Saako pellolla ajaa?

0 katselukertaa
Kysymykseen saako pellolla ajaa vastaus riippuu ajoneuvosta. Moottoriajoneuvolla kuten mönkijällä tai moottorikelkalla ajaminen vaatii aina maanomistajan luvan myös lumipeitteen aikana. Luvaton maastoliikenne toisen maalla katsotaan maastoliikennerikkomukseksi, josta poliisi määrää rangaistukseksi päiväsakkoja. Sen sijaan polkupyörällä ja enintään 250 watin sähköpyörällä saa ajaa talvella riittävän lumipeitteen ja roudan suojatessa maata.
Kommentti 0 tykkäystä

Saako pellolla ajaa? Moottoriajoneuvon vs pyörän säännöt

Pellolla liikkumiseen liittyy tarkkoja lakisääteisiä rajoituksia, joiden rikkominen johtaa virallisiin rangaistuksiin. Selvitä saako pellolla ajaa laillisesti eri ajoneuvoilla välttääksesi luvattomasta maastoliikenteestä koituvat taloudelliset seuraamukset ja poliisin määräämät sakkorangaistukset toisen maalla liikuttaessa.

Saako pellolla ajaa? Pikavastaus ja perussäännöt

Kysymys siitä, saako pellolla ajaa, herättää usein keskustelua ulkoilijoiden ja maanomistajien välillä, ja vastaus siihen riippuu täysin kulkuvälineestä sekä vuodenajasta. Jokamiehenoikeudella - eli nykyisellä nimellään jokaisenoikeudella - pelloilla liikkuminen polkupyörällä, suksilla tai jalan on sallittua vain talvella maaperän ollessa jäässä ja lumipeitteinen, kun taas moottoriajoneuvolla ajaminen vaatii poikkeuksetta aina maanomistajan luvan.

Säännöt voivat tuntua aluksi monimutkaisilta, mutta niiden perusajatus on suojella elintärkeää viljelysmaata ja kunnioittaa toisen omaisuutta. Sulan maan aikana viljelyksessä oleville pelloille ei ole mitään asiaa millään kulkuvälineellä ilman lupaa. Talvella tilanne muuttuu lihasvoimalla liikkuville, mutta silloinkin toiminnan on oltava täysin haitatonta. Mutta tässä piilee suuri sudenkuoppa, johon monet tietämättömät maastopyöräilijät ja kelkkailijat lankeavat vuosittain - tästä kerron tarkemmin alempana vahinkojen korvausvelvollisuutta käsittelevässä osiossa.

Mitä maastoliikennelaki sanoo moottoriajoneuvoista?

Moottorikäyttöisten ajoneuvojen, kuten mönkijöiden, moottorikelkkojen, autojen tai crossipyörien käyttöä maastossa säätelee tiukasti Suomen maastoliikennelaki. Lain pääsääntö on ehdoton: moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ei saa liikkua maastossa ilman maa-alueen omistajan tai haltijan lupaa. Tämä kielto koskee kaikkia tiealueiden ulkopuolisia alueita, mukaan lukien maanomistajan lupa pellolla ajamiseen, metsämaita ja jopa kesantopeltoja.

Alalla liikkuu itsepintaisia myyttejä siitä, että lumipeitteen aikana pelloilla saisi vapaasti ajaa esimerkiksi mönkijällä tai moottorikelkalla. Tämä käsitys on täysin väärä. Vaikka pelto olisi paksun lumivaipan alla, moottoriajoneuvolla ajaminen vaatii aina luvan. Luvaton maastoliikenne toisen maalla on tekona virallinen maastoliikennerikkomus, josta poliisi määrää rangaistukseksi päiväsakkoja. Lisäksi ajoneuvon kuljettajalta vaaditaan maastossa vähintään 15 vuoden ikää, ellei kyseessä ole suljettu alue. [1]

Polkupyöräily ja sähköpyörät toisen pellolla

Perinteinen maastopyöräily kuuluu jokaisenoikeuksien piiriin, mikä tarkoittaa, että luonnossa saa pääsääntöisesti pyöräillä vapaasti. Viljelyksessä olevat pellot, istutukset ja taimikot ovat kuitenkin erityisasemassa. Sulan maan aikana jokamiehenoikeus pellolla liikkuminen pyörällä on kokonaan kielletty, sillä renkaat voivat talloa satoa ja tiivistää maaperää, mikä heikentää kasvien kasvumahdollisuuksia.

