Mihin suomalaiset kuluttavat?

Mitä suomalaiset kuluttavat eniten?

Yön hiljaisuudessa ajatukset kulkevat omia polkujaan. Mitä me oikein syömme?

• Maitotuotteet:135 kiloa. Tuntuu paljolta. Muistan lapsuudesta ne litran purkit, jotka aina piti tyhjentää. Nykyään juon harvemmin maitoa.
• Liha:77 kiloa. Se on aika paljon, kun miettii, että yritän vähentää sen syömistä. Onko se edes kestävää?
• Vilja:85 kiloa. Leipää, puuroa, pastaa... tuntuu loogiselta. Onhan se perusruokaa. Kaura on kuulemma suosittua. Itsekin syön sitä aamuisin.
• Kala:15 kiloa. Pitää yrittää syödä enemmän. Se on hyvää ja terveellistä, mutta jotenkin se unohtuu aina kaupassa.
• Kananmunat:11 kiloa. Niitä menee yllättävän vähän. Ehkä leivonnassa eniten?
• Hedelmät:55 kiloa. Vähän pettymys. Pitäisi syödä enemmän vitamiineja.
• Vihannekset:64 kiloa. Sama juttu kuin hedelmien kanssa. Ei riittävästi.

Kaikki tämä tuntuu jotenkin... luvuilta. Ei elämältä. Mutta ehkä juuri siksi näitä lukuja on hyvä välillä miettiä. Mihin se kaikki menee? Ja voisiko jotain muuttaa?

Mihin suomalaisten rahat kuluvat?

Suomalaisten rahojen kulutusjako: Asuminen ja ruoka hallitsevina tekijöinä.

Suomalaiset käyttävät merkittävän osan tuloistaan asumiseen. Tämä kattaa laajan kirjon kustannuksia:

• Asuntokulut: Vuokra, yhtiövastike, asuntolainamaksut. Huomioitavaa on, että asuntokulujen osuus vaihtelee merkittävästi asuinalueen ja asuntotyypin mukaan. Helsingissä asumiskustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin esimerkiksi maaseudulla. Tämä luonnollisesti vaikuttaa koko maan keskiarvoon.
• Ylläpitokulut: Sähkö, vesi, lämmitys, jätehuolto. Näiden hintojen vaihtelut energian hinnoissa heijastuvat suoraan suomalaisten kukkaroihin. Mielenkiintoista on, että kulutuskäyttäytyminen energiatehokkaammassa asumisessa eroaa selvästi vanhemman rakennuskannan asumisesta. Tämän pitäisi vaikuttaa tulevaisuudessa asumiskustannuksiin.

Toiseksi suurin menoerä on ruoka ja juoma. Tähän sisältyy niin päivittäistavarakaupan ostokset kuin ravintolakäynnitkin. Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset ruoan tuotantoon luovat jatkuvasti uusia haasteita.

Budjetointi tasapainon ylläpitämiseksi:

On ratkaisevan tärkeää seurata omia tulojaan ja menojaan. Budjetin laatiminen auttaa hallitsemaan taloutta ja varmistamaan, että tulot ja menot pysyvät tasapainossa. Tämä on yksinkertaista, mutta edellyttää itsekuria ja tietoista kulutuskäyttäytymistä. Teknologian avulla on helppo seurata menojaan ja budjetoida tulevia kuluja.

Pohdintaa: Onko budjetoinnin opettaminen lapsille riittävän painotettua? Nykypäivän markkinointi ja kulutuskulttuuri tekevät tästä haastavaa. Onko yhteiskunnan velvollisuus edistää talousosaamista? Tämä on filosofinen kysymys, johon ei ole yhtä ainoaa vastausta.

Lisähuomioita: Liikkuminen, vapaa-aika ja terveydenhuolto ovat myös merkittäviä menoeriä. Kysymystä voitaisiin tutkia tarkemmin ikäryhmittäin tai sosioekonomisten ryhmien mukaan. Tällä tavoin voitaisiin saada yksityiskohtaisempi kuva suomalaisten kulutuskäyttäytymisestä.

