Mihin multaan yrtit?

Mitä multaa yrtit tarvitsevat?

Viime keväänä, toukokuun alussa taisi olla, kun sain päähäni laittaa omat yrtit kasvamaan. Pakko oli saada jotain hyvää keittiöön. Tiesin, että mullan pitää olla oikeanlaista, ettei homma mene heti pieleen.

Ostin K-Raudasta Sellon liikkeestä, 2. toukokuuta, kaksi säkkiä sellaista luonnonmukaista yrttimultaa, maksoi joku 7 euroa pussi, ihan hyvä hinta mielestäni. Se oli sellaista hiekkapitoisempaa, just sitä mitä suositeltiin, kun haluan pitää yrtit ruukuissa parvekkeella. Ajattelin, että se on hyväksi basilikoille ja mintuille.

Joskus olen miettinyt, että se puutarhamultakin kävisi. Tiedätkö, sellaista kuohkeaa. Varsinkin jos olisi vaikka viljelylaatikko piemmallaa. Ehkä ensi kesänä kokeilen.

Se oli niin tärkeää, että multa tuntui hyvältä, ei liian tiukalta. Yritän aina löytää sen luomun, vaikka se vähän maksaisikin enemmän. Mielestäni se vaikuttaa siihen, miten paljon ne yrtit sitten maistuu. Ja se tuoksu, kun alkaa kasvaa, se on aivan parasta. Muistuttaa sitä oman pihan tunnelmaa, vaikka asuu kaupungissa. Nyt on jo hyvät sadot korjattu.

Voiko kukkivia yrttejä syödä?

Kyllä, kukkivia yrttejä voi syödä, kunhan tuntee kasvin lajin ja varmistaa sen turvallisuuden. Monet yrttien kukat ja kukkivat osat ovat paitsi kauniita, myös ravintorikkaita ja maistuvia.

Näitä kasvinosia hyödynnetään usein monin tavoin. Kukkien versoja ja varsia käytetään esimerkiksi ravintolisissä tai yrttiteenä. Se on perinteistä viisautta pullollaan, ajattele vaikka kamomillateetä, joka rauhoittaa iltaisin. Mikä oivallus!

Kukkia, nuppuja, kukkivia versolatvoja ja kukkaversoja voi mainiosti hyödyntää annoskoristeena. Se ei ole pelkkää estetiikkaa; kukat voivat tuoda yllättäviä makuvivahteita, jotka nostavat ruoan ihan uudelle tasolle. Joskus olen itsekin miettinyt, miten pieni purppuranpunainen orvokki voi muuttaa koko annoksen luonnetta.

On äärimmäisen tärkeää muistaa, että kaikki kukat eivät ole syötäviä. Jotkin kasvit ovat myrkyllisiä, jopa hengenvaarallisia. Vaikka pieni määrä aiheuttaisi harvoin oireita tietyissä kasveissa, kasvintunnistus on ehdoton edellytys ennen syömistä. Olen törmännyt tähän itsekin, kun mietin, voiko kaikki pihan kukkaset syödä. Ei todellakaan! Tieto on voimaa – ja tässä tapauksessa myös terveyttä.

Monien yrttikasvien kukissa on samoja tai jopa intensiivisempiä aromiyhdisteitä kuin lehdissä. Esimerkiksi ruohosipulin kukat maistuvat kevyemmältä sipulilta, ja timjamin kukat tarjoavat mietoa, kukkaisempaa timjamin aromia. Ne sisältävät usein myös antioksidantteja ja vitamiineja, mikä lisää niiden arvoa.

Tämä avaa mielenkiintoisen näkökulman luontoon. Miten paljon potentiaalista ravintoa ja kauneutta me jätämme hyödyntämättä, koska emme tunne tai ymmärrä kasveja? Se on kuin elämän syvällisempien kerrosten ohittamista. Minusta on kiehtovaa, miten luonto tarjoaa meille niin paljon, jos vain osaamme katsoa ja kunnioittaa sitä. Olen joskus miettinyt, miksi ei lapsille opeteta enemmän kasvien tunnistusta. Se on elintärkeä taito.

