Mikä on motorinen taito?

Mikä on motorinen taito: Tahdonalainen liike ja kehitys

mikä on motorinen taito on erittäin tärkeä osa jokapäiväistä elämää ja ihmisen kokonaisvaltaista fyysistä toimintakykyä varhaislapsuudesta lähtien. Näiden fyysisten valmiuksien tarkka ymmärtäminen auttaa ihmisiä hahmottamaan paremmin oman kehon hallintaa sekä päivittäisen terveyden rakentumista. Aiheen syvällisempi tarkastelu paljastaa selkeästi, miten harjoittelu edistää yksilön itsenäisyyttä pitkällä aikavälillä.

Mitä motoriset taidot tarkoittavat käytännössä?

Kysymys motorisista taidoista voi liittyä moniin eri elämänvaiheisiin ja tilanteisiin, eikä sen merkitystä voi tiivistää vain yhteen selitykseen (1). Lyhyesti sanottuna motorinen taito tarkoittaa yhdellä tai useammalla kehon osalla toteutettua tavoitteellista, opittua ja tahdonalaista liikettä (2). Ne eivät ole synnynnäisiä refleksejä, vaan jotain, mitä opimme läpi elämän harjoittelun ja kokemusten kautta (1, 1.1.2).

Kun puhutaan motorisista taidoista, monille tulee mieleen urheilu, mutta todellisuudessa ne ohjaavat kaikkea arkipäiväistä toimintaamme (1, 1.1.1). motorinen oppiminen ja kehitys tapahtuvat jatkuvassa vuorovaikutuksessa yksilön omien ominaisuuksien, annettujen liiketehtävien ja ympäröivän tilan välillä (2). Tutkimukset osoittavat, että motoriset perustaidot selittävät noin 8,2 prosenttia lasten matemaattisten taitojen vaihtelusta, mikä korostaa fyysisen toiminnan ja aivojen kehityksen syvää yhteyttä (1, 1.2.2). Ilman näitä opittuja hermoston ja lihasten yhteistyömalleja jopa yksinkertaiset asiat, kuten kahvikupin nostaminen tai portaiden kävely, vaatisivat meiltä valtavasti tietoista ponnistelua (1, 1.1.4, 1.1.14).

Karkea- ja hienomotoriset taidot arjessa

Moottorisen liikkeen ymmärtämiseksi on tärkeää erottaa kaksi pääluokkaa: suuret ja pienet lihasryhmät (1, 1.1.9, 1.2.7). Tämän eron hahmottaminen auttaa ymmärtämään, miksi joku voi olla loistava juoksija mutta vaikeuksissa pienten esineiden kanssa (1, 1.1.1).

Karkeamotoriikka vaatii suurten lihasten koordinoitua toimintaa, mikä mahdollistaa tasapainon ylläpitämisen, juoksemisen ja hyppimisen (1, 1.2.7). Hienomotoriset taidot puolestaan tarkoittavat pienillä lihasryhmillä, kuten sormilla ja kämmenellä, aikaansaatuja tarkkuutta vaativia liikkeitä (1, 1.1.9, 1.2.7). Muistan itse, kuinka turhauttavaa oli opetella kirjoittamaan siististi tai solmimaan kengännauhoja - kädet tuntuivat aluksi täysin kömpelöiltä ja kankeilta (1, 1.1.9, 1.1.10). Se vaati viikkojen toistoja, ennen kuin kynäote muuttui puristuksesta rennoksi, automaattiseksi liikkeeksi (1, 1.1.2, 1.1.4).

Miten motorinen oppiminen ja kehitys tapahtuvat?

Motoristen taitojen kehittyminen on elämänmittainen prosessi, joka etenee vaiheittain kognitiivisesta ymmärryksestä täyteen automaatioon (1, 1.1.3, 1.1.4). Oppiminen vaatii aina hermoston kypsymistä, fyysistä kasvua ja ennen kaikkea monipuolista ärsykeympäristöä (1, 1.1.3).

Taidon omaksuminen alkaa kognitiivisesta vaiheesta, jossa liike vaatii paljon ajattelukapasiteettia ja suoritukset ovat epävarmoja (1, 1.1.4). Harjoittelun myötä hermoverkot muovautuvat, ja lopulta saavutetaan automaatiovaihe, jolloin liike sujuu ilman tietoista miettimistä (1, 1.1.4). On kuitenkin olemassa eräs yleinen harhaluulo, johon törmään jatkuvasti: monet uskovat, että pelkkä vapaa leikki riittää kehittämään kaikkia taitoja huippuunsa (1). Mutta tässäpä onkin juju - josta kerron tarkemmin seuraavassa kappaleessa (1).

Tässä on se kriittinen tekijä, jonka mainitsin: tutkimusten mukaan pelkkä yleinen aktiivisuus ei riitä takaamaan hyvää taitotasoa, vaan heikoimmassa viidessä prosentissa olevat lapset tarvitsevat nimenomaan kohdennettua harjoittelua ja pallo-, tasapaino- sekä käsittelytaitojen täsmätreenejä kehittyäkseen (1, 1.2.1). Ilman tavoitteellisia toistoja vaikeat motoriset mallit eivät yksinkertaisesti juurru hermostoon (1, 1.1.2).

Moottoristen taitojen pääalueiden vertailu

Karkeamotoriikka

• Kehittyy yleensä ensin ja luo pohjan muulle liikkumiselle

• Suuret lihasryhmät (jalat, käsivarret, vartalo)

• Juokseminen, hyppääminen, kiipeäminen, tasapainoilu

Hienomotoriikka

• Vaatii karkeamotoriikan pohjaa ja kehittyy tarkemmaksi hitaammin

• Pienet lihasryhmät (sormet, kämmenet, kasvojen lihakset)

• Kirjoittaminen, saksilla leikkaaminen, pinsettiote, napitus

Havaintomotoriikka (Suositeltava pohja opettelulle)

• Toimii perustana sille, että liikkeitä voidaan säädellä ympäristössä

• Aistien (näkö, kuulo, tunto) ja lihasten saumaton yhteistyö

• Pallon kiinniottaminen, etäisyyksien hahmottaminen tilassa

Mikon matka kömpelyydestä sujuvaan arkeen: 0-4 viikkoa

Mikko, 7-vuotias koululainen Espoosta, koki arjessa suuria haasteita kynäotteen ja kirjoittamisen kanssa. Hän turhautui nopeasti koulussa, sillä käsi väsyi jo muutaman minuutin jälkeen ja käsiala oli epäselvää (1, 1.1.10).

Ensimmäinen yritys oli pakottaa Mikko kirjoittamaan kopiointitehtäviä puoli tuntia päivässä arki-iltaisin. Tämä johti täydelliseen katastrofiin: Mikko itki turhautumisesta, sormet kramppasivat entistä enemmän ja poika alkoi vihata koko läksyjen tekoa (1).

Sitten perhe ymmärsi, että pelkkä mekaaninen toisto ilman hienomotorista pohjatyötä oli väärä lähestymistapa (1, 1.1.2). He vaihtoivat taktiikkaa ja alkoivat tehdä lyhyitä, hauskoja muovailuvaha- ja sormileikkejä 10 minuuttia ennen varsinaista kirjoitusta (1).

Neljän viikon jälkeen Mikon käsien lihasvoima oli selvästi parantunut, kirjoittaminen sujui ilman kipua ja opettaja huomasi käsialan selkeytyneen, mikä palautti Mikon itseluottamuksen (1, 1.1.10).