Missä on Suomen matalin kohta?

Suomen matalin kohta

Suomen matalin kohta sijaitsee Porin edustalla Selkämeressä. Se tunnetaan nimellä Selkämeren syvänne, ja sen syvyys on noin 85 metriä merenpinnan alapuolella. Syvänne on syntynyt mannerjään vaikutuksesta, joka hioi ja syvensi merialueen pohjaa jääkauden aikana.

Selkämeren syvänne on noin 10 kilometriä pitkä ja viisi kilometriä leveä. Se on merkittävä merenkulun alue, koska sen kautta kulkee paljon rahtilaivoja ja matkustaja-aluksia. Syvänteen läheisyydessä on myös useita saaria, kuten Reposaari ja Kallo.

Matalan sijaintinsa vuoksi Selkämeren syvänne on altis merivirtojen ja aallokon vaikutukselle. Se on myös herkkä alue ympäristön muutoksille, kuten ilmaston lämpenemiselle ja meren happamoitumiselle.

Selkämeren syvänteen lisäksi Suomessa on myös muita matalia vesialueita. Esimerkiksi Saaristomeri ja Perämeri ovat tunnettuja matalasta syvyydestään. Näillä alueilla on paljon saaria ja luotoja, jotka muodostavat ainutlaatuisia ja monimuotoisia ekosysteemejä.

Suomen korkein kohta

Suomen korkein kohta on Halti-tunturi, joka sijaitsee Enontekiön kunnassa Lapissa. Halti on osa Skandinavian vuoristoa, ja sen huippu on 1 324 metriä merenpinnan yläpuolella. Haltille nouseminen on suosittu vaelluskohde, ja sen huipulta avautuvat upeat näkymät ympäröivälle tunturialueelle.

Halti-tunturin lisäksi Suomessa on myös muita korkeita tuntureita, kuten Saana, Rukatunturi ja Ylläs. Nämä tunturit ovat tärkeitä matkailukohteita, ja niillä voi harrastaa monenlaisia ulkoiluaktiviteetteja, kuten vaellusta, hiihtoa ja kalastusta.

Suomen korkeusvaihtelu

Suomen korkeusvaihtelu on suhteellisen vähäistä verrattuna moniin muihin maihin. Korkein kohta, Halti, on vain 1 324 metriä merenpinnan yläpuolella, kun taas matalin kohta, Selkämeren syvänne, on noin 85 metriä merenpinnan alapuolella. Tämä merkitsee, että Suomen kokonaisnousu on vain noin 1 400 metriä.

Pieni korkeusvaihtelu johtuu siitä, että Suomi on pääosin vanhaa ja kulunutta kallioperää, joka on hiotunut ja tasoittunut vuosisatojen ajan. Maanjäristykset ovat Suomessa harvinaisia, ja tulivuoritoimintaa ei ole lainkaan.

Suomen pieni korkeusvaihtelu tekee maasta sopivan asumiseen ja maatalouteen. Maanpinnan vaihtelu on yleensä loivaa, ja jyrkkiä rinteitä on harvoin. Tämä helpottaa liikkumista ja infrastruktuurin rakentamista.