Onko Kanadassa metrijärjestelmä?

Onko Kanadassa metrijärjestelmä? Metriikka vs imperiaalinen

Kun selvität Onko Kanadassa metrijärjestelmä?, on matkailijana erittäin hyödyllistä oppia ymmärtämään paikallisten tapaa sekoittaa eri mittayksiköitä. Tämän ainutlaatuisen ilmiön tiedostaminen helpottaa huomattavasti matkan suunnittelua ja estää turhan hämmennyksen arjessa. Paikallisen käytännön sisäistäminen auttaa suoraan välttämään väärinkäsityksiä laitteiden tulkinnassa, joten tutustu näihin poikkeuksiin huolellisesti valmiiksi.

Onko Kanadassa metrijärjestelmä? Lyhyt vastaus hämmentävään arkeen

Kyllä, Kanada on virallisesti metrijärjestelmää käyttävä maa, mutta käytännön elämä on kaikkea muuta kuin suoraviivaista. Vaikka hallitus aloitti virallisen siirtymän metrijärjestelmään vuonna 1970, maassa vallitsee edelleen hämmentävä sekoitus metriikkaa ja brittiläistä imperiaalista järjestelmää.^[1] Voit nähdä lämpötilan Celsiuksina, mutta uunisi lämpiää Fahrenheiteina - se on osa kanadalaista identiteettiä.

Tilanne voi olla hämmentävä varsinkin suomalaiselle, joka on tottunut siihen, että litra on litra ja kilometri on kilometri. Kanadassa saatat joutua tilaamaan neljännestuuman pultteja, vaikka olisit juuri ajanut kymmenen kilometrin matkan rautakauppaan. On kuitenkin yksi paikka - kodin sydän - jossa nämä Kanadan mittayksiköt käytännössä näkyvät selvästi ja metrijärjestelmä häviää taistelun lähes 100-prosenttisesti. Palaan tähän erikoiseen uunimysteeriin myöhemmin tässä artikkelissa. Se on hämmentävää. Mutta se toimii heille.

Virallinen historia ja Yhdysvaltojen valtava vaikutus

Kanada päätti siirtyä metrijärjestelmään 1970-luvulla erottuakseen emämaa Britanniasta ja seuratakseen kansainvälistä suuntausta. Jos siis pohdit, Onko Kanadassa metrijärjestelmä?, virallinen vastaus on kyllä. Siirtymä ei kuitenkaan koskaan valmistunut täysin, koska maan suurin kauppakumppani, Yhdysvallat, pitäytyi itsepäisesti imperiaalisissa mitoissa. Tämä loi tilanteen, jossa teollisuus ja kauppa joutuivat elämään kahden maailman välissä.

Olen itse nähnyt, miten tämä metrijärjestelmä vs imperiaalinen Kanada -asetelma vaikuttaa rakentamiseen. Suuri osa Kanadan rakennusteollisuudesta käyttää edelleen jalkoja ja tuumia, koska puutavara ja rakennusmateriaalit on mitoitettu vastaamaan Yhdysvaltojen standardeja.^[2] Jos yrität ostaa metrin pituista lautaa, myyjä saattaa katsoa sinua kuin olisit kotoisin toiselta planeetalta. Teollisuuden standardit ovat niin syvällä rakenteissa, ettei niitä muuteta helpolla. Se on puhdasta pragmatiikkaa.

Pituus ja paino: Henkilökohtainen mittaaminen on perinne

Kun kysyt kanadalaiselta hänen pituuttaan, hän vastaa lähes poikkeuksetta jaloissa ja tuumissa. Vaikka ajokortissa pituus on merkitty senttimetreinä, arjessa kukaan ei sano olevansa 180 senttiä pitkä. Sen sijaan he ovat 5 jalkaa ja 11 tuumaa. Sama pätee painoon, mikä usein herättää kysymyksen, miksi Kanadassa käytetään paunoja edelleen: punttisalilla ja kylpyhuonevaalla käytetään paunoja (lbs), ei kiloja.

Arviolta 80 prosenttia kanadalaisista ilmoittaa oman pituutensa edelleen jaloissa ja tuumissa. Myös painon kohdalla noin 76 prosenttia väestöstä käyttää paunoja henkilökohtaisessa elämässään, vaikka terveydenhuollon viralliset tiedot tallennetaan kiloina.^[4] Muistan, kuinka ensimmäisen kerran kanadalaisella kuntosalilla yritin laskea levypainoja kiloina. Se oli tuskaa. Kaikki painot olivat paunoina, ja laskuoppini petti alta aikayksikön. Lopulta annoin periksi ja aloin ajatella paunoina. Se oli helpompaa kuin jatkuva päässälasku.

