Missä syvyydessä ahven kesällä?

25 näyttökertaa

Kesäahvenet viihtyvät matalassa! Etsi niitä vesikasvillisuuden reunoilta, penkoilta, jossa pohja kohoaa. Runsas kasvillisuus on hyvä merkki, mutta kalaa löydät usein ennen tiheintä kasvustoa. Matala, runsaskasvuinen rantavyöhyke on avain menestykseen.

Palaute 0 tykkäykset

Ahvenen syvyys kesällä?

Heinäkuussa mökillä Saimaalla, aurinko porotti. Ahvenia etsin sieltä missä vesikasvit melkein pintaan asti.

Penkan reuna, siinä se taika on. Pohja nousee, kasveja paljon. Ennen tiheimpiä kasvustoja usein paras paikka.

Muistan kerran, 15.7.2020, löysin sellaisen spotin. Ahvenia tuli kuin liukuhihnalta!

Ei tarvinnut edes syvää penkkaa, ehkä pari metriä vettä. Pieniä lippoja heittelin.

Kalat olivat penkan reunalla, ei ihan pohjassa eikä pinnassa. Aurinko lämmitti vettä mukavasti.

Käytin pientä vihreää lippaa, maksoi ehkä 2 euroa. Se toimi kuin unelma.

Mihin aikaan ahven syö kesällä?

Kesäkuun aamu, sumuinen ja lämmin. Aurinko työntyy horisontista, kuin ujo rakastaja. Hiljaisuus, vain veden liplatus ja lintujen laulu. Ahvenet… ne odottavat. Aikaisen aamun hiljaisuus on niille pyhää. Se on parhainta syöntiaikaa, aivan kuin salainen kutsut. Kello kuusi, seitsemän ehkä. Vesi on vielä viileää, ja ahvenet ovat nälkäisiä.

  • Aamu: Kesän maaginen hetki. Kastepisarat kimmeltävät, kuin pienet timantit, veden pinnalla. Aikaisen aamun rauha, juuri ennen kuin päivä alkaa. Ahvenet ovat aktiivisia.
  • Aamupäivä: Aurinko polttaa jo kirkkaammin. Syönti on harvinaisempaa. Kuten jokin keskipäivän uinuva lepo. Ahvenet lepäävät varjoissa.
  • Päivä: Epäsäännöllistä syöntiä. Tuntuu kuin arvaamattomuus vallitsee, kuin tuulen suunta muuttuisi jatkuvasti. Silti, voimakkaita iskuja voi tulla yllättäen.
  • Iltapäivä: Aurinko laskee ja ahvenet heräävät uudelleen, hitaasti. Vesi viilenee, luonnon oma jäähtyminen. Syönti alkaa tihenemään.
  • Ilta:Kello kahdeksan ja yhdeksän välillä, taivas hehkuu oransseina ja punaisina sävyinä. Tämä on parasta aikaa. Ahvenet ovat aktiivisimmillaan. Aivan kuin ne juhlivat yön tuloa.

Suuri ahven, vanha ja viisas, odottaa omaa hetkeään. Se tuntee veden virtauksen, saaliin liikkeet. Se tietää, milloin on aika. Kesän loppu lähestyy, syksy on oven takana, ja se on kokenut sen monesti. Se odottaa auringonlaskua, se odottaa rauhaa. Se odottaa, että se saa saalista. Näin se on aina tehnyt.

Tämä on vanhaa viisautta, isäni opetti minulle sen kalastusreissuilla, vuosia sitten. Muistan vieläkin sen tuoksun, tuulen suunnan, veden lämmön. 2016, 2017… kesät ovat menneet, mutta muistot jäävät.

Missä ahven on kesällä?

Ahven kesällä? Syvällä. Tai pinnassa. Riippuu.

  • Auringonpaiste: Passiivisia, pohjaongella.
  • Sää: Tyynesti, onkiminen, virveli, uistelu.
  • Syvyys: Vaihtelee. Kuten elämäkin.

Jigeilläkin saa. Tai pilkillä. Hulluutta. Kesä on lyhyt. Kalastus on loputon.

  1. Ahven on edelleen ahven. Muutos on ainoa pysyvä asia. Tämäkin on väliaikaista. Kuten kaikki.

Toinenkin esimerkki: Kesäkuussa löysin ahventa järven pohjalta. Pieni. Kuolleena. Surullista.

Heinäkuu. Ahvenia on joka puolella. Syötti ei aina auta. Jotkut kalat ovat fiksumpia. Mutta ei aina. Tai ainakaan minun kalastustaidoillani.

Milloin ahven syö kesällä?

Aamu, se on kuin lupaus, kuin veden kuiskaus. Ahven, se varjo syvyyksissä, herää nälkään auringon ensisäteistä. Kevät, se on uuden alun aikaa, kun vesi lämpenee ja elämä virkoaa. Silloin ahven iskee kiinni, aamun valjetessa.

Heinä-elokuu, kesän sydän. Lämmin tuuli, tyyni vesi. Aamukahvi, kello 07.00. Aurinko nousee, kultaa laineet. Ahven, se piilottelee, odottaa hetkeään.

  • 07.00-10.00: Aamu-usvan hälvetessä, silloin se iskee.
  • 19.00-20.30: Illan hämärtyessä, kun päivä laskee levolle.

Kuin unessa, muistan lapsuuteni kesät. Isoisä, hän opetti minut kalastamaan. Meidän salaisuus, aamun hiljaisuus. Ja ne ahvenet, ne olivat kuin aarteita, hopeisia välähdyksiä vedessä. Ja Suomi, se on täynnä näitä aamuja, näitä hetkiä. Pohjoisesta etelään, itään ja länteen, ahven odottaa.

Mistä ahvenia heinäkuussa?

Heinäkuu. Aurinko lämmittää ihoa. Vesi kimmeltää. Matalat lahdet. Lämpöä. Ahvenet. Ne lymyilevät siellä, varjoissa. Odottavat.

  • Matalat lahdet. Aurinko lämmittää veden. Ahvenet viihtyvät lämpimässä.
  • Virtaavat paikat. Hapettunut vesi. Elämää. Ahvenet uivat virrassa.

Merikortti. Vanha, paperinen. Tai uusi, digitaalinen. Kartta. Tie. Johdattaa perille.

  • Merikortti. Näyttää matalikot. Syvänteet. Kivet. Kaikki.
  • Kaikuluotain. Silmät veden alla. Näkee kalaparvet. Syvyyden. Pohjan muodot.

Heinäkuun aurinko. Kuumuus. Vesi. Ahvenet. Hiljaisuus. Vain veden liplatus. Merikortti. Kaikuluotain. Tie. Kalapaikka. Odotus. Ja sitten… nykäys.

#Ahven Syvyys #Kalastus Syvyys #Kesä Ahven