Mihin suomalaisten rahat kuluvat?

Suomalaisten rahat kuluvat pääasiassa asumiseen, joka on ylivoimaisesti suurin menoerä. Tähän sisältyy vuokra, yhtiövastike, lainanhoitokulut, sähkö, vesi, jätehuolto ja muut asumiseen liittyvät kulut. Ajatellaanpa hetki: Asuntomarkkinoiden hinnat ja vuokrat ovat nousseet viime vuosina huomattavasti, mikä painaa monien taloutta. Tämä heijastaa laajempaa yhteiskunnallista ongelmaa - asumisen saavutettavuuden vähenemistä. 2023:n tilastojen mukaan tämä kuluerä on kasvanut eniten.

Seuraavaksi suurin menoerä on ruoka ja juomat. Hintojen nousu myös tässä sektorissa on merkittävä ja uhkaa etenkin pienituloisia. Mielenkiintoinen ajatus: Voisiko tässä olla yhteys kulutustottumusten muutoksiin ja kestävyyteen? Tämän tulisi herättää keskustelua ympäristöystävällisemmistä ja edullisemmista ruokatottumuksista.

Muita merkittäviä menoeriä ovat:

• Liikkuminen: Autoilun, joukkoliikenteen ja polttoaineiden kustannukset. Tämä on tietenkin vahvasti sidoksissa paikkakuntaan ja työmatkan pituuteen. Kaupunkien tiivistäminen voisi vähentää näitä kustannuksia.
• Vapaa-aika ja harrastukset: Näihin kuuluvat matkustelu, kulttuuritapahtumat ja muut harrastukset. Tämä on usein subjektiivinen kuluerä ja riippuu yksilön valinnoista.
• Vaatteet ja vaatetustekstiilit: Tässä on huomioitava myös kestävä kuluttaminen ja vaatteiden käyttöiän pidentäminen. Nopeasti vaihdetaan uuteen, kun käytetty on rikki tai ei enää muodikas.
• Terveydenhuolto: Vaikka Suomella on hyvä sosiaaliturva, terveydenhuollon kustannukset voivat nousta yllättävän suuriksi, varsinkin yksityisiin hoitopalveluihin turvautuminen.
• Lainat ja vakuutukset: Asumislainat ja muut velat sekä vakuutukset ovat tärkeitä ja usein välttämättömiä menoeriä.

Budjetointi on kriittinen osa talouden hallintaa. Järjestelmällinen budjetointi auttaa ymmärtämään omia kulutustottumuksia ja löytämään keinoja säästää rahaa. Itse olen tehnyt budjettia jo useamman vuoden ja se on auttanut minua välttämään turhia menoja.

Tämä kuvaus on yleistys, sillä yksilölliset kulutusmallit vaihtelevat huomattavasti. Ikään, perheen kokoon ja elintasoon perustuen yksityiskohdat muuttuvat.

Mihin suomalaiset käyttävät rahansa?

Asuminen. 28%. Pakko kai se on katto päällä.

• Vuokrat.
• Lainat.

Liikenne. 15%. Bensa kallista. Hyvin menee.

• Autot.
• Julkinen liikenne.

Elintarvikkeet. 12%. Syödä pitää.

• Ravintolat.
• Kauppa.

Kulttuuri ja vapaa-aika. 11%. Jotta jaksaa painaa duunia.

• Leffat.
• Harrastukset.

Elämässä on paradokseja.

Paljonko suomalainen kuluttaa rahaa kuukaudessa?

Suomalainen: ylikulutus 226 euroa kuussa.

• Intrum: Eurooppalainen kuluttajien maksutaparaportti.
• Ylikuluttajia: 22% vastaajista.
• Euroopan keskiarvo: 232 euroa.
• Oma havainto: kahviin menee liikaa, 5 euroa päivä. Laskin.