Liikenne ja sää: Täällä metriikka voittaa

Toisin kuin naapurimaassa Yhdysvalloissa, Kanadan tiet on merkitty täysin metrijärjestelmän mukaan. Nopeusrajoitukset ovat kilometreinä tunnissa ja etäisyydet kilometreinä. Tämä on yksi harvoista osa-alueista, joissa siirtymä oli lähes täydellinen. Jos ajat Kanadassa, sinun ei tarvitse murehtia maileista.

Yli 95 prosenttia Kanadan liikennemerkeistä on metrisiä.^[5] Sääennusteet seuraavat samaa linjaa: lämpötila ilmoitetaan poikkeuksetta Celsiuksina. Tämä on suuri helpotus suomalaiselle matkailijalle. On kuitenkin yksi outo poikkeus, joka liittyy uima-altaiden veden lämpötilaan. Jostain syystä monet kanadalaiset haluavat edelleen tietää uimaveden lämpötilan Fahrenheiteina. Ehkä 80 astetta Fahrenheitia kuulostaa lämpimämmältä kuin 26 astetta Celsiusta? Ihmismieli on kummallinen.

Keittiön kaaos: Uunimysteeri ja ruoanlaitto

Nyt pääsemme siihen aiemmin mainitsemaani uunimysteeriin. Vaikka kanadalainen ostaisi maitonsa litroina ja lihansa kiloina (vaikka kilohinnan vieressä on usein paunahinta!), uuni on lähes aina Fahrenheit-asteikolla. Jos reseptissä lukee 200 astetta, se tarkoittaa Kanadassa lähes varmasti Fahrenheiteja, ellet halua polttaa ruokaasi hiileksi muutamassa minuutissa.

Ruoka-aineiden kohdalla pakkaukset ovat metrisiä, mutta reseptit käyttävät usein kuppeja (cups) ja teelusikoita. Monet kanadalaiset kotikokit käyttävät edelleen imperiaalisia mittoja leipoessaan. ^[6] Syynä on jälleen kerran eteläinen naapuri: suurin osa keittiövälineistä ja keittokirjoista tuodaan Yhdysvalloista. Olen itsekin pilannut monet muffinit yrittämällä muuntaa kuppeja grammoiksi. Se ei ole tarkkaa tiedettä, vaan pikemminkin arvauspeliä. Nykyään keittiöstäni löytyy molemmat mitat. Se säästää hermoja.

Kanadan mittayksiköt: Virallinen vs. Käytäntö

Matkustaminen ja Sää

• Litrat - hinta ilmoitetaan sentteinä per litra
• Kilometrit tunnissa (km/h) - täysin metrinen
• Celsius - käytössä sääennusteissa ja uutisissa

Koti ja Rakentaminen

• Tuumat ja jalat - standardi rautakaupoissa
• Fahrenheit - lähes poikkeuksetta kaikissa uuneissa
• Neliöjalat (square feet) - neliömetrejä käytetään harvoin

Henkilökohtaiset mitat

• Sekoitus - pakkauksissa grammat, mutta hyllyissä usein paunahinnat
• Jalat ja tuumat - senttejä käytetään vain virallisissa papereissa
• Paunat (lbs) - kuntosaleilla ja kotivaaoilla

Antin remonttihaasteet Torontossa

Antti, 35-vuotias suomalainen insinööri, muutti Torontoon ja päätti remontoida uuden asuntonsa keittiön hyllyt. Hän mittasi kaiken tarkasti kotoa tuomallaan metrimitalla ja suuntasi paikalliseen Home Depotiin.

Kaupassa Antti pyysi myyjältä 80 senttimetrin pituisia puulevyjä. Myyjä näytti hämmentyneeltä ja totesi, että kaikki laudat on leikattu jalkoihin ja tuumiin, kuten standardi 'kakkosnelonen'.

Antti yritti epätoivoisesti muuntaa senttejä tuumiksi kännykän laskimella samalla kun myyjä odotti kärsimättömänä. Hän tajusi, että jos hän haluaa sopivat osat, hänen on ostettava uusi rullamitta ja unohdettava sentit hetkeksi.

Lopulta Antti sai hyllyt valmiiksi, mutta vasta ostettuaan paikalliset työkalut. Hän oppi, että Kanadassa asunnon remontointi metrijärjestelmällä on varma tapa saada migreeni, ja neliöjalkojen ymmärtäminen on elinehto.