Mitä ovat perusoikeudet?

mitä ovat perusoikeudet? Monitasoinen suoja ja velvoitteet

Jokaisen on tärkeää ymmärtää, kuinka mitä ovat perusoikeudet -kokonaisuus turvaa yksilön perustuslaillista suojaa yhteiskunnassa. Tutustumalla aiheeseen tarkemmin vältät epäselvyydet ja hahmotat kansallisen lain sekä EU-oikeuden välisen monitasoisen suojan.

Mitä ovat perusoikeudet ja miten ne suojaavat sinua?

Mitä ovat perusoikeudet? Perusoikeuksilla tarkoitetaan Suomen perustuslaissa kaikille turvattuja oikeuksia, jotka velvoittavat kaikkia julkisen vallan elimiä. Nämä oikeudet turvaavat yksilön vapautta julkisen vallan puuttumisilta, ja niitä voidaan rajoittaa vain lailla ja tällöinkin vain erityisin edellytyksin. Kysymys siitä, kuka näitä oikeuksia saa ja miten ne käytännössä toimivat, voi kuitenkin riippua vahvasti elämäntilanteesta ja juridisesta kontekstista.

perusoikeudet suomessa muodostavat oikeusjärjestelmän peruskiven. Suomen perustuslaki luettelee nämä oikeudet hyvin tarkasti, ja ne kattavat laajasti elämän eri osa-alueet aina henkilökohtaisesta vapaudesta sosiaalisiin oikeuksiin. Historiallisesti katsottuna perusoikeussääntelyä uudistettiin merkittävästi 1995, jolloin oikeuksien piiriä laajennettiin koskemaan pääosin kaikkia Suomen oikeudenkäyttöpiirissä olevia ihmisiä eikä vain omia kansalaisia.

Julkisen vallan, kuten valtion viranomaisten, kuntien ja poliisin, on aktiivisesti edistettävä ja turvattava näiden oikeuksien toteutuminen. Tämä tarkoittaa, että lakia säädettäessä eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioi jokaisen lakiesityksen perusoikeusvaikutukset. Arviointi on tiukkaa. Suomessa perustuslakivaliokunta käsittelee vuosittain kymmeniä lakiesityksiä varmistaakseen, etteivät uudet säädökset polje yksilön perustuslaillista suojaa. ^[1]

Miten perusoikeudet eroavat ihmisoikeuksista?

Monelle tuottaa päänvaivaa ero perusoikeus ja ihmisoikeus välillä. Se on ymmärrettävää. Sisällöllisesti ne ovat usein lähes identtisiä, mutta niiden oikeudellinen tausta ja soveltamisala eroavat toisistaan. Perusoikeudet ovat kansalliseen perustuslakiin kirjattuja oikeuksia, kun taas ihmisoikeudet perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin, kuten YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen tai Euroopan ihmisoikeussopimukseen.

Kun puhutaan eurooppalaisesta kontekstista, mukaan tulevat myös EU-perusoikeudet. Euroopan unionin perusoikeuskirja velvoittaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita silloin, kun ne soveltavat unionin oikeutta. Se sisältää 54 artiklaa, jotka on jaettu kuuteen pääosastoon: ihmisarvo, vapaudet, tasa-arvo, solidaarisuus, kansalaisuus ja oikeudenmukaisuus. Tä^[2] mä luo monitasoisen suojan, jossa kansallinen laki, EU-oikeus ja kansainväliset sopimukset kietoutuvat toisiinsa.

Milloin ja miten perusoikeuksien rajoittaminen on mahdollista?

Monet uskovat, että perusoikeudet ovat ehdottomia eivätkä muutu koskaan. Tämä on harhaluulo. perusoikeuksien rajoittaminen on mahdollista, mutta se vaatii aina painavan yhteiskunnallisen syyn ja tarkan lakiprosessin. Rajoituksen on oltava välttämätön suhteessa tavoiteltuun päämäärään, eikä se saa koskaan koskea oikeuden ydinaluetta, kuten ihmisarvoisen elämän perusteita tai kidutuksen kieltoa.

