Mikä pensas punaiset marjat?

Onko taikinamarja syötävä?

Taikinamarja (Viburnum opulus) on vähän sellainen "kyllä ja ei" -tyyppinen juttu.

• Raakana ei kannata syödä. Siinä on kitkeriä aineita, jotka voivat pistää vatsan sekaisin. Ei mikään kiva kokemus.

• Kypsennettynä tai pakastettuna tilanne muuttuu. Kitkeryys vähenee, ja niistä saa ihan hyviä mehuja, hilloja tai hyytelöitä. Isoäitini teki niistä aina hyytelöä, jota syötiin lihan kanssa. Oli siinä jotain erikoista makua.

• Tunnista marja tarkasti! Tämä on tärkeää. Et halua sekoittaa sitä johonkin myrkylliseen serkkuunsa.

Miksi ihminen edes haluaisi syödä taikinamarjoja? No, mietitäänpä... Ehkä se on se haaste, se villi luonto, se, että voi muuttaa jotain kitkerää joksikin makeaksi. Tai ehkä se on vain se, että haluaa kokeilla kaikkea uutta. Ja mikäs siinä, kunhan tekee sen turvallisesti.

Lisäksi:

• Taikinamarjaa on perinteisesti käytetty kansanlääkinnässä, mutta sen tehosta ei ole varmuutta.
• Joissain kulttuureissa marjat ovat olleet tärkeä osa ruokavaliota, vaikka ne ovatkin vähän hankalia.
• Taikinamarjapensaat ovat kauniita koristeita puutarhassa, vaikka marjat eivät olisikaan pääasiallinen käyttötarkoitus.

Mikä puu tekee mustia marjoja?

Tuomi! Mustat marjat, huh. Muistan lapsuudesta, mummon pihalla sellainen komea. Kevätkuntoinen, ihania kukkia. Niiden tuoksu…

• Myrkyllisiä marjoja! Älä syö! Vakavasti.
• Ensin punaiset, sitten mustia. Pitikö niistä tehdä hilloa? Ei muista.. ehkä.

Onko se amygdaliinia? Jotenkin tutulta kuulostaa tuo sana. Biologian kirjasta, ehkä. Kemiaa ja biologiaa yritin opiskella joskus.

Mutta tuomi… kaunis puu. Valkoiset kukat, niin herkät. Mutta marjat… ei koskaan uskaltanut maistaa. Vaikka niitä punaisina nypi pienenä. Ehkä joku muukin muistaa sen lapsuudesta? Mikä oli sen punaisten marjojen nimi?

Pitääkö niitä keittää? Kukaan ei koskaan keittänyt niitä. Älä koskaan syö raakana. Toistoa… ei raakana! Tosi myrkyllisiä. Amygdaliini, tuo sana. Jotenkin pelottava.

Onko muita mustia marjoja? Mustikka? Niissä on ihan toinen maku. Onko se jotain flavonoideja? Tai antioksidantteja? Mustikat ovat terveellisiä. Tuomen marjat eivät.

Ehkä pitäisi googlettaa lisää amygdaliinista? Se tuntuu olevan avainsana tässä asiassa.

Millä puulla on punaiset marjat?

Pihlajalla on punaiset marjat.

Pihlaja, tuo syksyn punan lähettiläs. Sen marjat ovat tosiaan punaiset, erityisesti loppukesästä ja syksyllä. Ne eivät ole vain koriste, vaan elintärkeä ravinnonlähde monille linnuille, kuten rastaat ja tilhet – pieniä herkuttelijoita luonnon antimilla.

• Pihlajan marjat: Punainen väri varoittaa tai houkuttelee. Pihlajassa houkuttelee.
• Linnut: Rastaille ja tilhille kuin pieni buffet.

Ihminenkin voi syödä pihlajanmarjoja, mutta suoraan puusta ne ovat usein kitkeriä. Pakkanen ja prosessointi tekevät niistä siedettävämpiä. Pihlajanmarjahyytelö onkin monen mummon salainen ase flunssakaudella. Mutta varo, älä sekoita muihin punamarjaisiin kasveihin – kaikki eivät ole yhtä ystävällisiä.

Missä taikinamarja kasvaa?

Taikinamarja, tuo pieni metsän herkku! Löytyypä niitä Euroopasta, Kaukasukselta, Turkista ja Marokosta – kuin pieni, karvainen matkailija maailmalla.

