Mitä on jokamiehenoikeus?

Mitä on jokamiehenoikeus? Vapauden ja vastuun periaatteet

Pohjoismainen mitä on jokamiehenoikeus takaa kansalaisille laajat mahdollisuudet nauttia luonnosta ilman erillistä lupaa. Tämän käytännön ymmärtäminen auttaa ulkoilijoita toimimaan oikein ympäristössä ja välttämään tahattomia rikkomuksia. Säännöillä suojellaan sekä luonnon monimuotoisuutta että yksityistä maanomistusta, luoden pohjan sujuvalle yhteisölle.

Mitä on jokamiehenoikeus ja miten se toimii Suomessa?

Jokamiehenoikeudella tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan laajaa vapautta ja oikeutta liikkua sekä nauttia luonnosta riippumatta siitä, kuka alueen omistaa. Tämä perinteinen oikeus antaa mahdollisuuden kulkea vapaasti metsissä, poimia marjoja ja sieniä sekä yöpyä tilapäisesti maastossa ilman erillistä maanomistajan lupaa. Perussääntö on yksinkertainen: luonnon käyttämisestä ei saa aiheutua haittaa, häiriötä tai vahinkoa muille ihmisille, maanomistajille tai herkkävoimiselle ympäristölle.

Monelle luonnossa liikkujalle herää kuitenkin nopeasti kysymys: saako metsässä liikkua vapaasti ihan missä tahansa? Vastaus on lähes aina kyllä, kunhan muistaa kunnioittaa muiden yksityisyyttä. Yksi yleisimmistä virheistä ja väärinkäsityksistä liittyy asutuksen ja pihapiirin läheisyyteen, missä vapaa liikkuminen päättyy ja muuttuu kotirauhan rikkomiseksi. Tästä syystä on kriittistä ymmärtää, missä kulkevat sallitun toiminnan rajat ja milloin toimintaan tarvitaan poikkeuksetta nimenomainen lupa.

Mutta tässä onkin eräs mielenkiintoinen ja usein unohdettu seikka, joka herättää hämmennystä jopa kokeneiden retkeilijöiden keskuudessa - esittelen tämän nimikysymykseen liittyvän muutoksen tarkemmin aivan seuraavassa osiossa.

Jokamiehenoikeus vai jokaisenoikeus - nimityksen taustat

Vanha ja vakiintunut termi jokamiehenoikeus on viime vuosina saanut rinnalleen virallisissa yhteyksissä uudemman muodon: jokaisenoikeudet säännöt. Tämä kielellinen uudistus tehtiin korostamaan sitä, että nämä laajat oikeudet ja vapaudet kuuluvat tasavertaisesti aivan jokaiselle sukupuolesta tai kansalaisuudesta riippumatta. Vaikka monet puhuvat yhä vanhasta tottumuksesta jokamiehenoikeuksista, kyseessä on täsmälleen sama asia ja sama säännöstö.

Uusi termi jokaisenoikeudet auttaa myös poistamaan ulkomaalaisten matkailijoiden hämmennystä, sillä oikeudet koskevat Suomessa kaikkia täällä oleskelevia ihmisiä. Kyse ei ole erillisestä laista, vaan oikeudet muodostuvat useiden eri lakien kokonaisuudesta ja rajoituksista. Noin 97 prosenttia Suomen metsäpinta-alasta on sellaista maastoa, jossa liikkuminen näiden sääntöjen puitteissa on täysin sallittua ilman lupien kyselyä.

Mitä jokamiehenoikeudella saa tehdä ja mikä on kiellettyä?

Jokaisenoikeudet säännöt antavat paljon vapautta, mutta ne asettavat myös tiukat rajat. Liikkuminen jalan, hiihtäen ja pyöräillen on sallittua muualla kuin pihamaalla sekä erityiseen käyttöön otetuilla alueilla, kuten viljelyksessä olevilla pelloilla ja nuorilla istutuksilla, joille voi aiheutua kulkemisesta vaurioita. Luonnonmarjojen, sienten ja rauhoittamattomien kasvien kerääminen on myös täysin vapaata kaikille.

Muistan elävästi erään oman retkeni muutaman vuoden takaa, kun pystytin teltan kauniille kalliolle - tai niin luulin. Keskellä yötä huomasin, että olin arvioinut etäisyyden väärin ja olin aivan liian lähellä erään kesämökin pihaa, mikä teki olostani erittäin vaivaantuneen ja herätti syyllisyyttä. Tämä opetti minulle kantapään kautta, että pelkkä kartan katsominen ei riitä, vaan maastossa on käytettävä tervettä järkeä ja annettava asukkaille täysi rauha.