Oikeuksien rajoitusedellytykset on määritelty tarkasti oikeuskäytännössä. Rajoituksen on perustuttava eduskunnan säätämään lakiin, sen on oltava tarkkarajainen ja täsmällinen, ja sen perusteiden on oltava hyväksyttäviä. Esimerkiksi sananvapautta voidaan rajoittaa rikoslailla muiden ihmisten kunnian tai yksityisyyden suojelemiseksi. Myös liikkumisvapautta voidaan rajoittaa vaikkapa sotilaallisen turvallisuuden tai vakavan vaaran vuoksi.

Muistan elävästi, kun opiskeluaikoina seurasin erästä laajaa julkista keskustelua pakkorokotuksista ja liikkumiskielloista. Silmäni melkein särkivät siitä lakipykälien pyörityksestä. Silloin tajusin, kuinka vaikeaa tasapainon löytäminen on. Toisaalta on suojeltava ihmisten oikeutta elämään ja terveyteen, toisaalta taas oikeutta vapauteen ja liikkumiseen. Se vaatii viranomaisilta äärimmäistä tarkkuutta. Ylilyöntejä tapahtuu herkästi, jos valvonta pettää.

Koskevatko perusoikeudet kaikkia Suomessa olevia?

Yleinen väärinkäsitys on, että perusoikeudet kuuluvat vain Suomen kansalaisille. Se ei pidä paikkaansa. perustuslaki perusoikeudet kattavat lähes poikkeuksetta sanat jokaisella on. Tämä tarkoittaa, että oikeudet kuuluvat pääsääntöisesti kaikille Suomen oikeudenkäyttöpiirissä oleville henkilöille, mukaan lukien maassa oleskelevat ulkomaalaiset, turvapaikanhakijat ja turistit.

Vain harvat perusoikeudet on sidottu nimenomaan kansalaisuuteen. Tällaisia ovat esimerkiksi äänioikeus valtiollisissa vaaleissa tai tietty suoja maasta karkottamista vastaan. Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan eikä häntä saa vastoin tahtoaan karkottaa maasta. Sen sijaan oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja oikeusturvaan kuuluu jokaiselle ihmiselle statuksesta riippumatta.

Oikeusjärjestelmien vertailu: Perusoikeudet, ihmisoikeudet ja EU-perusoikeudet

Perusoikeudet

• Koskee pääsääntöisesti kaikkia Suomen alueella oleskelevia yksilöitä
• Kansalliset tuomioistuimet ja eduskunnan perustuslakivaliokunta
• Kansallinen perustuslaki (Suomen perustuslaki)

Ihmisoikeudet

• Koskee kaikkia sopimuksen ratifioineiden maiden kansalaisia ja asukkaita
• Kansainväliset tuomioistuimet, kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuin
• Kansainväliset valtiosopimukset (esim. Euroopan ihmisoikeussopimus)

EU-perusoikeudet

• Sovelletaan EU-toimielinten toiminnassa ja jäsenvaltioissa EU-oikeutta käytettäessä
• Euroopan unionin tuomioistuin ja kansalliset tuomioistuimet
• Euroopan unionin perusoikeuskirja

Mikon yritys ja koronarajoitusten todellisuus

Mikko, ravintolayrittäjä Helsingistä, joutui sulkemaan liiketilansa viranomaismääräyksellä pandemian aikana. Hän oli turhautunut ja peloissaan, sillä perustuslain takaama elinkeinovapaus tuntui valuvan hiekkaan.

Ensimmäinen yritys selvittää asiaa johti umpikujaan: viranomaiset vetosivat tartuntatautilakiin, ja korvauksia oli vaikea saada nopeasti. Mikon kädet tärisivät laskupinoa selatessa.

Läpimurto tapahtui, kun Mikko alkoi lukea perustuslakivaliokunnan lausuntoja oikeuksien suhteellisuudesta. Hän ymmärsi, että julkisen vallan on tasapainotettava oikeutta terveyteen ja oikeutta elinkeinoon.

Lopulta Mikko sai haettua tukea, joka perustui suoraan perustuslailliseen vaatimukseen kohtuullisesta kompensaatiosta. Prosessi kesti 3 kuukautta, mutta se opetti, että oikeudet vaativat joskus puolustamista.