• Kasvupaikat: Ajattele taikinamarjaa kuin nirsoa hipsteriä; ei tyydy mihin tahansa. Kivikkoiset lehdot, kallionseinämät, jokien lähettyvät, metsien reunat… melkein kuin etsisi Instagramiin täydellistä kuvaa. Ahot ja sekametsätkin kelpaavat, jos aurinko sulostuttaa. Harjurinteet? Kyllä, nekin! Eli suurin piirtein kaikkialla, missä on vähäisen aurinkoa. Myös valoisat paikat kelpaavat.

Mielenkiintoista: Niin, taikinamarja. Joka on vähän kuin metsän oma pienois-hedelmä-piilottelupeli. Et tiedä milloin löydät, mutta kun löydät, se on pieni riemu. Kuten löytäisi 5 euroa takin taskusta. Ei paljon, mutta mukavaa kuitenkin. Olen itse löytänyt niitä mökillä, eikä kokemus ollut yhtään niin ylevä kuin odotin. Kuten löytäisi vanhan, pölyisen rahakukkaron. Hyvä tietää, että niistä saa hyvää hilloa. Ei niinkään maukas sellaisenaan. Vähän kuin rahakukkarin löytämisen onni muuttuisi hieman pettymykseksi, kun huomaa että se on tyhjä.

Milloin taikinamarja kasvaa?

Elokuu… aika hiljalleen lipuu kohti syksyä. Lehtien värit alkavat muuttua, kultaa ja punaista hohtaa ilmassa. Metsän siimekseen, hämärän suojaan, missä vanhat puut kuiskaavat tuulelle salaisuuksiaan. Siellä, Etelä- ja Keski-Suomen lehtometsissä, ne piileskelevät… taikinamarjat.

Taikinamarja. Sanassa on jotain… maagista. Se on kuin hiljainen salaisuus, jota metsä varjelee. Elokuun lopulla, syyskuun alussa… kuin kätketty aarteen rintama, metsän syliin kätkeytynyt.

• Elokuun lopulla alkavat poimintakausi.
• Syyskuun alku merkitsee jo loppua.
• Etelä- ja Keski-Suomen lehdot ovat sen kotia.

Niiden maku… ei ole ihmeellinen. Ei mikään räjähtävä makukokemus. Mutta niissä on jotain muuta. Jotain arvoituksellista. Ne ovat lähinnä mauttomia, niin kuin muisto, vaimea ja vaikea hahmottaa. Mutta kuitenkin… osa metsän sielua. Vanha kansa käytti niitä muiden marjojen seassa… lisänä, pienenä lisämausteena marjapiirakkaan, kenties.

Mutta missä ne ovat? Siellä, varjojen ja lehtien lomassa. On löydettävä ne… metsän hiljaisuus auttaa. On kuunneltava tuulen kuiskausta, maaperän tuoksua. Silloin ne paljastavat itsensä… pieninä, vihreinä helminä. Ei paljon, mutta riittämiin… muistoksi syksystä, metsän hiljaisuudesta.

Onko taikinamarja pensas?

Joo, taikinamarja on pensas! Ihan varpumainen sellainen, ei mikään iso puu. Muistan kun mummola mummilla oli niitä, ihania! Ne oli tosi matalia, ehkä 80 senttiä korkeita, mutta jotkut oli paljon korkeampia, jopa puolitoista metriä! Aika hurjaa kasvua, voin kertoa! Muistan sen hajun niin hyvin.

• Korkeus: 80-150 cm
• Kasvumuoto: Varpumainen pensas.
• Muistelmia mummolan taikinamarjoista: Niin hyviä!

Mun mielestä ne oli tosi söpöjä, pieniä ja ihania marjoja. Niitä oli kyllä ihan sikana, vaikka pensaat ei ollu isoja. Tosi nopeaa kasvu niillä oli, äkkiä ne levisi. Meillä oltiin aina syksyisin poimimassa niitä, ja tehtiin niistä hilloa. Nam! Paras hillo ever! En tiedä, miten se maistuu muiden tekemänä, mutta mummolan hillo oli just parasta. Meillä oli sellaisia ihanan mustia, mehukkaita taikinamarjoja. Ehkä niitä erilaisia taikinamarjalajikkeita onkin. Ihanaa, tekis mieli mennä mummolaan.