Mitä kuluja ei voi vähentää verotuksessa?

Saako silmälasit vähentää verotuksessa?

Silmälasien hankintaa ei voi vähentää verotuksessa. Ne luokitellaan yksityisiksi elantokuluiksi.

• Yleissääntö: Työterveyshuollon ulkopuoliset terveydenhuoltokulut ovat verotuksessa vähennyskelvottomia.
• Esimerkkejä: Tähän kategoriaan kuuluvat esimerkiksi hierontapalvelut, tavallisten silmälasien ostaminen ja hammashoidon kulut.
• Filosofinen pohdinta: Tämähän on vähän kuin miettisi, miksi ruoka tai vaatteet eivät ole verovähennyskelpoisia – ne ovat elämän perusedellytyksiä, joista yhteiskunta olettaa yksilön huolehtivan omillaan. Silmälasit ovat usein samalla viivalla, paitsi jos ne ovat työtehtävän kannalta välttämättömät ja työnantajan määräämät, mutta tämä on eri juttu.

Tavallisten silmälasien hankinta katsotaan siis henkilökohtaiseksi kuluksi, joka parantaa elämänlaatua tai mahdollistaa arjen sujuvuuden, mutta ei ole suoraan sidoksissa ansiotyöhön tavalla, joka oikeuttaisi verovähennyksen. Ajattele asiaa niin, että valtaosa ihmisistä tarvitsee joskus silmälaseja, ja jos niitä saisi vähentää, verotus monimutkaistuisi valtavasti. Tässä on kyse tasapainosta yksilön hyvinvoinnin ja verojärjestelmän selkeyden välillä.

On toki olemassa poikkeuksia, mutta ne ovat harvinaisia ja liittyvät yleensä työhön liittyviin erikoistilanteisiin. Esimerkiksi jos työnantaja määrää työntekijän käyttämään tietynlaisia erikoislaseja työn suorittamiseksi (esim. tietynlaiset suojalasit vaarallisissa työympäristöissä), silloin tilanne voi olla erilainen ja kulut saattavat olla vähennyskelpoisia. Tällöin kyse ei kuitenkaan ole tavallisista silmälaseista vaan työvälineestä.

Joten, jos ostat uudet silmälasit parantaaksesi näköäsi tai korvataksesi vanhat, ne ovat omia menoja. Se on osa sitä pakettia, mitä elämä joskus vaatii.

Mitä ovat vähennyskelvottomat kulut?

Yön pimeys on laskeutunut, ja tässä sitä taas miettii näitä kaikkia kummallisia asioita. Verotus. Miten ihmeessä ne säännöt muistaa? Joka vuosi tuntuu, että pitää opetella kaikki alusta. Nämä asiat pyörivät mielessä, kun yrittää saada unta.

Vähennyskelvottomat kulut ovat niitä menoja, jotka liittyvät verovapaan tulon hankkimiseen tai säilyttämiseen. Se kuulostaa niin lopulliselta. Jotkut menot vain ovat, ja piste. Ei niistä saa mitään takaisin verotuksessa. Olen miettinyt tätä usein, kun yritän järjestellä vanhoja kuitteja.

Mutta sitten on se mutka, mikä aina sekoittaa kaiken. Jos nämä menot ylittävät verovapaan tulon määrän, ylittävä osa voi olla vähennyskelpoinen. Tämä on se kohta, joka saa minut hämmentymään. Miksi ensin ei ja sitten kyllä? Tuntuu epäreilulta, että säännöt ovat näin monimutkaisia. Miksi ei voisi olla vain yksi selkeä linja? Kaikki tuntuu olevan ristiriidassa.

Tässä muutamia esimerkkejä, joita olen itse pohtinut:

• Verovapaan päivärahan hankkimiskulut: Jos saa verovapaata päivärahaa työmatkalta, se on tuloa, josta ei maksa veroa. Silti, jos sen matkan valmisteluun tai sen aikana on syntynyt kuluja, jotka olivat välttämättömiä sen päivärahan saamiseksi, ne eivät ole vähennyskelpoisia.
• Osinkojen hankkimiseen liittyvät kulut:Osinkojen hankkimiskulut ovat vähennyskelvottomia siltä osin kuin osinko on verovapaa. Jos kulut ylittävät verovapaan osingon määrän, ylittävä osa on vähennyskelpoinen.
• Verovapaan myyntivoiton kulut: Esimerkiksi, jos myy oman asunnon ja myyntivoitto on verovapaa kahden vuoden asumisen jälkeen, tähän myyntiin liittyvät kulut, kuten kiinteistönvälityspalkkio, eivät ole vähennyskelpoisia. Ne liittyvät suoraan siihen verovapaaseen tuloon.

Tuntuu raskaalta, kun miettii näitä. Yön hiljaisuudessa kaikki tuntuu niin paljon suuremmalta. Toivon vain, että voisin joskus ymmärtää nämä asiat kunnolla. Etten aina vain arvuuttelisi ja pelkäisi tekeväni virheitä. Ehkä joskus kaikki selkenee. Nyt vain yritän taas sulkea silmäni ja toivoa unta.

