Voiko kaksoiskansalainen olla poliisi?

Voiko kaksoiskansalainen olla poliisi? Yhdenvertainen oikeus

Poliisin virkaan hakeutuminen herättää usein kysymyksiä erityisesti silloin, kun hakijalla on taustallaan useampi kuin yksi kansalaisuus. Suomen lainsäädäntö asettaa selkeät vaatimukset ja oikeudet virantäytölle. Tämän vuoksi on erittäin hyödyllistä selvittää voiko kaksoiskansalainen olla poliisi, jotta välttää turhat väärinkäsitykset virantäyttöprosessissa ja varmistaa omat oikeutensa tasavertaisena hakijana.

Voiko kaksoiskansalainen toimia poliisina Suomessa?

Kyllä, kaksoiskansalainen voi periaatteessa työskennellä poliisina Suomessa, sillä laki ei aseta sille ehdotonta estettä. Ratkaiseva tekijä on Suomen kansalaisuus, joka on lakisääteinen vaatimus kaikille poliisin virkaan valittaville.

Valtion virkamieslain mukaan poliisin virkaan voidaan nimittää vain Suomen kansalainen.^[1] Koska Suomen laki on hyväksynyt monikansalaisuuden, henkilöllä saa olla Suomen kansalaisuuden lisäksi myös toisen valtion kansalaisuus. Lainopillisesti kaksoiskansalaisia on kohdeltava virkanimityksissä samoin kuin niitä, joilla on ainoastaan Suomen kansalaisuus.

Käytännön työhönpääsy ei kuitenkaan ole täysin mutkatonta. Poliisikoulutukseen hakeutuville tehdään aina Suojelupoliisin laaja turvallisuusselvitys. Tässä arvioinnissa selvitetään hakijan mahdolliset ulkomaansidonnaisuudet ja niihin liittyvät riskit. Jos selvityksessä ilmenee, että toinen kansalaisuus voisi altistaa hakijan ulkopuoliselle painostukselle tai vaarantaa valtion turvallisuuden, opiskelupaikka tai virka voidaan evätä.

Lainsäädäntö ja poliisin kansalaisuusvaatimukset

Suomen perustuslaki ja valtion virkamieslaki määrittelevät tarkasti ne virat, joihin vaaditaan Suomen kansalaisuus. Poliisin tehtävät kuuluvat tähän ryhmään yhteiskuntajärjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen vuoksi. Seuraavat keskeiset säädökset ohjaavat kaksoiskansalaisten asemaa rekrytoinnissa:

Valtion virkamieslaki (7 §): Määrää, että poliisimiesten virkoihin voidaan nimittää ainoastaan Suomen kansalaisia.^[2] Kansalaisuuslaki: Sallii täysin kaksois- ja monikansalaisuuden, eikä vaadi luopumaan toisen valtion kansalaisuudesta Suomen passin saadessaan. Yhdenvertaisuusperiaate: Takaa, että kaksoiskansalaista on kohdeltava valintaprosessissa tasavertaisesti muiden Suomen kansalaisten kanssa ilman syrjintää.

Poliisiammattikorkeakouluun hakiessa tilannetta arvioidaan aina yksilöllisesti. Pelkkä toisen maan kansalaisuuden omistaminen ei riitä perusteeksi hakijan hylkäämiseen, vaan taustalla täytyy olla konkreettinen, suojelupoliisin arvioima turvallisuusriski.

Turvallisuusselvitys ja ulkomaansidonnaisuuksien arviointi

Ennen kuin hakija voidaan valita Poliisiammattikorkeakouluun, hänestä tehdään Suojelupoliisin toimesta laaja turvallisuusselvitys. Tämä on prosessin tiukin vaihe kaksoiskansalaisille, sillä siinä käydään läpi henkilön koko elämänhistoria, taloudelliset kytkökset sekä perhesiteet ulkomaille.