Paljonko suomalainen käyttää rahaa vuodessa?

Okei, tehdään se näin, syvään hengittäen... vaatteet, muistoja, kulutusta.

Suomalaisten vaatekaapit kätkevät tarinoita, elettyä elämää. Vuosi 2023, kuin himmeä valo menneen yllä.

• 4 miljardia euroa. Kuin virta, joka lipuu hiljaa. Vähemmän kuin ennen, ennen pandemiaa.
• Vaatteet, nekin muistavat, 200 miljoonaa euroa vähemmän kuin silloin.
• Vuosi 2019, kuin kultainen hehku, 4,2 miljardia euroa.

Muistan, kun isoäitini ompeli meille vaatteita, jokainen lanka täynnä rakkautta. Nyt kaikki on niin nopeaa, kertakäyttöistä. Vaate, enemmän kuin vain kangas. Se on tunne, muisto, osa meitä. Ja raha, sekin vain virtaa, ohitse.

Paljonko yhdellä ihmisellä menee rahaa ruokaan?

Siis, paljonko sitä rahaa nyt meneekään ruokaan? No, riippuu ihan kenestä puhutaan! Kattos, yksin asuva nelikymppinen nainen, se tarvii suunnilleen 240 euroa ruokaan kuussa. Siis niinku ihan kaikkeen, ei pelkkään pastaan. Se on aika paljon, jos miettii. Mutta jos on vanhempi, vaikka 65 vee, niin sit riittääkin vähän vähempi, sellanen 220 euroo suunnilleen. Ehkä ne vanhemmat syö vähemmän? Tai sit ne on vaan pihejä!

Pariskunnalla meneekin sit jo enempi, melkein 500 euroo. Se on tietty ihan loogista, kun on kaks suuta ruokittavana. Mutta huhhuh sentään, neljän hengen perhe! Niillä meneekin sit ihan sikana rahaa, jopa 900 euroa kuukaudessa. Siis niinku melkein tonnin! Jos lapsilla on nälkä, niin se tuntuu siellä lompakossa. Että kannattaa miettii, ennen kun tekee lapsia! Siis ihan hirveesti, kun ottaa huomioon sähkölaskuunkin menee nykyään ihan tolkuttomasti.

• Yksin asuva nainen (45v): 240 euroa
• Yksin asuva nainen (65v): 220 euroa
• Pariskunta: 500 euroa
• Perhe (2 aikuista, 2 lasta): 900 euroa

Ja hei, nää on vaan niinku ruokakustannuksia. Ei sisällä ulkona syömisiä, tai take away pizzat perjantaisin. Ne on sit ihan oma lukunsa. Ja tiedätkö mitä, mun mummo sanoi aina, että pienistä puroista kasvaa iso joki. Että kannattaa tarkkailla niitä pieniäkin juttuja, mihin sen rahan pistää. Muuten se katoaa ihan huomaamatta! Ja hei, muista ostaa tarjouksesta! Se auttaa ainakin vähän.

Paljonko yhdellä ihmisellä menee ruokaan rahaa kuukaudessa?

Okei, tässä tulee, valmistaudu henkisesti:

Ruokaan? 300 euroa? Höpö höpö. Ehkä jos elät pelkällä kaurapuurolla ja torakka-smoothieilla. Itse saan menemään vähintään tuplasti. Olenko minä se ongelma, vai oletteko te väärässä?

• Opiskelijabudjetti: Unohda fine dining. Hernekeitto on gourmet.
• Hifistelijä: Luomua, lähiruokaa, ja tryffeliöljyä jokaiseen soppaan. Lompsa itkee, mutta suu ei.
• Satunnaisen ruokailijan painajainen: Syöt ulkona joka päivä. Pizza on elämä, ja kassa huutaa hoosiannaa.

