Kenen vallan alla Suomi on ollut?

Kenen vallassa Suomi on ollut? Ruotsin ja Venäjän kaudet

Tieto siitä, kenen vallassa suomi on ollut historiassa, auttaa ymmärtämään valtion kehitystä ja nykyistä asemaa itsenäisenä tasavaltana. Historiallisten hallintokausien ja poliittisten muutosten tunteminen vahvistaa käsitystä kansallisesta perinnöstä ja lainsäädännön juurista. Perehtymällä menneisyyden suuriin käännekohtiin vältät historialliset väärinkäsitykset ja opit arvostamaan nykyistä itsenäisyyttä ja kansallista identiteettiä.

Kenen vallassa Suomi on ollut historian aikana?

Suomen historian vaiheita tarkasteltaessa on tärkeää huomata, että vastaus riippuu siitä, miten valta määritellään - onko kyseessä täydellinen hallinta vai autonominen itsehallinto. Suomi on ollut historian saatossa pääosin Ruotsin ja Venäjän vallan alla, ja kumpikin aikakausi muovasi maata täysin eri tavoin. Ruotsin vallan aika kesti lähes 700 vuotta, alkaen noin 1100-luvun puolivälistä ja päättyen vuoteen 1809,^[1] jolloin maa siirtyi osaksi Venäjän keisarikuntaa.

Suomen historian vaiheet sisältävät lukemattomia sotia, rajasopimuksia ja hallinnollisia muutoksia, jotka voivat tuntua monimutkaiselta kokonaisuudelta. Ruotsin ja Venäjän valtakaudet jättivät jälkeensä perinnön, joka näkyy suomalaisessa yhteiskunnassa edelleen, aina lainsäädännöstä kieleen ja uskontoon.

Ruotsin vallan pitkä perintö (n. 1150 - 1809)

Ruotsin vallan aika alkoi vähitellen niin kutsuttujen ristiretkien myötä 1100-luvulla, ja se sitoi Suomen tiiviisti läntiseen kulttuuripiiriin lähes 700 vuoden ajaksi. Tänä aikana Suomi ei ollut siirtomaa, vaan kiinteä osa Ruotsin kuningaskuntaa, aivan kuten mikä tahansa muu maakunta. Suomalaiset säädyt osallistuivat valtiopäiville, ja Ruotsin laki oli voimassa molemmin puolin Pohjanlahtea. Tämä kytkös toi Suomeen luterilaisen uskonnon ja ruotsinkielisen hallinnon, jotka molemmat ovat edelleen osa suomalaista yhteiskuntaa.

1700-luvun suuret sodat olivat raskasta aikaa erityisesti siviiliväestölle. Isonvihan ja pikkuvihan kaltaiset miehityskaudet olivat traumaattisia kokemuksia, joissa kansa kärsi ja joutui usein pakenemaan kodeistaan. Ruotsin valta mureni lopulta Suomen sodassa vuosina 1808–1809, kun Venäjä valloitti alueen ja Ruotsi joutui luovuttamaan itäisen osansa.

Venäjän vallan aika ja autonomian synty (1809 - 1917)

Vuonna 1809 tapahtui merkittävä käänne, kun Suomi liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Suomi ei kuitenkaan sulautunut Venäjään tavallisena maakuntana, vaan siitä tuli autonominen suuriruhtinaskunta. Tsaari Aleksanteri I takasi Porvoon valtiopäivillä Suomelle sen omat lait, uskonnon ja säätyjen oikeudet. Tämä oli ratkaiseva hetki Suomen valtiolliselle kehitykselle, sillä se antoi suomalaisille mahdollisuuden harjoitella itsehallintoa Venäjän suojeluksessa lähes 110 vuoden ajan.

Venäjän vallan aikana Suomen väkiluku kasvoi merkittävästi, noin 860 000 asukkaasta vuonna 1809 aina 3,1 miljoonaan asukkaaseen vuonna 1917.^[2] Tämä kasvu oli seurausta rauhallisemmista oloista ja parantuneesta elintasosta, vaikka kausi päättyikin jännitteisiin ja venäläistämistoimiin. Itsenäistyminen 6. joulukuuta 1917 oli lopulta seurausta Venäjän sisäisestä romahduksesta ja maailmanpoliittisesta tilanteesta. Suomi itsenäistyi katkaisten yli sadan vuoden siteen Venäjään ja aloittaen oman polkunsa itsenäisenä tasavaltana.

Oliko Suomi koskaan Saksan vallan alla?

Monet kysyvät usein Saksan roolista Suomen historiassa. Vaikka Suomi teki tiivistä yhteistyötä Saksan kanssa sekä vuoden 1918 sisällissodan että jatkosodan aikana, maa ei koskaan virallisesti kuulunut Saksan vallan alle. Saksalla oli merkittävä vaikutusvalta varsinkin vuonna 1918, jolloin Suomeen kaavailtiin saksalaista kuningasta, mutta hanke raukesi Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan. Saksan vaikutus oli siis enemmän poliittista ja sotilaallista liittolaisuutta kuin suoraa hallintavaltaa.

Ruotsin ja Venäjän vallan vertailu

Ruotsin vallan aika (n. 1150 - 1809)

• Vahva ruotsinkielinen hallinto ja luterilainen kirkko

• Noin 650 - 700 vuotta

• Kiinteä osa kuningaskuntaa ilman erityisasemaa tai omaa hallintoa

• Ruotsin yleinen laki ja oikeusjärjestys olivat voimassa

Venäjän vallan aika (1809 - 1917)

• Suomen kielen aseman vahvistuminen ja oma raha (markka 1860)

• Noin 108 vuotta

• Autonominen suuriruhtinaskunta, jolla oli oma hallinto ja säätyvaltiopäivät

• Säilytti Ruotsin vallan aikaiset lait ja oikeudet itsehallinnon turvin

Matin perheen tarina: Muutos Turun palon ja autonomian keskellä

Matti, 24-vuotias käsityöläinen Turusta vuonna 1827, koki suuren mullistuksen, kun puolet kaupungista paloi. Hän pelkäsi tulevaisuuttaan, sillä vanha Ruotsin aikainen järjestys tuntui kaukaiselta, ja uusi venäläinen hallinto Helsingissä pelotti.

Hän yritti ensin hakea apua vanhoilta ruotsalaisilta verkostoiltaan, mutta huomasi pian, että päätökset tehtiin nyt paikallisesti Suomen senaatissa. Byrokratia oli jäykkää, ja kielimuuri senaatin virkamiesten kanssa aiheutti turhautumista.

Matti tajusi, että vaikka tsaari oli hallitsija, suomalaiset hoitivat omat asiansa. Hän opetteli uuden järjestelmän säännöt ja huomasi, että oma kauppa oli mahdollista perustaa helpommin kuin aiemmin.

Vuosikymmenten kuluessa Matti vaurastui kauppiaana. Myöhemmin elämänsä aikana hän näki myös, kuinka uusi oma raha, Suomen markka, helpotti kaupankäyntiä, ja koki olevansa osa nousevaa suomalaista kansakuntaa, mikä olisi ollut mahdotonta Ruotsin maakuntana.