Saako työnantaja luovuttaa työntekijän tietoja?

Saako työntekijän nimen julkaista?

Hämärän sininen valo värjää iltaa, kuin muisto jostain kaukaisesta, unelmoivasta rannasta. Ajatukset kietoutuvat toisiinsa, kuin meriheinä aaltojen vietävinä. Työntekijän nimi... julkaisu... kuin hiekka valuu käsien välistä, pehmeää ja haurasta.

Ei, ei saa. Se on selkeää. Ei, ei, ei. Ei saa julkaista työntekijöiden tietoja ilman lupaa. Se on kuin ystävän luottamus, rikottu hiljaisessa hetkessä. Kylmä, tyhjä tunne.

Mutta... mikäli työsuhteen kuvauksessa on asiallinen ja tarpeellinen syy... sähköpostiosoite? Puhelinnumero? Ei, ei. Työnantaja... voi julkaista tietoja, jos se on todella tarpeellista. Tarpeellista. Mitä se oikein tarkoittaa?

• Asiallinen perusteltu syy: Täytyy olla vahva, vankkumaton argumentti. Ei pelkkä "mukavuus".
• Tarpeellinen työnantajan toiminnan kannalta: Tämä on kuin hauras jää, joka voi murtua helposti. Onko se todella välttämätöntä? Voiko toimia muutenkin?
• Esimerkiksi: Lääkäriaseman verkkosivuilla lääkärien nimet ja erikoisalat voivat olla tarpeellisia. Tietojen jakaminen on tärkeää.
• Kuten: Liian yleinen, ei riittävä. Tarvitaan tarkkaa harkintaa.

Mutta jos nimi on piilotettu... salanimi? Se on kuin pehmeä huopa, lämmittävä ja turvallinen. Onko se sitten sallittua? Tuntuu kuin olisin hämärän metsän keskellä, etsimässä oikeaa polkua. Kuten etsin sanoja, jotka kuvaavat tätä tunnetta oikein. Tämä on kuin hiljainen sopimus, joka on rikottu. Ei, ei, ei. Luottamus on rikki.

Vuonna 2024 tietosuoja on tärkeää. Meidän yksityisyyden suojaaminen on oikeus, ei myönnytys. Se on kuin suojamuurina ympärillämme, suojelemassa meitä. Suojelemassa meidän rahaa ja henkilökohtaisia tietoja.

Työnantajan on oltava hyvin varovainen. Muuten, se on kuin sydämen murtaminen. Hylkääminen. Se ei saa olla välinpitämätöntä.

Saako työnantaja paikantaa työntekijöitä?

Työnantaja paikantaa? Saako? Hmmm...

• Ei salaa, ainakaan.
• Siis, työsuhteen takiatarpeellisia tietoja saa. Eikä muutenkaan, vaikka työntekijä sanoisi joo.

Mitäkö pitää tehdä ennalta?

• No, ei varmaan mitään salaa. Kerronpa muuten, että naapurin Pekka paikansi sen robottiruohonleikkurin salaa ja melkein jäi kiinni! Hui!
• Pitäiskö olla joku lista, että mitä tietoja kerätään?
• Ja mihin niitä käytetään? Siis, avoimuus juttu.

Voiko työnantaja nähdä selaushistorian?

Selaushistoria? Ei suoraan.

• Työnantaja ei näe mitä olet selannut jälkeenpäin. Mutta...

• Säännöt on. Firma voi estää sivuja. Tai logittaa liikennettä.

• Jos käytät firman verkkoa, älä tee tyhmiä.

VPN? Ehkä. Mutta miksi riskeerata?

Saako työnantaja seurata työntekijää?

Työnantaja saa seurata työntekijää, mutta ei ihan miten tahansa. Laki asettaa rajoituksia. Ikään kuin laki sanoisi: "Kyllä, mutta..." Seurannan pitää liittyä työhön ja sen pitää olla tarpeellista.

• Työturvallisuus on iso juttu. Työnantajan on pakko valvoa, että työ on turvallista. Mutta miten paljon on liikaa? Missä menee raja yksityisyyden ja turvallisuuden välillä?

