mitä tapahtuu, jos puheenjohtaja äänestää tyhjää tai on esteellinen?

Kokouksen kulku voi muuttua monimutkaiseksi, jos puheenjohtaja ei itse halua tai voi ottaa kantaa käsiteltävään asiaan. Tämä tilanne luo usein epävarmuutta siitä, miten tasan mennyt äänestys saadaan purettua ilman selvää puheenjohtajan mielipidettä.

Jos puheenjohtaja päättää äänestää tyhjää tai pidättyy äänestämästä, hän ei käytä ratkaisuoikeuttaan. Tällöin tasan mennyt äänestys tarkoittaa käytännössä sitä, että tehty ehdotus raukeaa, koska se ei ole saanut taakseen vaadittavaa yli puolen enemmistöä annetuista äänistä. Toinen kriittinen tilanne on esteellisyys (jääviys). Jos puheenjohtaja on esteellinen käsittelemään asiaa – esimerkiksi silloin, kun päätetään hänen omasta vastuuvapaudestaan tai häntä koskevasta sopimuksesta – hän ei saa osallistua äänestykseen lainkaan. Tällaisessa tilanteessa kokouksen varapuheenjohtaja tai erikseen valittu tilapäinen puheenjohtaja johtaa puhetta, ja hänen äänensä ratkaisee mahdollisen tasatuloksen.

Netti on pullollaan oppaita, joiden mukaan puheenjohtajan on aina pakko äänestää tai ilmaista kantansa. Mutta tässä onkin se yllättävä ja hieman counter-intuitiivinen totuus: puheenjohtajalla on täysi oikeus olla äänestämättä. Olen itse ollut kerran kokouksessa, jossa puheenjohtaja totesi kylmästi äänestyksen mennessä tasan, ettei hän ota kantaa kumpaankaan suuntaan, koska molemmat vaihtoehdot olivat hänen mielestään huonoja. Ehdotus kaatui siihen paikkaan. Se tuntui tilanteena hieman epämiellyttävältä ja jätti ilmaan hämmennystä, mutta juridisesti se oli täysin oikein. Jos enemmistöä ei synny, asia ei etene.

Äänestyksen tasatulos: Puheenjohtajan ääni vs. arpa

Kun äänet menevät kokouksessa tasan, sovellettava ratkaisutapa riippuu suoraan siitä, minkä tyyppisestä äänestyksestä on kyse. Seuraava vertailu selventää näiden kahden menetelmän erot.

Asiaäänestys (Puheenjohtajan ääni ratkaisee)

• Kaikki sisällölliset päätökset, kuten säännöt, talousarviot, hankinnat ja toimintasuunnitelmat.

• Puheenjohtajan pitää olla äänioikeutettu ja esteetön. Jos puheenjohtaja äänestää tyhjää, ehdotus raukeaa.

• Kokouksen virallisen puheenjohtajan henkilökohtainen kanta tai mielipide tulee suoraan kokouksen päätökseksi.

Henkilövaali (Arpa ratkaisee)

• Ihmisten valinnat eri tehtäviin, kuten hallituksen jäsenten, puheenjohtajan tai tarkastajien valitseminen.

• Yhdistyksen tai organisaation omissa säännöissä voidaan määrätä, että puheenjohtajan ääni ratkaisee myös vaalit.

• Ratkaisu tehdään täysin satunnaisesti arpomalla (esimerkiksi kolikonheitolla tai nimilapuilla kynäpurkista).

Asunto-osakeyhtiön autopaikkariita: Kun säännöt testataan käytännössä

Helsinkiläisessä Asunto-oy Säästökulmassa oli käynnissä kiivas yhtiökokous, jossa yritettiin päättää uusista autopaikkasäännöistä ja sähköautojen latauskäytännöistä. Osakkaat olivat jakautuneet kahteen tiukkaan leiriin, ja ilmassa oli paljon turhautumista sekä vuosia kestänyttä naapurustokiistaa.

Kokouksen puheenjohtajana toiminut ulkopuolinen asiantuntija järjesti asiasta avoimen äänestyksen. Ensimmäinen laskentayritys näytti osakkeiden äänimäärillä mitattuna täydellistä tasatulosta. Puheenjohtaja yritti hätäisesti ehdottaa tilanteen ratkaisemista arpomalla, jotta kukaan ei suuttuisi hänelle.

Yksi osakkaista kuitenkin keskeytti puheenjohtajan ja muistutti, että kyseessä on asiakysymys eikä henkilövaali. Puheenjohtaja tajusi tehneensä virheen siinä, miten laki ja käytäntö toimivat. Hänen oli pakko ottaa kantaa, vaikka se tarkoitti puolen pöydän vihoja.

Puheenjohtaja käytti virallista ratkaisuoikeuttaan, asettui hallituksen pohjaesityksen taakse ja säännöt hyväksyttiin. Lopputuloksena yhtiö sai uudet lataussäännöt, ja vaikka osa asukkaista poistui paikalta pettyneenä, päätös oli laillinen ja purki kuukausia kestäneen pattitilanteen.