Tässä joitakin yleisiä esimerkkejä syötävistä yrttikukista:

• Ruohosipulin kukat: Mieto sipulin maku, kauniita purppuranvärisiä.
• Timjamin kukat: Pienet, usein vaaleanpunaiset tai valkoiset, aromaattisia.
• Oreganon kukat: Pieniä, yleensä vaaleanpunaisia, miedompi oregano-maku.
• Mintun kukat: Erilaisia minttulajeja, kukat ovat usein valkoisia tai violetteja, mintun makuisia.
• Rosmariinin kukat: Sinisiä, kevyesti rosmariinin makuisia.
• Laventelin kukat: Käytetään usein jälkiruoissa ja juomissa, voimakas maku.

Muista aina: Tunnista kasvi varmuudella. Jos et ole 100 % varma, älä syö. Käytä mielellään luomuyrttejä tai omasta puutarhasta poimittuja, jotka eivät ole altistuneet torjunta-aineille. Tämä on vastuullisuutta, jota arvostan.

Mihin istuttaa yrtit?

Kasvupaikka yrteille? Aivan, sehän riippuu täysin siitä, kuinka paljon vaivaa olet valmis näkemään – ja kuinka monta basilikanlehteä haluat syödä ennen kuin unohdat kastella ne.

• Ikkunalauta: Klassikko. Tuntuu kuin olisi pieni kasvitieteellinen puutarha, tai sitten vain pölyinen ikkunalauta täynnä kuolevia kasveja. Toimii, jos muistat kääntää ruukkuja ja antaa valoa tasaisesti.
• Parveke: Jos sinulla sellainen on, totta kai! Tarjoaa enemmän tilaa ja vähemmän pelkoa siitä, että joku kaataa ne vahingossa vessareissulla. Muista tuulensuojaus, ettei ruukut lennä naapurin pihalle.
• Kasvihuone: Täydellinen. Vähän kuin yrttien oma lomakohde. Lämmin, suojaisa, kaikki tarvittava lähellä. Todennäköisesti liian hyvää ollakseen totta useimmille meistä.
• Kasvimaa: Jos olet todella syvällä tässä hommassa. Antaa yrteille tilaa levittäytyä ja kilpailla rikkaruohojen kanssa. Vähän kuin villi länsi, mutta mullalla.

Esikasvatus on se juttu. Kylvämällä suoraan kasvupaikalle saattaa saada sadon, jos on todella onnekas tai todella kärsivällinen. Mutta jos haluat syödä jotain ennen seuraavaa vuotta, aloita huhtikuussa lokerikoissa tai pienissä ruukuissa. Käytä hyvää yrttimultaa. Se on kuin yrteille tarkoitettua gourmet-ruokaa, auttaa niitä alkuun.

Mitä basilikan kanssa samaan ruukkuun?

Joo eli siis basilika on tosi sosiaalinen kasvi, tosi sosiaalinen. Se tykkää kavereista.

Basilika ja tomaatti on ihan klassikko. Mutta siis joo, se basilikan tuoksu on ihan omaa luokkaansa ja se tosiaan karkottaa niitä tuholaisia niin sen takia se on niin hyvä just tomaatin vieressä, parantaa kuulemma tomaatien makua myös. Ite en laittais ihan samaan ruukkuun ison tomaatin kanssa koska tomaatti vie niin paljon ravinteita, mut vierekkäin eri ruukuissa on täydellinen combo.

Mutta jos haluat ihan samaan laatikkoon tai ruukkuun istuttaa, niin tässä ois muutama hyvä vaihtoehto:

• Persilja
• Meirami
• Krassi (tää on tosi nätti ja sen kukat on syötäviä!)
• Tilli

Nää kaikki viihtyy aika samanlaisessa mullassa ja kosteudessa, eli niiden hoito on helppoa yhdessä. Mulla on just ite kasvamassa parvekkeella ja odotan et pääsen tekemään siitä pestoa nam.