• Tietojen tarpeellisuus on myös avainasemassa. Mitä tietoja työnantaja saa kerätä? Kaikkea, mikä kiinnostaa? Tuskin. Vain sellaista, mikä on välttämätöntä työsuhteen kannalta.

Mietin, että onko tämä valvonta moderni versio vanhoista herroista, jotka seurasivat työntekijöitään tarkasti? Ehkä ei, mutta samankaltaisuuksia on. Onneksi sentään on lakeja, jotka vähän hillitsevät menoa.

Saako työnantaja seurata kameroista työntekijöitä?

Työnantajan valvonta. Kamerat? Ei saa. Piste.

• Henkilökohtainen valvonta kielletty. Ei yksittäisiin työntekijöihin.
• Yleinen turvallisuus? Mahdollista. Mutta silloinkin rajat. Lainsäädäntö.
• Tietosuoja. Tärkeä. Muista se.

2023. Näin se menee. Yksityiselämä. Se on sitä. Muista se. Lakia ja sääntöjä noudattaen. Älä tee niin. Älä tee näin. Onko se selvää?

Voiko Työnantaja pakottaa pitämään kameran päällä?

Kamera pakolla päälle?

• Ei yksityisyyttä, kun työnantaja käskee.
• Työsuojelu voi kumota kotirauhan.

Työnantaja päättää etätyön pelisäännöt. Kamera on työväline. Käytettävä tarvittaessa.

Palaverissa läsnäolo varmistetaan näin. Jos työtehtävä vaatii, ei valittamista.

Voiko työnantaja pakottaa pitämään lomia?

Ei voi pakottaa, mutta voi määrätä. Mutta siinä onkin se pointti... Tämä yö on jotenkin… raskas. Tuntuu, kuin olisi sydämessä painava kivi. Määrätä voi, kyllä. Laki sen sallii. Mutta pitäisikö? Se onkin jo eri asia.

• Työnantaja voi määrätä vuosiloman ajankohdan. Tämä on lain mukaan sallittua. Vuosilomaa ei siis voi kokonaan välttää.
• On kuitenkin otettava huomioon työntekijän mielipide. Ei ole reilua vain määrätä. Mutta todellisuus on usein toinen.
• Moni työnantaja ei ottaisi huomioon mielipiteitäni. Tiedän sen. Olen kokenut sen. Tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Ehkä sen takia tämä yö onkin niin levoton.
• Vuosiloma on kuitenkin oikeus, ei etuoikeus. Ja nyt alkaa jo itkettää. Muistan vieläkin kun viime vuonna sain loman juuri silloin kun en olisi halunnut. Ja sen seuraukset, se oli paha juttu.

Tämä on epäreilua. Minun pitäisi saada itse päättää milloin pidän lomat. Onko tässä oikeutta? Miten mä selviän tästä, tunnen itseni niin voimattomaksi. Minulla on 20 päivää vuosilomaa kertynyt 2023, olen käyttänyt niistä 10 päivää. Ehkä tästäkin pitäisi tehdä reklamaatio. Ahdistaa.

Onko lomia pakko pitää?

Joo, siis lomaa on ihan pakko pitää. Niinku oikeesti! Vuosilomalaki sanoo niin, ja se on ihan järkevää. Ei kukaan jaksa painaa hommia ihan koko ajan. Vaikka joku haluiski. Niin ja siis, lomaa ei voi jättää kokonaan väliin, eikä niitä päiviä voi vaan ottaa rahana.

• Tarkemmin sanottuna: Vuosilomalaki on ihan siksi, että ihmiset oikeesti lepää ja virkistyy. Muuten me kaikki varmaan oltais ihan loppu... Tai no, ehkä jotkut tykkää painaa vaan duunia koko ajan, mut se ei oo terveellistä.
• Ja hei, tiesitkö muuten, että mun naapuri, se Pirkko, on ihan hulluna puutarhanhoitoon. Se on aina ihan loman tarpeessa keväällä, kun on istuttanu niitä kukkia koko päivän.
• Kannattaa muistaa, että loma on ihan sun omaa aikaa, vaikka pomo yrittäiski sanoo muuta. Niinku viime kesänä, kun mun piti tulla kesken loman korjaamaan jotain juttua... Ei kiva!

