Miten pääsee hirviporukkaan?

Miten ihmeessä pääsee hirviporukkaan? Se on kysymys, joka on pyörinyt mielessäni jo vuosia. Meinaa hirttää itsensä siihen, kun näkee noita komeita hirviä metsässä, ja itse joutuu vaan katselemaan kaukaa. Metsästäjätutkinto on taskussa, riistanhoitomaksu maksettu, aseluvat kunnossa, ja ampumakokeestakin selvisin – ihan yllättävän hyvin, tosin sydän hakasi kuin seisonut konekivääri. Mutta se hirviporukan löytäminen… se onkin sitten aivan eri juttu. Se on se kynnyskysymys. Se on kuin etsisi neulaa heinäsuovasta, mutta vieläkin vaikeampi. Tai no, ehkä vähän liioittelen, mutta ymmärrätkö, mistä puhun?

Muistan sen yhen kerran, kun kyselin yhdestä paikallisesta metsästysseurasta. Mukava vanha ukko oli vastaanottamassa, kertoi, että porukat ovat täynnä jo vuosiksi eteenpäin. Sanoi jopa, että moni on ollut jonossa jo lapsesta saakka! Ja tämä oli seuran jäsenille, puhumattakaan ulkopuolisista. No, melkoinen shokki se oli. Tuntui kuin olisin saanut kylmän suihkun. Mistäköhän minä, “tulija”, löytäisin paikan? Lukuja he eivät kyllä antaneet, kuinka moni oli jonossa, mutta arvatenkin satoja, ellei tuhansia, ainakin tällä alueella.

Mutta ehkä tämä ei olekaan aivan mahdotonta. Jotenkin on pakko löytää oma porukka. Pitää varmaan verkostoitua, käydä metsästysseurojen kokouksissa, ehkä jopa ilmoittaa itsensä paikallislehteen. Onko ketään, kenellä on vinkkejä? Minun täytyy päästä metsästämään! Se on niin paljon enemmän kuin vain hirven saaminen. Se on yhteisöllisyys, luonto, ja se ainutlaatuinen fiilis, jota en ole koskaan kokenut. Ehkä joku hyvän mielen porukka on odottamassa minua? Toivon sitä hartaasti.