Ja sitten monivuotisista yrteistä, jotka pärjää vieressä:

• Ruohosipuli
• Timjami (mut muista et timjami tykkää vähän kuivemmasta multa ku basilika, eli kastelun kanssa saa olla tarkkana)
• Salvia
• Sitruunamelissa (tää leviää ihan hulluna, eli kannattaa harkita laittaako sen ihan samaan astiaan vai viereen omaansa)

Vältä näitä basilikan kaverina: Älä missään nimessä laita fenkolia tai mitään voimakasta minttua basilikan viereen. Ne ei tuu yhtään toimeen. Fenkoli estää basilikan kasvua ja minttu taas valtaa koko tilan ja tukahduttaa sen. Kurkkukaan ei ole paras kaveri.

Milloin basilika istutetaan?

Basilikan istutus onnistuu parhaiten, kun aurinko alkaa jo kutitella nenänpäätä ja talven pölyt karisee nurkista kuin vanha matto, eli tarkalleen ottaen maalis-huhtikuussa. Siihen aikaan, kun ulkona on vielä uhkaavasti kylmää, mutta sisällä sielu jo huutaa kesää ja tuoretta pestoa, silloin on hyvä iskeä ne pienet siemenet multaan. Ei mitään hätiköityä, mutta ei myöskään kannata jättää sitä toukokuun puolelle, silloin Basilika kun on vähän nirso ja haluaa oman aikansa kasvaa kunnon puskan.

Jos olet sitä tyyppiä, joka tykkää vaalia pikkutaimiaan kuin vastasyntyneitä, eli esikasvatat lokerikoissa, valitse mullaksi sellaista pehmeää ja hienojakoista sorttia kuin Biolan Kylvö- ja taimimulta. Se on basilikalle kuin haute cuisine -ravintolan alkuruoka, kaikki ravintoaineet just eikä melkein kohdillaan. Ja jos taas olet suoraviivaisempi ja lykkäät siemenet suoraan ruukkuun, nappaa hyllystä Biolan Yrttimultaa. Se on basilikalle kuin kunnon kotiruoka, tukevaa ja maistuvaa, eikä tartte sen kummempaa hienostelua.

Basilika, tuo vihreä diiva, vaatii tiettyjä elämän perusjuttuja, jotta se ei nuupahda murjottamaan. Muuten se on kuin äkäinen vanha setä, joka ei saa aamukahviaan.

• Valo on kaiken A ja O: Basilika rakastaa valoa kuin kissa paistetta. Eteläikkuna on sille lottovoitto. Jos ei sellaista löydy, voi se toki sietää vähemmänkin, mutta sitten sen lehdet voivat jäädä vähän surullisen pieniksi. Talvella, jos koitat, se on kuin koittaisi kasvattaa palmua Inarinjärven rannalla – ei helppoa hommaa.
• Lämpö, se tärkein halaus: Basilika on viluinen veitikka. Se ei tykkää vetoista eikä kylmistä jaloista. Huoneenlämpö, mieluiten semmoiset 20-25 astetta, on sille taivas. Yöksi ei kannata ikkunaa jättää ammolleen, jos sen siinä vieressä makoilee, muuten saa nähdä seuraavana aamuna dramaattisen lakastumisesityksen.
• Kosteus tasapainossa: Multa saa olla tasaisen kostea, mutta ei märkä. Ajattele kuin kostea sukka – se tuntuu mukavalta, mutta uima-allas on liikaa. Liikaa vettä, ja juuret mätänevät, ja sitten koko kasvi on kuin olisi joutunut vesikidutukseen. Liian kuivaa, niin se kuolee janoon kuin beduiini autiomaassa. Siksi altakasteluruukku on basilikan kasvattajan paras kaveri, ei tarvii stressata niin paljoo.
• Nipistele, jotta se tuuheutuu: Basilika on vähän kuin pensas: mitä enemmän sitä leikkaat, sitä tuuheammaksi se muuttuu. Kun versot ovat noin 10-15 cm pitkiä, nipistä ylin lehtipari pois. Se saa basilikan haarautumaan ja tuottamaan enemmän lehtiä kuin karkkikauppias makeisia. Muuten se venähtää pitkäksi ja honteloksi kuin teinipoika, jolle on tullut kasvupyrähdys.