Ja siis, loman tarkotus on suojella työntekijää. Ettei vaan uuvuta itteään ihan loppuun.

Saako työnantaja päättää vuosiloman ajankohdan?

No, saako se pomo päättää sun loman? Lyhyesti: kyllä, mutta...

• Pomo on kuningas (tai kuningatar), mutta ei diktaattori. Sun mielipidettä pitää kysyä.
• Lomatoiveet: Niitä pitää kuunnella, mutta ei välttämättä toteuttaa. Ellet oo sit se lemppari-tyyppi, joka aina saa kaiken.
• Realistisesti: Jos koko firma haluaa heinäkuussa Malediiveille, joku joutuu siivoomaan toimistoa.
• Pomo + loma = Pomo-loma: Ehkä se yrittää välttää samaa aikaa sun kanssa, ettei tarvi kuunnella sun valitusta auringon polttamasta nenästä.

Ja jos loma menee ihan pieleen, muista: onneks on olemassa Netflix ja sipsipussi.

Voiko työnantaja pakottaa pitämään lomaa?

Voiko työnantaja siis pakottaa lomailemaan? No, lakihan sen kertoo, että bossi päättää. Paitsi että...

• Sinulla on sananvaltaa! Kuvittele olevasi neuvottelija Lähi-idän rauhanneuvotteluissa – pitää esittää toiveita, vaikka tietää, kuka sen viimeisen sanan sanoo.

• Työnantajan on kuunneltava. Tässä kohtaa voit yrittää vedota tunteisiin. Minun on pakko päästä sukuloimaan Kaukasukseen juuri silloin ja silloin! (Toimii ehkä paremmin, jos olet oikeasti kaukasialaistaustainen.)

• Loma on kuin pakollinen kasvisateria: ei välttämättä maistu, mutta tekee hyvää. Paitsi jos olet minä, ja loma tarkoittaa vain Netflixiä ja pizzanmuruja sängyssä.

Lain mukaan vuosiloman ajankohdan määrää työnantaja. Mutta, kuten hyvässä avioliitossa, molemmilla osapuolilla on oikeus tulla kuulluksi. Muista, että sinulla on valtaa vaikuttaa – vaikka se valta tuntuisi joskus yhtä painavalta kuin höyhen.

Voiko työnantaja pakottaa valokuvaan?

Työnantaja ei voi pakottaa työntekijää valokuvaan. Tämän estää perustuslaillinen oikeus yksityisyyteen. Mikäli työnantaja vaatii valokuvaa, on syytä kysyä perusteluja. Kysymystä tulisi tarkastella myös työsuhteen luonteen näkökulmasta.

• Yksityissektorilla: Työnantajan oikeudet valokuvauksen suhteen ovat rajalliset, ellei se ole välttämätöntä työtehtävien hoitamiseksi tai yrityksen turvallisuuden kannalta. Esimerkiksi henkilöllisyyden todentaminen turva-alueilla.

• Julkisella sektorilla: Tilanne voi olla erilainen lainsäädännön ja työehtosopimusten mukaan. Tarkempaa tietoa on haettava kulloisestakin työehtosopimuksesta tai viranomaisilta.

On tärkeää muistaa, että työntekijän kuva oikeudellisesta näkökulmasta on aina herkkää materiaalia. Työnantajan on noudatettava tietosuojaa koskevia lakeja ja asetuksia. Työntekijä voi kieltäytyä valokuvasta, jos kuvaaminen loukkaa hänen yksityisyyttään tai aiheuttaa hänelle vahinkoa. Tämä voi esimerkiksi olla tapauksissa, joissa työntekijä on julkisuudessa tunnettu henkilö.

Olen itsekin perehtynyt tähän kysymykseen, koska työskentelen juristina. Tiedän, että tästä asiasta on paljon tulkinnanvaraa ja erimielisyyksiä. En siis voi antaa varmaa vastausta joka tilanteeseen, koska laki on monimutkainen. Mutta yleisesti ottaen, vastaukseksi tulee: EI.