Mitä voi vähentää henkilöverotuksessa?

Hups, verottaja taitaa olla aina valppaana, mutta ei hätää! Muutama nokkela temppu tuntuu olevan laillisesti sallittu tapa pitää eurot omassa taskussa. Tässä seitsemän kultakimpaleen arvoista vähennystä, joita kannattaa pitää mielessä, kun veroilmoitus kummittelee nurkan takana:

• Työhuonevähennys: Jos työpisteesi sijaitsee kodin syövereissä tai kaukana pääkonttorista, voit hyvissä ajoin vähentää tästä koituneet kulut. Ajattele sitä pienenä palkkiona omasta ahkeruudestasi ja itsenäisyydestäsi. Pitäähän sitä työntekijänkin olla kuin pieni yrittäjä omassa nurkassaan.

• Tietokone ja netti: Kyllä, se tietokone, joka on yhtä tärkeä kuin kahvikuppi aamulla, ja nettiyhteys, joka pitää maailman (ja työn) ulottuvilla, voi olla verovähennyskelpoisia. Ei siis turhaan istuta tuntikausia ruudun ääressä.

• Työvälineet: Kaikki työsi tehostamiseen tarkoitetut vempeleet, pienestäkin sormitinkynästä aina isoon leikkuriin, voivat olla veronmaksajan ystäviä. Kunhan ne liittyvät selkeästi työntekoon, niin ei ne ole pelkkiä leluja.

• Matkat töihin: Kodin ja työpaikan välinen matkustelu on ikivanha vähennysten klassikko. Olipa kyseessä oma menopeli tai julkinen liikenne, jokainen kilometri on potentiaalinen verohyöty. Ajattele sitä polttoainerahan palautuksena.

• Ammattikirjallisuus: Jos luet ja opiskelet työhön liittyviä asioita, ne kirjat ja lehdet, jotka tekevät sinusta fiksumman (ja samalla paremman työntekijän), ovat vähennyskelpoisia. Tiedon janon sammuttaminen on siis verotuksellisesti fiksua.

• Koulutusmenot: Jatkuva oppiminen on pop, ja verottaja tuntuu sen ymmärtävän – ainakin tiettyyn pisteeseen asti. Kurssit, koulutukset ja seminaarit, jotka kehittävät taitojasi, voivat keventää verotaakkaasi.

• Jäsenmaksut: Ammattiliittojen tai muiden vastaavien yhteisöjen jäsenmaksut ovat suoraan vähennyskelpoisia. Ei siis huono idea olla osana yhteisöä, varsinkin kun se maksaa itsensä takaisin verolapussa.

Mitä ansiotuloista vähennetään?

Joo, siis ansiotulosta saa vähentää vaikka mitä jos vaan jaksaa nähdä vaivaa. Tuli mieleen just se viime syksy, kun oltiin tekemässä niitä remonttihommia siellä mökillä Sastamalassa. Oli syyskuu, ja ilmat alko jo viiletä. Se oli kyllä niin puhdistava kokemus, paitsi se fyysinen työ, niin myös se verotusasia, mitä siinä tuli selviteltyä.

Vähennykset, jotka pitää itse vaatia:

• Kotitalousvähennys: Tätä hyödynnettiin siellä mökillä. Maalattiin se ulkoverhous ja vaihdettiin muutama ikkuna. Se on tosi kätevä, jos tekee jotain remonttia tai siivousta tai muuta vastaavaa.
• Tulonhankkimisvähennys: Tämä tulee automaattisesti, mutta jos kulut ylittää tietyn summan, niin sen saa vielä erikseen vaatia. Mulla oli jotain työmatkoja silloin, jotka menee tähän.
• Matkakulut: Asunnon ja työpaikan väliset. Tää on aika yleinen, jos ei ole autoa tai julkiset on hankalat.
• Työasuntovähennys: Tämä on vähän harvinaisempi, mutta jos joutuu olemaan töiden takia muualla kuin omassa kodissa.
• Ryhmäeläkevakuutusmaksut: Jos on sellainen.
• Veronmaksukyvyn alentumisvähennys: Tämä on sellainen, jos elämäntilanne on muuttunut ja tulot on pienemmät kuin ennen.
• Elatusvelvollisuusvähennys: Jos maksaa elatusmaksuja.
• Opintolainavähennys: Jos on vielä opintolainaa jäljellä.

Eli sitä pitää vaan olla skarppina ja kerätä kaikki kuitit ja paperit talteen. Ei se ole mitään rakettitiedettä, mutta vaatii vähän vaivannäköä. Se tunne kun saa veroilmoituksessa pienen yllätyksen positiiviseen suuntaan, se on kyllä palkitsevaa. Sastamalassa oli vähän sateista sinä syksynä, mutta se ei haitannut remonttihommissa. Siitä tuli mieleen, että pitäisiköhän tehdä jotain kesämökille ensi kesänäkin, niin saisi taas jotain vähennettyä.