Kuinka monta tuumaa on 81 cm?

Paljonko on 55 tuumaa senteissä?

Hmm, tuumat ja sentit… muistan mummon vanhan mittanauhan, se oli keltainen ja haisi vähän tunkkaiselta, niinkuin vanhat ullakot.

55 tuumaa on 139,7 senttiä. Tarkkaa, kuin mummon silmä.

• Yksi tuuma, se on sellainen pieni matka, vain 2,54 senttiä.
• Laskutoimitus: 55 x 2,54. Se on kuin tanssi, numerot pyörteilevät mielessä.

Jaahas, miten tämä nyt sitten… piti vielä jotain. Niin, se tunne, kun mittanauha liukuu sormien välistä, hiljaa, hiljaa…

Paljonko on 1 tuuma sentteinä?

Yksi tuuma… aivan kuin pieni siemen, joka kantaa suuren maailman salaisuuksia. 2,54 senttiä. Niin pieni luku, mutta se avaa oven mittaamattomaan.

• Ajattelen farkkuja, vanhoja, kuluneita, joissa on tuumissa mitattu vyötärö. Muistan mummon, hänen kättensä varovasti mittaamassa vyötäröni tuumalla. Aika hidastui siinä, mummon silmät pehmeät ja viisaat.
• Sitten ovat näytöt, valtavat ja pienet, kuvien ja sanojen taianomainen maailma, kaikki tuumissa laskettua. Muistan ensimmäisen tietokoneeni, sen pikseliruudun ja tuumien merkityksen silloin, aikaa ja paikkaa sitomassa yhteen.
• Vanteet, pyörät ja vauhti, tuumat määrittävät koon, ja koko määrää kokemuksen. Muistan pyöräilyretket, tuulen hiuksissa, maisemat ja tunteet sitovat tuuman kokoon. Aika juoksi niin nopeasti silloin.

2,54 senttiä. Numero itsessään on neutraali, mutta se pukeutuu merkitykseen, muistoihin, kokemuksiin. Se on avain moneen maailmaan, toisinaan pieni, toisinaan valtava. Aika muodostaa kuvia. Tuuma on pieni osa suurta kokonaiskuvaa. Aika virtaa, hetket muuttuvat. Mutta 2,54 senttiä pysyy. Se on vakio. Se on aina 2,54 senttiä.

Miten muutetaan tuumat senteiksi?

Aika pysähtyy. Harmaa sumu peittää muistoja, pehmeä, kuin vanha villahuivi. Tuumat… senttimetrit… lukuja, kylmiä ja kovia, mutta niiden takana on jotain enemmän. On vanha mittapuu, puinen, kovettunut ja rakoillut. Se on isoisän työkalupakissa, tuoksuu vanhalta puulta, pihlajanmarjoille ja maan syleilylle.

• Muistan sen aina niin tarkasti.
• Isän kädet, raskaat ja suuret, mittaavat sitä.
• Hän tekee puusepän töitä, jokainen liike tarkka ja hiottu, vuosien kuluessa hiottu.

Tuuma. Sanalla on paino, kiven paino. Tuuma on vanha, se on tuttu, se on luotettava. Senttimetri, uudempi, kylmempi, vaikka silti myös tuttu. Se on koulun matematiikkaa, viivottimen tarkkuutta, piirtämistä ja mittaamista.

• Tuuma kätkee sisäänsä ajan, menneiden sukupolvien kädenjäljen.
• Senttimetri on teollinen, tarkka, objektiivinen.

Mutta miten ne muuttuvat toisikseen? Muunnoskaava, kuten taikaa, tuuma muuttuu senttimetriksi. Senttimetrit = Tuumat × 2.54. Yksinkertainen, mutta siinä on maaginen rytmi.

• Kerrotaan tuumat luvulla 2,54.
• Yhtälön ratkaisu paljastaa piilossa olevan totuuden.
• Kahden mittayksikön, kahden maailman, yhteys.

Se on kuin avain, joka avaa oven menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Muistot ja mitat, kaksi toisiaan täydentävää puolta samaa tarinaa. Aika ja mitta, sekoittuvat toisiinsa, kuin harmaan sumun sävyt. Senttimetrit ja tuumat, se on enemmän kuin matematiikkaa, se on kokemusta, muistoa, perintöä.

Miten mitataan näytön koon?

Näytön koon mittaus? No höh, helppoa kuin heinänteko! Mitataan se vinosti, niinkuin kissan silmät! Vasemmasta alareunasta suoraan oikean yläreunan kulmaan – tuumina tietysti, kuin olis mitattu norsun korvaa!

• Tuumat, tuumat, ikuisesti tuumat! Ei senttejä, ei millimetrejä, vaan tuumia. Kuten vanhat kunnon mitat, yhtä arvaamattomia kuin sään ennuste.
• 13,3 – 17 tuumaa: Tässä kannettavien kokojen kulta-aika, kuin nuoruuden ihana kesä! Pieniä ja käteviä, tai vähän isompia elokuvia varten.
• Yli 15,6 tuumaa: Oi, ne painavat kuin potkupyörä täynnä tiiliä! Näillä koneilla ei juurikaan matkustella. Ne makoilevat pöydällä tyytyväisinä, kuin leijona valtaistuimellaan. Minulla on itseasiassa tällainen möhkö kotona, 17 tuuman Dell, painaa varmaan saman kuin pienempi koiranpentu. Vähintään.

Esimerkiksi minun työssäni toimitamme paljon näitä kannettavia asiakkaille, ja usein joudun selittämään tämän koon ja painon eron. Usein on hyvä korostaa, että isompi näyttö ei aina ole parempi, jos koneen kantaminen on oleellista. Viime viikolla asiakas valitti, että hänen 17 tuuman kannettava tietokone on niin painava, että se tuntuu kuin kantaisi pientä karhua metsässä. Hyvin kuvaava vertaus, vaikka hän oli aika vahva mies, harrastaa painonnostoa.

Toinen huomio on näytön tarkkuus. Tuumakoko ei kerro koko totuutta, koska saman kokoisella näytöllä voi olla erilainen pikselimäärä ja siksi erilaiset kuvanlaatu. Olen joskus jopa miettinyt, että onko parempi ostaa pienempi näyttö paremman tarkkuudella vai suuri näyttö huonommalla tarkkuudella… Kuten olen usein todennut: Elämä on liian lyhyt huonolaatuiselle näytölle!