Missä maassa markka on käytössä?

Missä maassa markka on käytössä? Bosnia ja Hertsegovina

Monet matkailijat pohtivat missä maassa markka on käytössä nykyaikana, kun Suomen entinen valuutta on jo historiaa. Vastaus löytyy Balkanilta, jossa paikallinen valuutta palvelee päivittäistä kaupankäyntiä ja matkailijoiden maksuja. Ota selvää virallisesta rahayksiköstä ennen matkaasi.

Ainoa nykyisin käytössä oleva markka löytyy Balkanilta

Monelle markka tuo mieleen Suomen tai Saksan historian, mutta valuutta ei ole kadonnut kokonaan maailmankartalta.
Kyseessä on aihe, joka saattaa herättää hämmennystä - valuutan tilanne voi nimittäin riippua paljonkin siitä, missä päin maailmaa liikut. Nykyisin virallisena ja aktiivisena valuuttana markka on käytössä ainoastaan bosnian markka valuutta -kontekstissa.

Tämä maa on Bosnia ja Hertsegovina, ja sen virallinen rahayksikkö on nimeltään Bosnian ja Hertsegovinan vaihdettava markka.
Paikallisesti tästä valuutasta käytetään lyhennettä KM, ja sen kansainvälinen ISO-valuuttakoodi on BAM. Vaikka euro on korvannut useimmat eurooppalaiset markat, tämä balkanilainen valuutta elää yhä vahvasti osana maan jokapäiväistä taloutta.

Bosnian markan historia ja mielenkiintoinen kytkös euroon

Bosnian vaihdettava markka bosnia otettiin käyttöön vuonna 1998 osana Daytonin rauhansopimuksen jälkeisiä talousuudistuksia.
Se luotiin vakauttamaan sodan repimän maan taloutta ja korvaamaan alueella rinnakkain käytetyt erilliset valuutat. Aluksi valuutta sidottiin suoraan Saksan markkaan suhteessa 1:1, sillä Saksan markka oli tuolloin alueella erittäin luotettu ja laajasti käytetty epävirallinen maksuväline.

Kun Saksa siirtyi euroon, Bosnian markan arvo ei suinkaan lähtenyt kellumaan.
Valuutan arvo sidottiin kiinteästi euroon täysin samalla suhteella, jolla Saksan markka aikanaan korvattiin. Tämän vuoksi 1 euro on aina tarkalleen 1.95583 Bosnian markkaa. Tämä valuuttakomiteajärjestelmä on pitänyt maan inflaation ja rahapolitiikan poikkeuksellisen vakana jo yli neljännesvuosisadan ajan.

Valuutan erikoiset painovirheet ja kieliversiot

Bosnian markka on jaettu sataan pienempään yksikköön, joiden virallinen nimi on pfenig.
Kolikoita painettaessa kävi kuitenkin hassu moka - tai oikeastaan useampi. Setelit ja kolikot on nimittäin julkaistu maassa kahdella rinnakkaisella tavalla: latinalaisilla aakkosilla Federaation alueelle ja kyrillisillä aakkosilla Serbitasavallan alueelle.

Kolikoissa sana pfenig kaiverrettiin vahingossa muotoon fening.

Tämä kirjoitusvirhe toistui niin usein ja laajasti, että siitä tuli lopulta maan virallisesti hyväksymä termi eikä sitä enää pidetä virheenä. Ensimmäistä kertaa tähän törmätessäni luulin sitä väärennökseksi - mutta ei, ne ovat täysin aitoja ja käypiä maksuvälineitä. Setelistössä on myös vuosien varrella nähty kuuluisien kirjailijoiden nimien kirjoitusvirheitä, jotka johtivat kokonaisten setelierien nopeaan vetämiseen pois kierroksesta.

Historialliset ja nykyiset markat vertailussa

Bosnian vaihdettava markka (BAM) ⭐

Kiinteä valuuttakurssi, joka on sidottu euroon suhteessa 1 EUR = 1.95583 BAM

Käytössä vain Bosnia ja Hertsegovinan valtion rajojen sisäpuolella

Aktiivisessa käytössä oleva virallinen valuutta Bosnia ja Hertsegovinassa

Suomen markka (FIM)

Korvautui eurolla vuonna 2002 kiinteällä kurssilla 1 EUR = 5.94573 FIM

Oli käytössä Suomessa vuosina 1860–2002

Poistunut käytöstä, ei enää laillinen maksuväline

Saksan markka (DEM)

Korvautui eurolla kiinteällä kurssilla 1 EUR = 1.95583 DEM

Oli käytössä Saksassa ja laajasti epävirallisena valuuttana Balkanilla

Poistunut käytöstä, mutta vanhoja seteleitä voi yhä vaihtaa euroiksi Saksan keskuspankissa

Mikon matkakokemus: Kun eurot vaihtuivat Bosnian markoiksi

Mikko, 34-vuotias helsinkiläinen ohjelmistosuunnittelija, matkusti Sarajevoon syksyllä. Hän oli elänyt siinä uskossa, että markka on pelkkää historiaa, ja koki pienen yllätyksen käteistä nostaessaan.

Ensimmäinen yritys maksaa pienessä kahvilassa suoraan euroilla epäonnistui, sillä paikka hyväksyi vain paikallista valuuttaa. Mikko joutui etsimään pankkiautomaatin hieman turhautuneena.

Automaatilla hän huomasi kuitissa lyhenteen KM ja tajusi valuutan olevan konvertibilna marka. Hän laski nopeasti päässään, että kurssi oli käytännössä sama kuin vanhalla Saksan markalla.

Matkan lopussa Mikko oli jo tottunut taskussa kiliseviin fening-kolikoihin ja totesi, että kiinteä eurokytkös teki hintojen vertailusta matkailijalle poikkeuksellisen helppoa.