Mikä on Suomen suurin torni?

Mikä on Suomen suurin torni?: 185 m vs 168 m

Monet suomalaiset pohtivat usein, Mikä on Suomen suurin torni? ja vastaus on muuttunut hiljattain teollisuuden kehityksen myötä. Vanha tieto korkeimmasta kohteesta ei enää pidä paikkaansa, sillä uusi rakennusprojektin valmistuminen muutti tilastot pysyvästi. Ajantasaisen tiedon tarkistaminen auttaa ymmärtämään modernin rakentamisen laajuutta ja välttämään vääriä käsityksiä maamme maamerkeistä.

Suomen korkein torni: Kirkkonummen uusi maamerkki

Suomen korkein torni ja samalla koko maan korkein rakennus on Kirkkonummella sijaitseva Prysmian Groupin kaapelitorni, joka kurottaa 185 metrin korkeuteen.^[1] Se valmistui vuonna 2024 ja syrjäytti tilastojen kärjestä vuosikymmeniä valtaa pitäneen Tampereen Näsinneulan. Mutta tiesitkö, että tornin tarkalla korkeudella on eräs erikoinen tekninen syy, jota useimmat eivät tule ajatelleeksi - palaan tähän yksityiskohtaan myöhemmin teollisuusosiossa.

Tämä jättiläinen ei ole pelkkä nähtävyys, vaan se on rakennettu puhtaasti teolliseen käyttöön merikaapeleiden valmistusta varten. Harva on päässyt vierailemaan sen huipulla. Se on valtava.

Näsinneulan valtakausi on päättynyt

Monelle suomalaiselle vastaus kysymykseen maan korkeimmasta tornista on ollut itsestään selvästi Näsinneula jo vuodesta 1971 lähtien. On kuitenkin myönnettävä: moni meistä elää vielä vanhassa tiedossa. Näsinneula - tuo Tampereen ylpeys - on nyt kakkosena 168 metrin korkeudellaan ^[2], kun Kirkkonummen uusi tulokas ohitti sen peräti 17 metrillä.

Minäkin luulin pitkään, että Näsinneula pysyy huipulla ikuisesti. Muistan elävästi, kuinka lapsena sen hissimatka tuntui vatsanpohjassa ja huipulta avautuva näkymä oli maailman suurin asia. Mutta aika kului ja tekniikka meni ohi. Nykyään asuintalotkin alkavat kilpailla korkeuksilla, mutta teollisuusrakentaminen on se, joka todella rikkoo rajoja. Helsingin Kalasatamassa sijaitseva Majakka on Suomen korkein asuinrakennus, mutta se jää 134 metrin korkeudellaan kauas näiden kahden jättiläisen taakse. ^[3]

Miksi kaapelitornin täytyy olla 185 metriä korkea?

Vain harvoin suomalainen rakennustyömaa kurottaa näin korkealle pilviin ilman, että kyseessä on tv-masto tai matkailukohde. Syy Kirkkonummen tornin korkeuteen löytyy fysiikasta ja kaapelien valmistusprosessista, jota kutsutaan pystyvulkanoinniksi. Tässä prosessissa kaapeli roikkuu tornin huipulta alas ja jäähtyy matkalla painovoiman avulla. Jos torni olisi matalampi, kaapeli ehtisi koskettaa rakenteita ennen jäähtymistä, mikä pilaisi sen laadun. Tässä on se aiemmin mainitsemani tekninen salaisuus: 185 metriä ei ole valittu näyttävyyden vuoksi, vaan se on vähimmäismitta, jolla varmistetaan merikaapeleiden kestävyys syvissä vesissä.

Vaikka monet suomalaiset ovat tottuneet siihen, että Tampereen Näsinneula on se korkein huippu ja että Helsingin Kalasataman tornitalot edustavat modernia arkkitehtuuria, Kirkkonummen Pikkalaan kohonnut teollisuusjärkäle muutti kerralla koko maan siluetin ja asetti uuden standardin teollisuusrakentamiselle. Rakennusprosessissa käytettiin liukuvalutekniikkaa, jossa torni nousi ylöspäin useita metrejä vuorokaudessa. Niska kramppaa, kun yrittää katsoa tornin huippua alhaalta päin - se on kokemus, jota on vaikea kuvailla ilman, että seisoo itse sen juurella.

Suomen korkeimmat rakennukset ja tornit

Kirkkonummen kaapelitorni

- 185 metriä

- Kirkkonummi, Pikkala

- Teollinen kaapelinvalmistus (VCV-torni)

Näsinneula

- 168 metriä

- Tampere, Särkänniemi

- Näkötorni ja matkailu

Majakka (Kalasatama)

- 134 metriä

- Helsinki, Kalasatama

- Asuinrakennus

Matin valokuvausmatka Pikkalaan

Matti, 45-vuotias harrastajavalokuvaaja Espoosta, halusi ikuistaa Suomen uuden korkeimman rakennuksen heti sen valmistuttua. Hän oli nähnyt kuvia Näsinneulasta, mutta Kirkkonummen teollisuusalueen uusi jättiläinen kiehtoi häntä enemmän.

Ensimmäinen yritys epäonnistui: Matti yritti päästä liian lähelle tehdasalueen portteja, mutta turvamiehet käännyttivät hänet takaisin. Hän turhautui, sillä torni näytti etäältä vain harmaalta tolpalta ilman oikeaa mittakaavaa.

Matti tajusi, että tornin valtavuus vaatii etäisyyttä. Hän etsi viereisen metsätien ja kiipesi korkealle kalliolle, josta avautui näkymä suoraan Pikkalanlahden yli. Breakthrough tuli, kun hän asetti kuvaan vertailukohdaksi tavallisia sähkömastoja, jotka näyttivät kääpiöiltä tornin rinnalla.

Lopullinen kuva sai satoja tykkäyksiä paikallisessa ryhmässä ja Matti totesi, että tornin todellinen korkeus (185 m) paljastuu vasta, kun sen näkee suhteessa ympäröivään luontoon.