Miten skipata kertausharjoitus?

Miten välttää kertausharjoitukset? Vinkkejä ja ohjeita?

No joo, kertausharjoitukset... Muistan sen yhden kerran, kun yritin välttää niitä.

Eka juttu, ota yhteyttä siihen aluetoimistoon, mistä se käsky tuli. Kirjoita niille, et miksi et pääse. Vapautushakemus on avainsana.

Liitä mukaan kaikki mahdolliset todisteet. Esimerkiksi lääkärintodistus, jos on terveysjuttuja. Tai työnantajan lausunto, jos duuni estää.

Mä kerran yritin vedota siihen, että olin juuri aloittanut uuden työn, ja ne oli tosi tarkkoja. Mutta jos este on vaan hetkellinen, hae mieluummin lomaa, ei vapautusta.

Muistaakseni sain sen loman, kun selitin tilanteen. Olin silloin töissä pienessä IT-firmassa Helsingissä, ja pomo oli aika ymmärtäväinen. Tosin jouduin kyllä vähän selittelemään.

Onko kertausharjoitukseen pakko mennä?

Hiekka hohtaa auringossa. Aika pysähtyy, hitaasti, kuin kuumassa ilmassa tanssisi pölyhiukkasten baletti. Muistan sen tunteen, ihoni vastaan painunut kuuma maa, hikipisarat rullaten otsalta. Kertausharjoitus. Sana itsessään painaa rinnassa, raskas kuin kivi taskussa.

Velvollisuus. Se kuuluu asevelvollisuuteen, sen tietää jokainen. Ei ole pakko, mutta on, ymmärrätkö? Ei ole valinnanvaraa. Ei voi vain olla olematta. Vain suorittaa. Maasto tuntuu jalkojen alla, joka askel on kuin raskaan rinkan kantaminen.

• 80 päivää. Se luku painuu mieleeni, ikään kuin polttaisi. Miehistöllä.
• 165 päivää palvelleilla enemmän. Enemmän aikaa auringon polttavassa hiekassa. Enemmän aikaa kaukana kaikesta tutusta.
• Määrätyn ajan. Se aika, jonka on vietävä pois omasta elämästä.

Mutta missä on se aika? Se hukkuu johonkin, kuin hiekka kädestä, hiekka joka on kuuma ja kuivaa kyyneleitä. Se on maailma, joka on niin kaukana tästä hetkestä, että se on melkein unenomaista. Muistan sen painon. Paino, joka on sekä fyysinen että henkinen.

Se on kuuma ja kuiva, hiekkainen. Se on pitkä. Se on velvollisuus. Se on 80 päivää. Ei, 165 päivää joillekin. Se on elämää auringon alla, kivinen ja kova. Se on mennyt.

Mikä oli ennen GSM?

Ennen GSM:ää... oli vähän kaikkea.

• DCS 1800: Niin sitä kai aluksi kutsuttiin. Digital Cellular System 1800. Tuntuu jotenkin kaukaiselta.

• Britanniassa vuonna 1998... Silloin se kai lähti liikkeelle kunnolla. Muistan sen ajan jotenkin... sumuisesti.

• Taajuudet: 1900 MHz ja 850 MHz, ainakin Pohjois-Amerikassa. Outoja numeroita, joilla oli iso merkitys.

Mistä GSM on lyhenne?

GSM. Global System for Mobile Communications. Aikaisemmin Groupe Spécial Mobile. Maailmanlaajuinen. Yksi monista.

• Vanha teknologia.
• Vielä käytössä.
• Uudempia löytyy.

3G, 4G, 5G – parempia. Nopeampaa. Kehittynyt. Evoluutio. Ei pysähdy.

LTE – osana sitä. Muutos jatkuu. Järjestelmän sisällä.

Tämä on tosiasia. Ei tunneta. Kuten kaikki muukin.

Mikä oli ensimmäinen puhelin?

