Mitä tapahtuu, jos tulee konkurssi?

Mitä tapahtuu jos tulee konkurssi: Vastuu ja palkkaturva

Kun mietitään, mitä tapahtuu jos tulee konkurssi, tilanne koskettaa vahvasti sekä yrityksen johtoa että työntekijöitä. Menettelyyn liittyy aina merkittäviä taloudellisia riskejä ja tiukkoja lakisääteisiä määräaikoja. Omien oikeuksien ja velvollisuuksien ymmärtäminen auttaa välttämään vakavat henkilökohtaiset tappiot ja turvaamaan lakisääteiset saatavat kriisin keskellä.

Mitä tarkoitetaan, kun yritykselle tulee konkurssi?

Konkurssi on lakisääteinen menettely, jossa maksukyvytön yritys lopettaa toimintansa ja sen koko omaisuus käytetään velkojen maksuun.^[1] Kyseessä on äärimmäinen tilanne, jossa yrityksellä ei ole enää taloudellisia edellytyksiä jatkaa toimintaansa, ja päätöksen konkurssiin asettamisesta tekee aina käräjäoikeus.

Vaikka kyse on vaikeasta kriisistä, prosessi etenee tarkkojen lakisääteisten sääntöjen mukaan. Yrityksen johto tai velkojat voivat jättää konkurssihakemuksen tuomioistuimelle, kun maksukyvyttömyys on pysyvää.

Maksukyvyttömyyden taustat ja seuraukset

Yritys ajautuu konkurssiin tyypillisesti silloin, kun sen kassavirta ei riitä kattamaan erääntyviä velkoja eikä lisärahoitusta ole saatavilla. Tyypillisesti noin kymmenen tuhannen yrityksen joukosta merkittävä osa kohtaa taloudellisia vaikeuksia suhdannevaihteluiden tai äkillisten markkinamuutosten vuoksi.

Kun konkurssipäätös annetaan, yrityksen omaisuuden hallinta siirtyy pois yrittäjältä tai johdolta tuomioistuimen määräämälle pesänhoitajalle. Tämä muutos on nopea, ja se pysäyttää yrityksen normaalin arjen kertaheitolla.

Mitä konkurssi tarkoittaa työntekijälle?

Työntekijän näkökulmasta yrityksen konkurssi seuraukset merkitsevät aina työsuhteiden päättymistä ja työtilanteen äkillistä muuttumista. Pesänhoitaja irtisanoo työntekijät konkurssin alkaessa, ja noudatettava irtisanomisaika on yleensä tavallista lyhyempi.

Vaikka palkanmaksu työnantajalta lakkaa heti, työntekijöiden ei tarvitse jäädä tyhjin käsin. Suomessa palkkaturvajärjestelmä turvaa sen, että maksamatta jääneet palkat ja lomakorvaukset saadaan maksuun valtion varoista.

Palkkaturvan hakemisen tiukat määräajat

Palkkaturvaa on haettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun saatavat ovat erääntyneet.^[2] Tämä kolmen kuukauden määräaika on ehdoton, ja sen ylittäminen johtaa suoraan oikeuden menettämiseen saataviin.

Työntekijän kannattaa olla yhteydessä pesänhoitajaan heti konkurssiuutisen kuultuaan, jotta palkkaturvahakemus saadaan vireille ajoissa ja oikeat tiedot kirjautuvat järjestelmään.

Mitä tapahtuu yrityksen omaisuudelle ja veloille?

Konkurssipesän omaisuus, kuten koneet, laitteet, varastot ja kiinteistöt, kerätään yhteen ja muutetaan rahaksi eli realisoidaan. Realisoinnista vastaa pesänhoitaja, jonka tavoitteena on saada omaisuudesta mahdollisimman hyvä hinta velkojien hyväksi.

Saadut varat jaetaan velkojille lakisääteisen järjestyksen mukaisesti. Ensisijaisesti varoista katvetaan konkurssimenettelyn kulut ja palkkaturvavelat, minkä jälkeen jaetaan varoja vakuudellisille ja vakuudettomille velkojille.

Yrittäjän vastuut ja henkilökohtainen tilanne

Osakeyhtiön konkurssissa yrittäjän henkilökohtainen vastuu rajoittuu yleensä siihen panokseen, jonka hän on yhtiöön sijoittanut.^[3] Tilanne on kuitenkin aivan toinen, jos yrittäjä on antanut henkilökohtaisia takauksia yrityksen lainoille.

Jos takauksia tai omavelkaisia sitoumuksia löytyy, yrittäjä voi henkilökohtaisesti joutua vaikeuksiin yrityksen velkojen kanssa. Siksi konkurssitilanteessa on tärkeää selvittää heti omat vastuut ja hakeutua tarvittaessa velkaneuvontaan.

Yrityksen kriisitilanteiden ratkaisuvaihtoehdot

Yrityssaneeraus

• Toiminta voi jatkua tervehdyttämisen jälkeen

• Tuomioistuin velkojien ja yrityksen neuvottelujen pohjalta

• Pelastaa elinkelpoinen yritystoiminta ja leikata velkoja ohjelman avulla

Konkurssi

• Yritys lakkaa olemasta ja omaisuus realisoidaan

• Käräjäoikeus hakemuksesta

• Lopettaa maksukyvyttömän yrityksen toiminta hallitusti

Vapaaehtoinen velkajärjestely

• Mahdollistaa jatkon, jos kaikki osapuolet pääsevät sopuun

• Yritys ja velkojat keskenään

• Sopia suoraan velkojien kanssa maksuaikatauluista ilman oikeudenkäyntiä

Rakennusalan yrityksen äkillinen konkurssi

Mika, 42-vuotias rakennusalan yrittäjä Tampereelta, huomasi tilanteensa kriisiytyvän, kun kaksi suurinta tilaajaa jätti laskut maksamatta ja kassa tyhjeni viikoissa.

Ensimmäinen yritys oli neuvotella pankeille maksuaikaa ilman ulkopuolista apua, mutta pankit vaativat lisävakuuksia, joita ei enää ollut antaa.

Tilanteen kärjistyessä Mika teki raskaamman päätöksen ja hakevansa yrityksen konkurssiin, jotta velkojenhallinta saataisiin laillisesti käyntiin.

Prosessi vei kuukausia, mutta selkeän pesänhoitajan yhteistyön ansiosta työntekijät saivat palkkaturvan kautta saatavansa ja Mika vältti henkilökohtaisen vararikon, vaikka luottotiedot menivätkin.

Tämä artikkeli tarjoaa yleistä tietoa yrityksen konkurssiprosessista eikä se ole juridisena neuvona pidettävä asiakirja. Konkurssitilanteissa ja taloudellisissa vaikeuksissa tulee aina kääntyä virallisen pesänhoitajan, talous- ja velkaneuvonnan tai lakimiehen puoleen.