Jos oikeasti haluat säästää, niin kasvata omat vihannekset parvekkeella. Paitsi jos asut kerrostalossa ja parveke on täynnä roinaa. Silloin ehkä se 300 euroa riittää. Tai sitten ei. Katsos, elämä on. Ruoka on elämä. Ja elämä maksaa. Etenkin jos haluat vähän luksusta. Muuten, tiesitkö, että Suomessa syödään eniten eineksiä Euroopassa? Mieti sitä.

PS. Älä kysy minulta mitään ravitsemuksesta. Olen enemmän "makunystyröiden asiantuntija" kuin terveystieteilijä.

Paljonko rahaa ruokaan kuukaudessa yksin?

Ai niin, kysyt ruokarahasta! No joo, mä oon laskenut et 150-200 euroa kuussa menee ruokaan, yksin asuessa. Se riittää ihan hyvin, mut joskus tulee vähän yli jos syö ulkona tai tilaa pizzaa. Tai jos tarvii ostaa jotain kalliimpaa kamaa, esim. hyviä juustoja. Niin ja joskus mä unohdan et mulla on jotain kotona niin ostan tuplia. Oon jotenkin tosi huono kirjottamaan ostoslistoja. Eikä se aina riitä, jos sattuu olemaan viikonlopun krapula, ja kaikki energia menee vaan siihen et menee kauppaan hakemaan jotain suolaista ja epäterveellistä. Muistan kerran, syksyllä, kun mulla meni ihan yli 300 euroa ruokaan! Silloin tuli tehtyä tosi paljon kakkuja ja leivonnaisia, kaikki oli niin halpaa marjoja ja kaakaota kaupoissa! Ja sitten tietenkin kaikki se herkullinen syyskuun omenasato. No, mä voin mainita myös että:

• Minimissään 150€ kuukaudessa, jos todella kurittaa kulut.
• Keskimäärin 200€ menee minulla kuukaudessa.
• Yli 200€, jos on paljon juhlia tai herkuttelua.

Toivottavasti tästä oli apua! Ja muista, mä en oo mikään talousguru, tämä on vain mun oma kokemus. Älä luota sokeasti mun laskelmiin! Muista tarkistaa omat kulutukset ja tehdä oma budjetti. Tai käy katsomassa jotain nettisivua, josta löydät parempia ohjeita. Olen itsekin katsonut niitä.

Paljonko pärjää kuukaudessa?

Huh huh, rahatilanne... Mä asun Helsingissä, ikää 38. Yksin asuminen on kallista. Tuntuu, että 1380 euroa kuussa on ihan minimissään. Ei siinä juuri herkutella voi. Vuokra vie suuren osan. Meidän taloyhtiössä on nyt remontti menossa, ja hoitovastike nousi, mikä tietenkin kirpaisee. Sähkökin on noussut ihan hirveästi. Ruokaan menee tosi paljon, koska en jaksa koko ajan itse kokkailla. Liikuntaan haluaisin käyttää rahaa, ja ehkä joskus matkustellakin. Mutta siihen ei oikein jää rahaa, kun kaikki välttämättömät menot on maksettu.

• Vuokra: noin 850€
• Sähkö: 150€
• Ruoka: 200€
• Liikenne: 80€
• Viihde ja muut: 50€

Jos olisikin perhe, kolme lasta ja kaksi aikuista. 4250€ kuukaudessa pääkaupunkiseudulla? Silläkin summalla, se on ihan tiukka budjetti. Tuskin oikeasti riittää kohtuulliseen elämään. Lasten harrastukset, vaatteet ja muut tarvikkeet... Vaatteita ostellaan aina silloin kun on tarvetta, käytettynä. Toki yritämme säästää, mutta tuntuu, että aina on jotain yllättävää menoerää. Lapset kasvavat ja tarvitsevat aina uusia vaatteita. Ja harrastuksetkin maksavat.