Suurin osa konflikteista maanomistajien kanssa vältetään, kun pidetään riittävä näkö- ja kuuloetäisyys rakennuksiin. Moottoriajoneuvolla maastossa ajaminen puolestaan vaatii aina maanomistajan luvan. Samoin puiden vahingoittaminen, kuten oksien taittaminen elävistä puista tai kaatuneen rungon ottaminen polttopuuksi, on ehdottomasti kiellettyä.

Avotulen teko ja telttailu maastossa

Yksi yleisimmistä ja vaarallisimmista väärinkäsityksistä liittyy tulentekoon luonnossa. Avotulen teko toisen maalle ei koskaan kuulu jokamiehenoikeuksiin - siihen vaaditaan aina maanomistajan lupa. Retkikeittimen tai pienen risukeittimen käyttö sen sijaan katsotaan yleensä sallituksi, kunhan alusta on palamaton eikä kipinöistä ole vaaraa maastopalolle. Tilapäinen leiriytyminen ja telttailu on sallittua lyhytaikaisesti, kunhan se tapahtuu riittävän kaukana asutuksesta.

Miten jokamiehenoikeus on säädetty laissa?

Monelle tulee yllätyksenä, ettei Suomessa ole olemassa yhtä tiettyä lakikirjaa nimeltä mitä jokamiehenoikeudella saa tehdä. Oikeudet perustuvat siihen periaatteeseen, että maastossa toimiminen on sallittua, ellei sitä ole jossain laissa erikseen kielletty. Rajoitukset ja rangaistukset rikkomuksista on hajautettu eri lakeihin, kuten rikoslakiin kotirauhan ja hallinnan loukkaamisen osalta sekä luonnonsuojelulakiin.

Tämä järjestelmä - ja tämä saattaa yllättää monet - on toiminut erinomaisesti jo vuosikymmeniä ilman raskaiden lupajärjestelmien luomista. Se vaatii kuitenkin jokaiselta liikkujalta vastuullisuutta. Noin 65 prosenttia suomalaisista ilmoittaa liikkuvansa luonnossa säännöllisesti vähintään kerran viikossa, mikä kertoo siitä, kuinka syvällä kulttuurissa ja arjessa nämä vapaudet istuvat.

Pikaopas luonnon sääntöihin: Mitä saat tehdä ja mitä et?

Sallitut asiat jokaisenoikeudella

Kulkeminen jalan, hiihtäen, pyöräillen ja ratsastaen luonnontilaisessa maastossa

Villi marjastus, sienestys sekä rauhoittamattomien kasvien ja kukkien poimiminen

Tilapäinen yöpyminen ja telttailu riittävän kaukana asutuksesta ja pihoista

Uiminen, veneily, tilapäinen ankkurointi ja talvella jäällä kulkeminen

Kielletyt asiat ilman erillistä lupaa

Kulkeminen pihoilla, puutarhoissa tai viljelyksessä olevilla pelloilla

Puiden kaataminen, kuoren tai oksien ottaminen elävistä puista sekä sammalen kerääminen

Pitkäaikainen leiriytyminen tai telttailu liian lähellä asuinrakennuksia

Avotulen teko toisen maalle, roskat maastossa tai häiriön aiheuttaminen pesimälinnuille

Mikon ja Anniinan vaellusmatka: Opastus virheistä onnistumiseen

Mikko ja Anniina, kaksi helsinkiläistä opiskelijaa, päättivät lähteä viikonloppuna telttailemaan kansallispuiston ulkopuoliseen talousmetsään Nuuksion lähelle. He olivat innoissaan vapaudesta mutta eivät tunteneet sääntöjä tarkasti.

Ensimmäisenä iltana he yrittivät sytyttää nuotion kuivista oksista suoraan peruskallion päälle valmistaakseen illallista. Paikalle sattunut paikallinen maanomistaja huomautti asiasta vihaisesti, sillä avotulen teko ilman lupaa on kielletty ja se voi halkaista kallion.

Nuoret sammuttivat tulen heti ja pyysivät anteeksi. He tajusivat, että pelkkä kuivan puun kerääminen maasta ei oikeuta nuotioon, ja he siirtyivät käyttämään mukanaan ollutta retkikeitintä turvallisella hiekkapohjalla.

Lopun viikonlopun he nauttivat marjastuksesta ja teltassa nukkumisesta täysin laillisesti yli 150 metrin päässä lähimmästä mökistä, oppien kunnioittamaan lakien asettamia tarkkoja rajoja.