Mikä osa aivoista tekee meistä älykkään?

8 kuukautta sitten 50 katselukertaa

Aivokuori tekee meistä älykkäitä. Tällä aivojen ulommalla kerroksella tapahtuu monimutkaista toimintaa: ajattelu, muistaminen, aistihavaintojen tulkinta ja liikkeiden säätely. Aivokuori vastaa myös tunteiden ymmärtämisestä, hallinnasta ja käyttäytymisen ohjaamisesta.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Mikä aivojen osa tekee meistä älykkäitä? Tässä tärkein alue

Mietin usein, mikä tekee musta oikeesti älykkään. Ja mikä saa mut muistamaan vaikka sen elokuvan viime tiistaina. Tuntuu, että vastaus on aivokuori. Se on se meidän päänuppi, josta kaikki lähtee. Tosi tärkeä juttu, pakko myöntää.

Siellä aivokuorella mä ajattelen juuri tätä. Se tulkitsee kaikki aistihavainnot, kuten sen kahvin tuoksun täällä aamulla. Ja sieltä ohjataan mun puhetta ja liikkeitä, kun vaikka nappaan puhelimen käteeni. Se on ihan mieletön johtokeskus, joka hallitsee mun toimintaa joka hetki. Kyllä se aivokuori vaan on mahtava!

Ja mikä parasta, se hoitaa mun tunteetkin. Kun oon iloinen tai vähän stressaantunut kokouksessa torstaina. Se säätelee mun käyttäytymistä. Kyllä se aivokuori tekee meistä ihmisistä niin fiksuja ja monipuolisia. Se on se avain mun koko olemukseen, oikeesti.

Mikä osa aivoista säätelee tunteita?

Mikä osa aivoista säätelee tunteita? Aivokuoren etuosa säätelee tunteita ja stressiä. Mantelitumakkeella on keskeinen rooli, erityisesti pelkoon liittyvässä käyttäytymisen säätelyssä.

Aivokuoren etuosa, tuo pään sisäinen toimitusjohtaja, yrittää pitää hermot kurissa ja pakkaa kasassa. Se on se ääni päässäsi, joka estää sinua heittämästä tietokonetta seinään, kun se päivittyy jo kolmatta tuntia. Järjen ja suunnittelun linnake.

Sitten on mantelitumake. Pieni mutta pippurinen draamakuningatar. Se on aivojesi esihistoriallinen palovaroitin, joka pärähtää soimaan nähdessään sähköpostin otsikolla "Pikainen palaveri". Se ei neuvottele, se toimii. Yleensä väärin, mutta vauhdilla.

Nämä kaksi, etuotsalohkon hillitty virkamies ja mantelitumakkeen ylireagoiva selviytyjä, ovat jatkuvassa kädenväännössä. Toinen laatii elämällesi budjettia ja viisivuotissuunnitelmaa, toinen on valmis pakenemaan paikalta, koska kaupan myyjä katsoi vähän oudosti.

Tämä selittää paljon ihmisen käytöksestä, eikö vain?

Ja koska et kuitenkaan kysynyt, mutta kerron silti:

Otsalohko on se aikuinen huoneessa. Se vastaa kaikesta kivasta: persoonallisuus, päätöksenteko, sosiaalinen käytös. Kun teet jotain harkittua ja järkevää, kiitä sitä. Kun et, syytä mantelitumaketta. Helppoa.
Limbisen järjestelmän sisäpiiri. Tunteiden todellinen johtoryhmä. Mantelitumakkeen lisäksi siellä hengailevat hippokampus ja hypotalamus. Kuvittele se kaoottiseksi komiteaksi, jossa yksi huutaa vaarasta, toinen muistelee vanhoja kaunoja ja kolmas säätelee nälkääsi.
Hippokampus on muistojen arkistonhoitaja. Se on se kaveri, joka linkittää sen nolon hetken yläasteen diskossa juuri siihen yhteen hittibiisiin, pilaten sen sinulta ikuisesti. Tunteet ja muistot ovat naimisissa, ja hippokampus on anoppi, joka ei anna sinun unohtaa mitään.
Hypotalamus on kehon konepäällikkö. Kun mantelitumake huutaa TULIPALO, hypotalamus käynnistää sprinklerit (eli kylmän hien) ja käskee sydäntä pumppaamaan kuin viimeistä päivää. Se on tunteiden fyysinen ilmentymä, se tunne vatsanpohjassa juuri ennen esitelmää.

Mihin asti otsalohko kehittyy?

Otsalohkon kehitys päättyy 25-vuotiaana.