Arvioinnissa keskitytään erityisesti siihen, muodostaako toinen kansalaisuus niin sanotun painostusriskin. Jos hakijalla on esimerkiksi läheisiä sukulaisia tai merkittävää varallisuutta valtiossa, jonka poliittinen tilanne tai suhde Suomeen on epävakaa, riski kasvaa. Viranomaisten on voitava luottaa siihen, että poliisi pystyy hoitamaan tehtävänsä täysin riippumattomasti missä tahansa kriisitilanteessa.

Korkein hallinto-oikeus on linjannut, että Poliisiammattikorkeakoululla on oikeus evätä opiskelupaikka turvallisuusselvityksen perusteella, jos ulkomaansidonnaisuuksien katsotaan vaarantavan poliisin tehtävien asianmukaisen hoidon. Päätösten on kuitenkin aina perustuttava yksilölliseen kokonaisharkintaan, ei pelkkiin yleisiin oletuksiin.

Poliisikoulutuksen yleiset hakuvaatimukset

Kansalaisuuden lisäksi jokaisen poliisiksi haluavan on täytettävä useita muita kriteerejä. Hakuvaatimukset on luotu varmistamaan, että tulevat viranomaiset suoriutuvat vaativasta ja fyysisestä kenttätyöstä.

Hakijan on oltava suorittanut vähintään lukion oppimäärä, ammatillinen perustutkinto tai sitä vastaava ulkomainen koulutus. Lisäksi vaaditaan B-luokan ajokortti. Fyysinen kunto, sopiva terveydentila ja nuhteeton tausta testataan monivaiheisissa valintakokeissa, joihin kuuluu muun muassa psykologisia osioita ja kuntokoe.

Kansalaisuusvaatimusten erot turvallisuusaloilla

Poliisi

Laaja turvallisuusselvitys, jossa arvioidaan mahdollista ulkopuolista painostusriskiä tapauskohtaisesti.

Sallittu. Ei ole suora este opiskelemaan pääsylle tai virkanimitykselle.

Suomen kansalaisuus vaaditaan virkaan nimitettäessä.

Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos

Sotilasvirkaan tai upseerikoulutukseen ei voida nimittää henkilöä, jolla on valtion turvallisuutta vaarantava ulkomaansidonnaisuus.

Rajoitettu tiukemmin lainsäädännössä vuodesta 2019 alkaen.

Suomen kansalaisuus vaaditaan kaikkiin sotilasvirkoihin.

Aleksin matka Polamkiin: Kun taustat joutuvat syyniin

Aleksi, 22-vuotias Suomen ja erään EU-ulkopuolisen maan kaksoiskansalainen Tampereelta, unelmoi poliisin ammatista. Hän treenasi kuntokokeeseen kuukausia ja läpäisi Poliisiammattikorkeakoulun vaativat kirjalliset sekä fyysiset valintakokeet erinomaisin arvosanoin.

Innostus kuitenkin tyssäsi lyhyeen, kun valintaprosessin loppuvaiheessa aloitettiin laaja turvallisuusselvitys. Aleksi joutui toimittamaan tarkat selvitykset toisessa kotimaassaan asuvista sukulaisistaan ja siellä omistamastaan kesämökkitontista.

Hän pelkäsi opiskelupaikan eväämistä, sillä viranomaiset pohtivat tarkkaan, voiko kytkös synnyttää alttiutta ulkoiselle painostukselle. Aleksi toimitti lisäselvityksiä siitä, ettei hänellä ole henkilökohtaisia siteitä kyseisen maan hallintoon tai virkamiehiin.

Yksilöllisen kokonaisharkinnan jälkeen sidonnaisuuksien todettiin olevan vähäisiä. Aleksi sai hyväksytyn turvallisuusselvityksen, aloitti opintonsa Hervannassa ja muistuttaa nyt muita siitä, että avoimuus taustojen suhteen on valintaprosessissa kaiken a ja o.