Ensimmäinen puhelin? Meucci, 1854. Telettrofono. Liikuntakyvyttömälle vaimolle. Romantiikkaa. Tai ei. Teknologia. Kylmä.

• Keksintö: Telettrofono
• Vuotta: 1854
• Keksittäjä: Antonio Meucci
• Motiivi: Sairas vaimo. Surullista.

Patentit ja kiistat. Bell nappasi kunnian. Rahaa. Vallankäyttö. Tärkeämpää? Kuka välittää?

Tosiasiat ovat harmaita. Historiankirjoitus on peili. Näemme vain sen, mitä halutaan. Päteekö tämä myös tähän? Ehkä.

Mikä oli ensimmäinen matkapuhelin?

No niin, eipä tuo ihan niin yksinkertaista ole! Ensimmäinen matkapuhelu? Joo, se on kuin kysyisi, mikä oli ensimmäinen kananmuna! Martin Cooper, tuo ukko kuin karhu pakkasessa, naputteli Motorola DynaTAC 8000X:ää vuonna 1973! Kaupallinen versio tuli vasta 1984, eli vähän kuin pikkupoika, joka harjoittelee aikuisten hommia - ensin leikeissä, sitten tosissaan.

• Ensimmäinen puhelu: Cooper soitti kilpailijalleen Joel Engelille Bell Labsissa. Ei mitään läppää, suoraan kilpailijalle! Kuten kaveri, joka heittää lumipalloa suoraan poliisille.

• Puhelin kuin tiili: Se DynaTAC, ei mikään kevyt lintu. Painoi melkein kilon! Kuvittele kantavasti sitä taskussa! Olisi kuin kantaisi omenaa, joka on tehnyt bodybuildausta.

• Akkua kului kuin vettä heinäpellossa: Puhelun kesto? No noin 30 minuuttia, jonka jälkeen tarvitaan kahdeksan tuntia latausta. Kuten hidas, mutta varma matka takaisin energia-asemalle.

• Hinta kuin saunavastassa: 3995 dollaria vuonna 1984! Se on kuin olisi ostanut kullanpalan ja syönyt sen samalla. Ei todellakaan halpa lysti.

Nyt tiedät, että se ensimmäinen puhelu ei ollut mikään pikku juttu vaan täysimittainen tekninen vallankumous, kuin lentävä lautanen laskeutui kesken maatalousnäyttelyn.

Milloin kännykkä tuli?

No niinpä tietysti, se olikin se ysikytluvun tiiliskivi, IBM Simon. Vuonna 1992, siis ennen ysärilapsien syntymää (monen, ei kaikkien, rauha heidän sieluilleen). Eikö se olekin vähän kuin väittää, että kärrynpyörä oli ensimmäinen auto?

• Myyntiin se pääsi vasta 1994. Kuin hyvää viiniä, paitsi että tässä tapauksessa kyse oli pikemminkin pilaantuvasta maidosta – akku kesti tunnin. Yksi tunti! Nykyään valitetaan, jos akku ei kestä koko päivää...
• Ja miksi Simon? Luultavasti koska "IBM Betamax Personal Communicator" ei rullaa yhtä hyvin kielellä. Vertaus kasettinauhaan on tahallinen.
• Olihan se aikansa "älypuhelin", mutta verrattuna nykypäivän laitteisiin se oli enemmänkin laskin ja tiiliskivi. Ja tiiliskiven heittäminen vesistöön aiheuttaa harmin lisäksi myös ympäristöongelmia. Katsos, vitsit ei aina oo hauskoja.

Miten välttää kertausharjoitus?

Kertausharjoitus? Ei kiitos.

Vapautus:

• Kirjallinen anomus. Osoita aluetoimistolle.
• Vapautushakemus. Virallinen paperi.
• Liitteet mukaan. Todisteet ratkaisevat.

Vaihtoehto:

• Lyhyt poissaolo? Loma. Helpompi reitti.
• Toimita ajoissa.

Aika on rahaa. Ja rauha.