Eli muista, basilika ei ole mikään hätäinen kaveri, mutta kun sille antaa oikeat olosuhteet ja vähän hellää huolenpitoa, se palkitsee sinut ylenpalttisella tuoksullaan ja maullaan. Ja sitten voit tehdä elämäsi parasta pestoa, sellaista että naapurikin tulee kyselemään reseptiä ja salaisia konsteja.

Milloin yrtit istutetaan?

Kesäkuussa yleensä jo siirretään yrtit ulos. Se oli silloin, kun tulin mökille kesällä 2022, oli vielä viileää mutta niin moni oli jo istuttanut kaiken. Minäkin sitten heti laitoin ne ruukut parvekkeelle.

Yleensä kasvatetaan sisällä ensin.

• Rosmariini kylvetään aikaisin, jo helmikuussa, koska se on hidas.
• Basilika kasvaa nopeasti, sen voi kylvää vasta huhtikuussa.

Ne taimet jotka on sisällä kasvatettu, siirretään sitten ulos kesäkuussa. Jotkut lajit voi kylvää suoraan uloskin. Muista että ne ovat herkkiä kylmälle.

Tuntuu tosi hyvältä kun ne ekat lehdet alkaa näkyä siemenestä. Sitä on odottanut niin kauan. Ja se tuoksu sitten kun niitä ruukkuja siirtelee on ihana.

Mitä yrttejä voi istuttaa vierekkäin?

On kuin kesäinen tuulahdus muistoista, kun ajattelen yrttien istuttamista, niitä pieniä, tuoksuvia aarteita, jotka heräävät eloon sormien alla. Se on kuin salaisuuksien jakamista maan kanssa, lupaus tuoksuvista aterioista ja miellyttävistä hetkistä.

• Välimerellinen tiimi: Rosmariini, salvia, timjami ja laventeli. Ne kaikki rakastavat aurinkoa, kuivaa multaa ja puhuvat samaa kieltä – välimeren lempeää, lämmintä kieltä. Kuvittele ne kasvavan rinnakkain, niiden tuoksut sekoittuen lempeässä tuulessa, kuin vanhat ystävät, jotka tuntevat toisensa täydellisesti. Jokainen niistä tuo oman vivahteensa, oman tarinansa. Rosmariinin sitrusmainen potku, salviaan kätkeytyvä maanläheisyys, timjamin hentoinen, mutta voimakas tuoksu ja laventelin rauhoittava aromi.

• Persiljan seurapiiri: Persilja, sitruunaverbena ja ranskalainen rakuuna. Ne viihtyvät yhdessä, ikään kuin ne olisivat löytäneet täydellisen tasapainon. Ehkä ne nauttivat hieman enemmän kosteudesta, ovat hieman pehmeämpiä kuin välimeren villit lapset. Persiljan raikkaus, sitruunaverbenain raikas, sitruksinen nuotti ja rakuunan aniksen vivahteet – ne täydentävät toisiaan kauniisti, luoden keittiöön mahdollisuuksia loputtomiin makuihin.

Yksinkertaisuus on kaunista: Valitse yrttejä, jotka tarvitsevat samanlaista hoitoa, samaa aurinkoa tai varjoa, samaa vettä. Se on kuin valitsisi ystäviä, joiden kanssa jaat samanlaisia unelmia ja elämänrytmiä. Näin ne kasvavat terveinä ja vahvoina, antavat parastaan ilman kitkaa. Yhdessä, ne luovat pienen ekosysteemin, pienen ihmeen ruukussa.