Onko hiilidioksidi myrkyllistä?

Onko hiilidioksidi myrkyllistä?

Hiilidioksidi (CO2) on pieninä määrinä täysin vaaratonta, mutta suurina pitoisuuksina hengenvaarallista. Se ei ole perinteisessä mielessä solumyrkky kuten häkä, mutta suurina pitoisuuksina se syrjäyttää hengitysilman hapen ja voi aiheuttaa tukehtumisen. Huonosti ilmastoiduissa sisätiloissa kohonnut onko hiilidioksidi myrkyllistä aiheuttaa tyypillisesti uneliaisuutta ja päänsärkyä.

Onko hiilidioksidi myrkyllistä?

Kysymys hiilidioksidin myrkyllisyydestä voi liittyä moniin eri tekijöihin, eikä siihen ole yhtä yksinkertaista vastausta ilman pitoisuuksien tarkastelua. Hiilidioksidi ei ole pieninä määrinä myrkyllistä, sillä sitä on luonnostaan ilmassa ja ihmiskehossa, mutta erittäin suuret pitoisuudet ovat hengenvaarallisia, koska kaasu korvaa hapen ja toimii tukehduttajana. Koska hiilidioksidi on täysin väritöntä ja hajutonta, ihminen ei pysty havaitsemaan sitä aisteillaan.

Muistan elävästi, kun astuin ensimmäistä kertaa suljettuun, huonosti ilmastoituun varastotilaan, jossa oli käsitelty kuivajäätä. Ilma tuntui heti raskaalta rinnassa, ja jo muutaman minuutin kuluttua minua alkoi huimata ja ohimoilla tykki lievä päänsärky. Se oli pelottava muistutus siitä, miten salakavalasti tämä kaasu kerääntyy. Tyypillisesti oireet alkavat uneliaisuudella, raskaalla tunteella rinnassa ja hikoiluna, kun pitoisuus nousee noin 10 000 ppm tasolle, mikä vastaa yhtä prosenttia ilmasta. Suuret pitoisuudet vaikuttavat suoraan keskushermostoon ja voivat lamaannuttaa hengityksen hyvin nopeasti.

Hiilidioksidin vaarat ja kriittiset ppm-pitoisuudet

Normaalissa ulkoilmassa hiilidioksidipitoisuus on nykyään noin 400 - 450 ppm. Sisätiloissa tasot kuitenkin nousevat nopeasti ihmisten uloshengityksen vuoksi, jos ilmanvaihto ei ole riittävää. Haittavaikutukset ja hiilidioksidi myrkyllisyys riippuvat täysin siitä, kuinka paljon kaasua ilmassa on ja kuinka kauan sille altistuu.

Terveydelliset rajat ja oireet jakautuvat selkeisiin pitoisuusluokkiin: 400 - 1 000 ppm: Normaali ja turvallinen taso sisätiloissa, joka takaa hyvän ilmanlaadun ja vireystilan. 1 000 - 2 000 ppm: Aiheuttaa uneliaisuutta, uupumusta ja ilman tuntumista tunkkaiselta tai tuskaiselta. 2 000 - 5 000 ppm: Ilmaantuu päänsärkyä, keskittymiskyvyn heikkenemistä, huomiokyvyn menetystä ja sydämen sykkeen nousua. 5 000 ppm: Ammatillisen altistumisen virallinen yläraja 8 tunnin työpäivän aikana useimmissa maissa. Yli 40 000 ppm: Välitön hengenvaara, joka johtaa vakavaan hapenpuutteeseen, pysyvään aivovaurioon, koomaan tai kuolemaan.

Mutta tässä on eräs kriittinen tekijä, jonka useimmat ihmiset sekoittavat ja joka voi johtaa kohtalokkaisiin virhearvioihin - kerron tästä tarkemmin hiilidioksidi häkä ero käsittelevässä osiossa alempana.

Hiilidioksidi ja häkä - mikä on niiden ero?

Tässä on se kriittinen ero, jonka mainitsin aiemmin: hiilidioksidi (CO2) ja hiilimonoksidi eli häkä (CO) ovat kaksi täysin eri kaasua, vaikka molemmat ovat hajuttomia ja värittömiä. Häkä on äärimmäisen myrkyllistä jo mitättömän pieninä pitoisuuksina, koska se sitoutuu vereen estäen hapen kuljetuksen kokonaan. Häkämolekäylit syrjäyttävät hapen verenkierrossa satoja kertoja tehokkaammin kuin normaali hengitysilma.