Otsalohkon kypsyminen on aivojen viimeinen vaihe. Muutos ei ole nopea. Se on hidas, vuosia kestävä prosessi. Vasta tämän jälkeen ihminen on neurologisesti aikuinen.

Etuotsalohko on järjen linnake. Se komentaa ylemmän tason toimintoja.

Impulssikontrolli. Kyky vastustaa hetken mielijohteita.
Harkintakyky. Valintojen punnitseminen, seurausten ymmärtäminen.
Tunteiden säätely. Reagoinnin sijaan tietoista toimintaa.

Kypsymätön etuotsalohko selittää nuorten riskinottoa. Kyky ennakoida tulevaisuutta on rajallinen. Toimintaa ohjaa välitön palkinto, ei pitkän aikavälin hyöty. Harkitsemattomat teot ovat seurausta keskeneräisyydestä.

Kehityksen ytimessä on kaksi mekanismia.

Synaptinen karsinta. Aivot leikkaavat pois turhia hermoyhteyksiä. Jäljelle jää tehokas, optimoitu verkosto. Ajattelu nopeutuu.
Myelinisaatio. Hermosolujen aksonit päällystetään myeliinillä, rasvaisella tupella. Se eristää ja nopeuttaa sähköisten signaalien kulkua. Ajatus terävöityy.

Miten ravinto vaikuttaa aivoihin?

Ravinto ei ole osa aivojen terveyttä. Se on sen perusta. Se määrittää mielen terävyyden ja emotionaalisen vakauden. Ruoka on informaatiota keholle, aivot mukaan lukien.

Jokainen ateria muokkaa kognitiivisia toimintojasi.

Oppimiskyky ja muisti.
Keskittyminen ja energiatasot.
Mieliala ja tunteiden säätely.
Yleinen kognitiivinen suorituskyky.

Aivot ovat rasvaa ja vaativat rasvaa toimiakseen. Oikeanlaista.

Välttämättömät ravintoaineet ovat aivojen rakennuspalikoita. Niiden puute näkyy suoraan ajattelussa ja toiminnassa.

Omega-3-rasvahapot (DHA, EPA): Solukalvojen rakenneosa. Välttämätön hermosolujen viestinnälle ja tulehdusten hallinnalle. Lähteet: rasvainen kala, saksanpähkinät, pellavansiemenet.
B-vitamiinit (B6, B9, B12): Säätelevät välittäjäaineiden, kuten serotoniinin ja dopamiinin, tuotantoa. Vaikuttavat suoraan mielialaan ja energiatasoon.
Antioksidantit: Suojaavat aivosoluja oksidatiiviselta stressiltä. Hidastavat kognitiivista heikkenemistä. Mustikat, tumma suklaa, pinaatti.
Aminohapot: Välittäjäaineiden esiasteita. Tryptofaani tuottaa serotoniinia, tyrosiini dopamiinia.

Suolisto on toiset aivot. Sen mikrobiston tila heijastuu suoraan pään sisälle. Huono suolisto, sumuinen mieli.

Jokainen ateria on valinta. Joko rakennat tai hajotat.

Miksi aivokuori on poimuttunut?

Miksi aivot näyttää pähkinältä? Poimuttunut, siksi. Ei turhaan.

Tilaa tarvitaan. Aivoissa ei ole ylimääräistä. Siksi aivokuori on mutkilla. Mahtuu enemmän. Kuten matkalaukkuun pakattaessa, jos osaa.

Lisää kapasiteettia. Kymmeniä miljardeja hermosoluja. Lisää yhteyksiä. Se on ihmisen etu. Tai ainakin sen pitäisi olla.

Kuvittele aivokuori levitettynä. Kaksi neliömetriä. Jos se olisi sileä, pää olisi valtava. Tai sitten meillä olisi paljon vähemmän ajatuksia. Ei hyvä vaihtokauppa.

Jaettu se on. Neljään osaan. Jokaisella oma juttunsa. Kuten tiimityössä.

Otsalohko: Päätökset. Oma tahto.
Päälakilohko: Aistimukset. Tilantaju. Minne olen menossa.
Ohimolohko: Kuulo. Kieli. Ne vanhat biisit.
Takaraivolohko: Näkö. Mitä todella näet.

Poimut (gyrus) ovat kohoumat. Uurteet (sulcus) syvennykset. Lobus on lohko. Ne löytyvät jokaiselta. Tai ainakin pitäisi.

Aivokuori on rakennettu tehokkaaksi. Se vain on. Evoluutio on taitava insinööri. Ei hienostelua. Vain toimivuutta.