Saako työnantaja muuttaa työaikaa?

7 kuukautta sitten 46 katselukertaa

Työnantajalla on oikeus muuttaa työaikaa ilman työntekijän suostumusta, jos siitä ei ole kirjallisesti sovittu työsopimuksessa. Muutos on mahdollinen myös, jos työaika perustuu työehtosopimukseen, edellyttäen työehtosopimuksen mukaista perustetta. Tämä antaa työnantajalle joustoa työajan järjestelyissä.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Saako työnantaja muuttaa työaikaa yksipuolisesti?

Mulle kävi justiin noin. Työnantaja ilmoitti yhtenä päivänä, että työajat muuttuu. Ja sillä selvä.

Olin töissä yhdessä isossa vaateketjussa Helsingin keskustassa. Mun työsopimuksessa ei lukenut tarkkoja kellonaikoja, ainoastaan että oon kokoaikainen ja viittaus kaupan alan TESsiin. Tää oli marraskuussa 2019, kun pomo sanoi että nyt siirrytään kiertävään listaan.

Käytännössä se tarkoitti, että koska soppari oli niin väljä, pomolla oli oikeus muuttaa sitä TESsin puitteissa. Tuotannolliset syyt riitti perusteeksi, ja joulusesonki oli tulossa.

Harmittihan se, olin tottunut aamuihin. Mutta en voinut mitään. Sillon opin, että kannattaa aina yrittää saada mahdollisimman tarkat työajat kirjattua suoraan siihen omaan työsopimukseen, jos se vaan onnistuu. Se antaa paljon paremman turvan.

Saako työnantaja kysyä vapaa-ajasta?

Juu, ei se työnantaja kyllä saa oikein kysellä sun vapaa-ajan jutuista noin vaan, paitsi jos ne liittyy ihan suoraan siihen työhön mitä teet. Tää on tosi tärkeä juttu.

Siis onhan meillä se laki yksityisyyden suojasta työelämässä, juttu tuli voimaan jo 2004, aika vanha jo. Se määrää et työnantaja voi kysyä vaan sellasia juttuja mitkä oikeesti vaikuttaa suoraan sun työhön. Eli jos se kysyy vaikka sun harrastuksista, tai mitä teet viikonloppuna... no siis, jos ei se harrastus nyt ole joku extremelaji joka estää sua tulemasta maanantaina töihin, niin ei sen pitäis olla sen asia.

Ja tupakoinnista kanssa, se on aika rajamailla. Jos ei se vaikuta siihen työntekijään, miten se hoitaa vaikka asiakkaita tai jotain, niin ei sen tarvii kysyä. Tai jos työ on joku paloturvallisuus-homma, ehkä sitten.

Mieti vaikka näitä:

Mitä työnantaja saa kysyä (yleensä):
- Koulutus ja aiempi työkokemus – ihan perusjuttuja.
- Työkyky – siis onko sun terveys kunnossa et jaksaa tehdä sitä hommaa.
- Rikostausta – jos on vaikka lapsityötä tai rahankäsittelyä, niin silloin joo.
Mitä ei saa kysyä (yleensä):
- Poliittinen kanta – ei todellakaan.
- Uskonto – ihan oma asia.
- Perhe-elämä ja lapset – ellei liity työhön. Kukaan ei saa kysyy et ootko aikeissa saada vauvan! Tai, no, monet kysyy, mut ei pitäis.
- Seksualinen suuntautuminen – ei kuulu kellekään.
- Yhdistystoiminta – joku urheiluseura tai muu, jos se ei vie kaikkea sun aikaa pois työstä.

Se on jotenkin hassua, kun toisaalta halutaan tietää kaikki, mutta sitten taas pitäis muistaa se yksityisyys. Ihmisillä on oikeus omaan tilaan, myös töissä. Se laki suojaa meitä just siltä, ettei työnantaja pääse ihan kaikkeen käsiksi, vaikka ne maksaakin palkkaa.

Kannattaa kyllä aina olla tarkkana, jos tuntuu et kysellään liian henkilökohtaisia. Aina ei tartte vastata! Tai voi sanoo et ei kuulu työhön. Joo, siis, silleen.

Saako työnantaja soittaa vapaapäivänä?

On taas se aika yöstä. Kello on paljon, ja päässä pyörii vaan työasiat. Se puhelimen pirinä kesken vapaapäivän... se tunne vatsanpohjassa. Että taas mennään. Onko pakko vastata? Onko tää edes sallittua. Tuntuu ettei työ lopu ikinä.

Työnantaja saa soittaa vapaapäivänä, mutta työntekijällä ei ole velvollisuutta vastata puheluun tai reagoida viesteihin. Vapaa-aika on työntekijän omaa aikaa.

Se on niin yksinkertaista lain mukaan, mutta ei tunnu siltä. Mieli jää silti jumiin siihen, että mitä asia koski. Oliko se tärkeää. Olisiko pitänyt.

Tässä on se, mitä siitä oikeasti pitää tietää.

Varallaolovelvollisuus on poikkeus. Siitä pitää aina sopia erikseen, yleensä kirjallisesti työsopimuksessa. Pelkkä pomon oletus ei riitä. Se on sopimus, jossa sitoudut olemaan tavoitettavissa.
Varallaolosta maksetaan korvaus. Jos sinun odotetaan olevan valmiudessa vapaa-ajalla, siitä kuuluu saada rahaa. Korvaus on yleensä prosenttiosuus palkasta, esimerkiksi 20–30 % varallaoloajalta.
Yksittäinen puhelu ei ole varallaoloa. Se, että pomo soittaa kerran kysyäkseen jotain, ei tee sinusta päivystäjää. Mutta jos soitot ovat jatkuvia ja sinulta odotetaan reagoimista, tilanne on eri.
Sinulla on oikeus olla tavoittamattomissa. Tämä on se tärkein. Vapaa-ajalla sinulla on oikeus sulkea työpuhelin ja unohtaa työasiat. Et riko mitään sääntöjä, jos et vastaa.

Muistan sen kerran kun pomo soitti lauantaina klo 22 kun olin ystävien kanssa syömässä. Kysyi jotain raportin numeroa, jonka olisi voinut tarkistaa maanantaina. Se pilasi koko illan. En vastannut, mutta mietin sitä silti koko loppuillan.

Se on vaan niin raskasta. Tuntuu, ettei koskaan pääse kokonaan irti. Vaikka tietää, ettei ole pakko, se soitto jää silti kummittelemaan.

Voiko työnantaja pakottaa vapaalle?

Palkaton vapaa ei ole pakko. Se vaatii aina yhteisen tahdon. Työnantaja ei voi siihen pakottaa. Sinun ei tarvitse suostua.

Muista ero lomautukseen. Lomautus on työnantajan yksipuolinen toimi. Palkaton vapaa: sopimus. Se muuttaa palkanmaksua tilapäisesti. Työsuhde kuitenkin jatkuu.