Hiilidioksidi puolestaan vaatii suuria pitoisuuksia ollakseen vaarallista, ja se toimii ensisijaisesti tukehduttavana kaasuna syrjäyttämällä mekaanisesti hapen huonetilasta. Monet luulevat olevansa turvassa, jos tilassa on liesituuletin, mutta painavana kaasuna hiilidioksidi valuu lattianrajaan ja suljettuihin monttuihin. Se voi täyttää kellarin ilman, että ylhäällä huomataan mitään poikkeavaa.

Miten tunnistaa korkea hiilidioksidipitoisuus ilman mittaria?

Seuraava asia saattaa yllättää monet. Ilman elektronista mittalaitetta on lähes mahdotonta tietää tarkkaa hiilidioksidin määrää, mutta keho reagoi siihen tietyillä varoitusmerkeillä. Ensimmäinen merkki on usein jatkuva, selittämätön haukottelu ja silmien raskaus.

Kun oleskelet huoneessa, jossa on korkea hiilidioksidipitoisuus oireet alkavat hiipiä salakavalasti. Se alkaa lievällä ohimopäänsäryllä, joka voimistuu vähitellen tykyttäväksi. Seuraavaksi huomaat, että joudut vetämään henkeä tavallista syvepään, sillä keho yrittää kompensoida ilman huonontunutta laatua stimuloimalla hengitystiheyttä. Jos tunnet olosi oudon levottomaksi tai huomaat kylmää hikeä otsallasi ilman fyysistä rasitusta, poistu tilasta heti.

Konkreettiset ohjeet kodin ilmanvaihdon parantamiseen

Seuraava vaihe muuttaa tunkkaisen kodin turvalliseksi. Jos epäilet hiilidioksiditason nousseen tai mittarisi hälyttää, älä panikoi vaan toimi järjestelmällisesti.

Parhaat keinot sisäilman CO2-tason nopeaan laskemiseen: 1. Avaa ikkunat asunnon vastakkaisilta puolilta vähintään 5 - 10 minuutiksi läpivedon luomiseksi. 2. Varmista, että korvausilmaventtiilit makuu- ja olohuoneissa ovat täysin auki myös talvella. 3. Puhdista tai vaihda ilmanvaihtokoneen suodattimet säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. 4. Pidä makuuhuoneen ovi raollaan yön aikana, jos huoneessa ei ole koneellista tuloilmaa.

Eri ympäristöjen tyypilliset hiilidioksiditasot

Hiilidioksidin määrä vaihtelee huomattavasti riippuen ihmisten määrästä ja ilmanvaihdon tehokkuudesta. Alle on koottu tyypillisiä arvoja arkielämästä.

Ulkoilma

- Täydellisen turvallinen kaikkialla maailmassa

- Täysin puhdas, optimaalinen ja luonnollinen taso

- Noin 400 - 450 ppm

Hyvin ilmastoitu makuuhuone

- Turvallinen ja suositeltava taso pitkäaikaiseen oleskeluun

- Hyvä unenlaatu, raikas tunne aamulla herätessä

- Noin 600 - 800 ppm

Suljettu neuvotteluhuone (useita henkilöitä)

- Ei välitöntä vaaraa, mutta vaatii nopeaa tuuletusta

- Väsymys, herpaantuminen, päänsärky ja tunkkaisuuden tunne

- Noin 1 500 - 3 000 ppm

Mikon makuuhuoneen mystinen aamupäänsärky

Mikko, 34-vuotias ohjelmistosuunnittelija Helsingistä, kärsi kuukausia jatkuneesta heräämisen jälkeisestä päänsärystä ja raskaasta olosta. Hän oli turhautunut, sillä hän oli yrittänyt vaihtaa tyynyä ja sänkyä, mutta mikään ei auttanut aamuiseen sumuun.

Ensimmäinen yritys oli pitää makuuhuoneen ikkunaa raollaan talvella, mutta kova pakkanen ja vedon tunne pakottivat hänet sulkemaan sen kokonaan. Päänsärky palasi heti seuraavana aamuna entistä voimakkaampana.

Mikko päätyi hankkimaan pienen ilmanlaatumittarin makuuhuoneeseensa. Hän huomasi järkytyksekseen, että kahden ihmisen nukkuessa ovi suljettuna CO2-taso nousi yön aikana lähes 2 800 ppm lukemaan.

Ratkaisuksi Mikko alkoi pitää makuuhuoneen ovea täysin auki ja sääti asunnon poistoilmaventtiiliä suuremmalle. Jo viikon kuluttua aamupäänsäryt hävisivät kokonaan, unilaatu parani huomattavasti ja mittari näytti yön aikana alle 900 ppm lukemia.