Talvella polkupyörällä tai fatbikella saa ajaa pellon yli, jos maassa on riittävä lumipeite ja routa suojaamassa alla olevaa kasvustoa. Sähköavusteisten polkupyörien kohdalla on oltava tarkkana: enintään 250 watin tehoiset ja maksimissaan 25 kilometriä tunnissa avustavat sähköpyörät rinnastetaan tavallisiin polkupyöriin.[2] Tätä tehokkaammat tai pelkällä kaasukahvalla liikkuvat sähköajoneuvot puolestaan katsotaan moottoriajoneuvoiksi, jolloin pellolle ei saa mennä ilman maanomistajan nimenomaista suostumusta.

Luvattoman ajamisen seuraukset ja korvausvelvollisuus

Olen urani aikana nähnyt lukuisia tapauksia, joissa pelkkä lyhyt hupiajo lumisella pellolla on koitunut kuljettajalle erittäin kalliiksi - ja tämä on se kriittinen seikka, jonka mainitsin artikkelin alussa. Moni ajattelee, ettei pelkkä lumi voi ottaa itseensä. Todellisuus on kuitenkin toinen, sillä lumen alla voi kasvaa herkkä syysvilja.

Kun painava moottorikelkka tai mönkijä painaa lumipeitteen tiiviiksi jääksi syysvehnän tai rukiin päälle, ilma ei enää kierrä ja seurauksena on usein lumihometta tai kasvien tukehtuminen. Jos luvattomalla ajamisella aiheutetaan vahinkoa elinkeinolle tai maaperälle, kulut tulevat maksettavaksi vahingonkorvaussäännösten mukaisesti. Korvaussummat pilatusta sadosta ja maaperän kunnostuksesta voivat nousta helposti tuhansiin euroihin, joiden päälle tulevat vielä viranomaisten määräämät sakkorangaistukset.

Eri kulkuvälineiden säännöt pellolla liikkumiseen

Säännöt vaihtelevat merkittävästi sen mukaan, liikutaanko lihasvoimalla, sähköavustuksella vai puhtaasti moottorivoimalla.

Kävely, hiihto ja perinteinen pyöräily

Sallittu jokaisenoikeudella, kunhan toiminta on tilapäistä eikä aiheuta vahinkoa

Täysin kielletty viljellyillä pelloilla, sillä se aiheuttaa haittaa sadolle

Ei vaadita talvella, jos routa ja lumikerros suojaavat peltoa riittävästi

Sähköavusteiset pyörät (max 250W)

Rinnastetaan tavalliseen pyörään, eli liikkuminen on luvallista roudan aikana

Kielletty viljelyksillä ja pelloilla muiden polkupyörien tavoin

Ei tarvita talvella haitattomaan ja satunnaiseen ylitykseen

Mönkijät, moottorikelkat ja autot

Kielletty ilman lupaa paksustakin lumikerroksesta tai roudasta huolimatta

Ehdottomasti kielletty ilman lupaa, tulkitaan maastoliikennerikkomukseksi

Vaaditaan poikkeuksetta aina, lupa voi olla joko suullinen tai kirjallinen

Lihasvoimalla liikkuminen antaa talvisin vapauksia pellon ylittämiseen, mutta moottoriajoneuvot vaativat aina ja poikkeuksetta maanomistajan suostumuksen laista riippumatta.
Jos pohdit, onko maastopyöräily jokamiehenoikeus muilla alueilla, lue aiheesta lisää.

