Mitä on päiväkirja?
Mitä päiväkirja tarkoittaa ja miksi sellainen kannattaa pitää?
Päiväkirja, mulle se on vähän niinku paras kaveri. Sellainen vihko tai kirja, mihin saat kirjotella mitä vaan. Sen ostin Stockmannilta heinäkuussa kaks tuhatta kakskytkaks. Se on mustakantinen, ja se tuntuu ihan omalta salaiselta paikalta.
Tiiätkö sen fiiliksen kun pää on ihan täynnä ajatuksia, semmosta sekametelisoppaa. Kun niitä alkaa käsin kirjoittamaan, jopa vähän sotkusesti paperille, ne jostain syystä selkiytyy. Oon monesti kokenut, että se purkaa jännitteen ja ahistuskin helpottaa. Se on kuin kuuntelisi itseään ja antaisi luvan olla juuri niin kuin on, ilman että kukaan tuomitsisi.
Ei sitä tarvii pitää mitenkään just joka päivä, vaikka jotkut niin tekee. Mulla se menee fiiliksen mukaan. Muistan tammikuussa kaks tuhatta kakskytkolme, olin Jyväskylässä silloin, opiskelijakämpässä. Olin yhen työjutun kaa ihan solmussa.
Kirjoitin monta sivua pelkkää sekavaa juttua, vaan purkaakseni sen pahan olon. Kun luin sen myöhemmin, huomasin että oikea ratkaisu oli ollut koko ajan mielessäni, mutta en ollut antanut sille tilaa. Se auttoi mua tosi paljon näkemään suunnan selkeemmin. Se on mulle tapa prosessoida elämää, löytää omat vastaukset.
Mitä päiväkirjaan kirjoitetaan?
Päiväkirja. Sinne se kaikki. Kohtaamiset, oma elämäntilanne. Perhesuhteet. Ja ne mietinnöt ensirakkaudesta, aikuisen silmin. Usein se ei edes ollut rakkautta.
Kohtaamiset. Ohikiitäviä katseita. Sanat, jotka tarttuvat. Tai katoavat. Jotkut jäävät, vähän kuin tahra. Ne pakottavat miettimään. Onko sillä väliä? Usein ei.
- Päivän tapahtumat: Kuka sanoi mitä. Jonkun ilme. Pienet asiat, jotka kuluttavat tai rakentavat.
- Merkitykselliset kohtaamiset: Ne jotka muuttivat suuntaa. Yksi lause. Se siitä.
- Unohdetut kasvot: Miksi ne joskus pulpahtavat mieleen? Ei mitään väliä.
Oma elämä. Missä menee. Työ. Kämppä. Raha. Miten tämä pää pysyy kasassa. Päätökset. Miksi juuri näin? Jälkeenpäin kaikki on selvää.
- Nykyinen tunnetila: Ahdistus. Vapaus. Yksinäisyys. Jotain siltä väliltä.
- Tulevaisuuden suunnitelmat: Mitä pitäisi tehdä. Mitä oikeasti haluaa. Vähän eroa usein.
- Haasteet: Mikä nyt painaa. Se on vain hetki. Tai sitten ei.
Perhe. Kukaan ei valitse. Silti se on siinä. Juuret. Välillä ne kuristaa. Välillä kannattelee. Sairasta, eikö?
- Vanhempien suhteet: Niiden kehitys. Tai kuihtuminen. Ne sanattomat asiat.
- Sisarukset: Yhteinen historia. Ja ne salaisuudet. Yhteinen taakka.
- Omat lapset: Mikä heitä ohjaa. Sama paska periytyy. Toivottavasti ei.
Ensirakkaus. Se ensimmäinen isku. Silloin maailma romahti. Tai nousi. Nyt naurattaa. Tai harmittaa. Aika kultaa. Tai ruostuttaa.
- Tapahtumat silloin: Ensimmäinen kerta. Riidat. Turhat lupaukset. Ne teinivuosien draamat.
- Ajatukset nyt: Miksi olin niin naiivi. Olenko edelleen? Luultavasti.
- Oppitunnit: Mitä jäi käteen. Usein ei mitään. Tai kaikki.
Muu elämä silloin. Kaikki se turha stressi. Ne suuret unelmat. Minne ne katosivat? Ehkä hyvä niin. Kasvu on kuolemista. Uudelleen syntymistä. Sama asia.
- Saako opetusluvalla ajaa pimeässä?
- Voiko aikuisella olla kurkunpääntulehdus?
- Mikä on Suomen harvinaisin etunimi?
- Milloin kannattaa matkustaa Phukettiin?
- Mitä on Puolan pääkaupunki?
- Mikä nostaa Hb-arvoja?
- Missä Italiassa asuu vähiten ihmisiä?
- Missä on maailman kylmintä?
- Miten vauva hengittää lapsivedessä?
- Milloin huolestua suolen toiminnasta?
Kommentoi vastausta:
Kiitos palautteestasi! Kommenttisi auttaa meitä parantamaan vastauksia tulevaisuudessa.