Saako työnantaja kysyä harrastuksista?

Harrastukset työhaastattelussa: Hyvä kysymys vai punainen vaate?

Työnhakuprosessi on monelle jännittävä ja stressaava kokemus. Hyvin valmistautunut hakija pyrkii antamaan itsestään parhaan mahdollisen kuvan, mutta mitä saa ja ei saa sanoa? Usein pohditaan, saako työnantaja edes kysyä tietyistä asioista, kuten harrastuksista. Vaikka lainsäädäntö suojaa yksityisyyttä, harrastusten kysyminen ei automaattisesti ole kiellettyä. Tässä artikkelissa pureudumme siihen, milloin harrastuksista kysyminen on hyväksyttävää ja milloin se voi johtaa epäilyksiin syrjinnästä.

Olennaisuus ratkaisee:

Työhaastattelun ensisijainen tarkoitus on selvittää, onko hakijalla tarvittavat taidot, kokemus ja motivaatio tehtävään. Periaatteessa haastattelussa tulisi käsitellä vain asioita, jotka ovat olennaisia työn suorittamisen kannalta. Tämä ei kuitenkaan sulje pois harrastuksista keskustelua kokonaan.

Milloin harrastuksista kysyminen on perusteltua?

Harrastukset voivat tuoda esiin piirteitä, jotka ovat tärkeitä työn kannalta. Esimerkiksi:

• Tiimityö: Jos työ vaatii hyviä tiimityötaitoja, joukkueurheiluharrastus voi osoittaa hakijan kykyä toimia osana ryhmää ja sopeutua erilaisiin ihmisiin.
• Pitkäjänteisyys ja sitoutuminen: Pitkäaikainen harrastus, kuten musiikin soittaminen tai maratonjuoksu, voi viestiä hakijan sitoutumisesta, päättäväisyydestä ja kyvystä asettaa ja saavuttaa tavoitteita.
• Luovuus ja ongelmanratkaisukyky: Esimerkiksi taideharrastukset tai rakentelu voivat paljastaa hakijan luovuutta ja kykyä löytää uusia ratkaisuja ongelmiin.
• Harrastus liittyy työhön: Jos työ liittyy jollain tavalla hakijan harrastukseen, on luonnollista, että asiasta keskustellaan. Esimerkiksi valokuvaaja hakee markkinointiviestinnän tehtävään, tai koodari on tehnyt omia projekteja harrastuspohjalta.

Milloin harrastuksista kysyminen voi olla ongelmallista?

Ongelmia syntyy silloin, kun harrastuksilla ei ole mitään tekemistä työn kanssa ja kysymykset ovat liian henkilökohtaisia tai tunkeutuvia. Esimerkiksi kysymykset hakijan uskonnollisista harrastuksista tai poliittisesta aktiivisuudesta voivat helposti herättää epäilyn syrjinnästä, jos hakijaa ei valita tehtävään. On tärkeää muistaa, että syrjintä ei ole aina tahallista, vaan se voi johtua tiedostamattomista ennakkoluuloista.

Muista, pelkkä kysymys ei ole syrjintää:

Vaikka työnantaja esittäisikin kysymyksen, joka tuntuu sopimattomalta, se ei automaattisesti tarkoita, että kyseessä on syrjintä. Syrjintä on näytettävä toteen. Jos hakija epäilee tulleensa syrjityksi, hänen on kyettävä osoittamaan, että työnantajan päätös ei perustunut hakijan pätevyyteen, vaan esimerkiksi sukupuoleen, ikään tai etniseen taustaan.

Työnantajan vastuu:

Työnantajan vastuulla on varmistaa, että työhaastattelut toteutetaan ammattimaisesti ja että kysymykset ovat perusteltuja ja liittyvät olennaisesti haettavaan tehtävään. Liiallista yksityiselämän penkomista tulee välttää. On tärkeää, että haastattelijat ovat tietoisia syrjinnän kielloista ja osaavat esittää kysymyksensä siten, että ne eivät loukkaa hakijan yksityisyyttä tai herätä epäilyksiä syrjinnästä.

Lopuksi:

Harrastukset voivat tuoda lisäarvoa työhaastatteluun, kun niitä lähestytään oikealla tavalla. Työnantajan tulee varmistaa, että kysymykset ovat relevantteja ja perusteltuja, kun taas hakija voi halutessaan tuoda esiin harrastuksiaan, jotka tukevat hänen sopivuuttaan tehtävään. Avoimuus ja rehellisyys ovat tärkeitä, mutta on myös oikeus rajata yksityiselämää. Tasapainoinen lähestymistapa hyödyttää molempia osapuolia ja auttaa löytämään parhaan mahdollisen henkilön tehtävään.

#Harrastukset #Työhakemus #Yksityiselämä