Mönkijäharrastajan opettavainen talviajo Etelä-Pohjanmaalla

Juha, 34-vuotias mönkijäharrastaja Ilmajoelta, halusi kokeilla uutta ajoneuvoaan tuoreella lumella ja suuntasi kulkunsa paikalliselle tasaiselle lumikentälle. Hän oletti alueen olevan pelkkää joutomaata, sillä mitään aitoja tai kieltomerkkejä ei ollut näkyvissä.

Ensimmäinen yritys päättyi kuitenkin huonosti, kun paikallinen maanviljelijä saapui paikalle ja keskeytti ajon vihaisena. Juha yritti puolustautua sanomalla, että paksu lumikerros suojaa maata, eikä hän tiennyt alueen olevan viljelyksessä.

Maanviljelijä selitti Juhalle, että paksun lumivaipan alla kasvoi kymmenen hehtaarin alalla syysruista, ja mönkijän renkaiden tiivistämä lumi muuttuisi raskaaksi jääksi, joka voisi tuhota koko tulevan sadon. Juha tajusi tehneensä pahan virheen ja pyysi vilpittömästi anteeksi tajuttuaan teon taloudelliset riskit.

Kaksikko sopi asian ilman viranomaisia, ja Juha sitoutui pysymään vain virallisilla urilla. Juha oppi tästä kerrasta, että pelto on aina jonkun työtä ja ruoantuotantoaluetta, eikä sinne ole mitään asiaa moottoriajoneuvolla ilman varmistettua lupaa.

Pääviesti

Moottoriajoneuvo vaatii aina luvan

Laki ei tunne poikkeuksia lumipeitteen määrän suhteen - mönkijällä tai moottorikelkalla ajaminen toisen pellolla vaatii aina maanomistajan suostumuksen.

Jokaisenoikeus rajoittuu talviaikaan

Lihasvoimin, kuten suksilla tai pyörällä, pellon ylittäminen on sallittua vain talvella roudan aikana, jos siitä ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa.

Luvaton ajo voi tulla kalliiksi

Sadon tukehtuminen tiivistyneen lumen alle johtaa korvausvelvollisuuteen, ja maastoliikennerikkomuksesta poliisi määrää päiväsakkoja.

Suositeltavaa luettavaa

Saako sänkipellolla ajaa autolla tai mönkijällä syksyllä puinnin jälkeen?

Ei saa ilman maanomistajan lupaa. Vaikka sato on jo korjattu, pelto on edelleen viljelysmaata, ja painavat ajoneuvot tiivistävät maaperää, mikä vaikeuttaa seuraavan vuoden muokkaustöitä.

Mistä tietää, onko kyseessä kesantopelto vai viljelyspelto maastossa liikuttaessa?

Maastosta käsin eron huomaaminen voi olla erittäin vaikeaa, erityisesti talvella. Tämän vuoksi nyrkkisääntönä on kohdella kaikkia peltoalueita viljeltyinä ja välttää niillä ajamista.

Voiko maanomistaja antaa suullisen luvan pellolla ajamiseen moottorikelkalla?

Kyllä voi. Yksityisiltä maanomistajilta saatu suullinen lupa on täysin pätevä maastoliikennelain mukaisesti, mutta valtion mailla liikkuviltä vaaditaan aina virallinen kirjallinen lupa.

Lähteet

  • [1] Finlex - Lisäksi ajoneuvon kuljettajalta vaaditaan maastossa vähintään 15 vuoden ikää, ellei kyseessä ole suljettu alue.
  • [2] Finlex - Sähköavusteisten polkupyörien kohdalla on oltava tarkkana: enintään 250 watin tehoiset ja maksimissaan 25 kilometriä tunnissa avustavat sähköpyörät rinnastetaan tavallisiin polkupyöriin.