Mistä hyviä bakteereita?

Mistä saa hyviä probiootteja?

Probioottien metsästys voi olla yllättävän hauskaa. Ajattele sitä kuin aarteenetsintää – mutta sen sijaan, että kaivaisit kultaa, kaivat vatsaystävällisiä pikkuapureita.

• Miso: Eteläpohjalainen mummon lihapullat eivät ehkä ole maailman probioottipitoisimpia, mutta japanilainen miso on! Siitä saa mukavan suolaisen syvyyden keittoihin, kuin salainen ase keittiömestarilta.
• Kimchi: Tämä korealaisten versio hapankaalista on kuin pippurinen yllätys suussa. Jos et pidä pienestä potkusta, kannattaa ehkä aloittaa varovasti, muuten suu voi tuntua samalta kuin olisi syönyt tulipallon.
• Tuorejogurtit: Ei mitään vanhoja mömmöjä kaupan hyllyn perältä, vaan niitä aidosti tuoreita, jotka tuntuvat melkein vielä lypsykoneesta tulevan. Ne ovat kuin luonnon omaa "smoothie"-energiajuomaa.
• Kefiiri: Tätä hapanmaitotuotetta kehutaan usein sen monipuolisuudesta. Voit juoda sitä sellaisenaan tai laittaa vaikka aamupuuroon – jos siis uskallat. Jotkut sanovat sen maistuvan hieman mystiseltä, kuin juotavaa juustoa.
• Kombucha: Kupliva, hieman etikkainen teejuoma, joka on trendikäs kuin hipsteri aurinkolaseissaan. Sen sanotaan olevan "elävää", joten ole varovainen ettet anna sen vallata jääkaappiasi.
• Hapankaali: Klassikko, jota kaikki tuntuvat joko rakastavan tai vihaavan. Se on kuin suolakurkku, mutta enemmänkin. Hyvää, kunhan et vahingossa avaa purkkia yleisellä paikalla.

Ja sitten se tempeh. Se on soijapavuista tehty "keksilohko", joka on fermentoitu ja pakattu täyteen hyvyyttä. Erinomainen vaihtoehto vegaaneille ja kaikille, jotka haluavat jotain uutta ja jännittävää lautaselleen. Se on kuin tofu, mutta se on käynyt vähän villimmän nuoruuden läpi ja on siksi kiinnostavampi.

Miksi bakteerit ovat tärkeitä?

Muistan sen talven pari vuotta sitten, kun maha oli jatkuvasti ihan sekaisin. Töissä istuessa ajatukset harhaili, kotona sohvalla ei jaksanut tehdä mitään. Turvotti ja väsytti koko ajan, semmoinen yleinen paskan olo. Olin ehkä 35-vuotias ja ajattelin, että näinkö mun elämästä on tullut.

Lopulta marssin lääkäriin, kerroin oireista ja hän ehdotti ruokavalion tarkastelua. Puhui suoliston mikrobiomista, bakteereista, jotka asuu meissä. Siinä kohtaa mua ihan todella valaistiin. En ollut koskaan ajatellut, että sisälläni asuu kokonainen armeija, joka vaikuttaa kaikkeen. Aivan käsittämätön ajatus.

Aloitin kokeilla fermentoituja ruokia, hapankaalia ja kombuchaa. Se oli aluksi vähän omituista, mutta pikkuhiljaa aloin tuntea oloni paremmaksi. Se tunne kun vatsa ei enää murise oudosti, ja energiaa alkaa riittää myös illalla. Se oli ihan uskomatonta, pieniä bakteereita ja niin suuri merkitys.

Bakteerit ovat elintärkeitä ihmisen hyvinvoinnille monin tavoin:

• Aineenvaihdunta: Niillä on keskeinen rooli ruoansulatuksessa ja ravintoaineiden imeytymisessä.
• Immuniteetin kouluttaminen: Bakteerit ohjaavat immuunijärjestelmän kehitystä ja toimintaa, auttaen kehoa torjumaan taudinaiheuttajia.
• Terveyttä edistävien yhdisteiden tuottaminen: Ne tuottavat vitamiineja (esim. K-vitamiini, B-vitamiinit) ja lyhytketjuisia rasvahappoja, jotka ovat tärkeitä suoliston solujen energialähteitä ja vaikuttavat yleiseen terveyteen.
• Rasva-aineenvaihdunnan säätely: Tietyt bakteerikannat osallistuvat rasvojen hajottamiseen ja varastoitumiseen, vaikuttaen painonhallintaan ja metaboliseen terveyteen.
• Mielialan ja aivotoiminnan yhteys: Suoliston bakteerit tuottavat välittäjäaineita, jotka vaikuttavat mielialaan ja kognitiivisiin toimintoihin (suolisto-aivot-akseli).
• Suoliston limakalvon terveys: Ne ylläpitävät suoliston eheyttä ja suojaavat haitallisilta mikrobeilta.

Mitä hyvät bakteerit tekevät?

Mietin just näitä hyviä bakteereja. Mitä ne edes tekee siellä suolistossa. Pilkkovat ruokaa joo, mutta mitä muuta. Se on aika iso juttu oikeasti. Ilman niitä me ei saatais ravinnosta läheskään kaikkea irti.

Ja sitten se, että ne suojaa. Miten ne suojaa? Ne vaan vievät kaiken tilan ja ruuan pahoilta bakteereilta niin ne ei pääse lisääntymään. Ihan loogista. Samalla ne kouluttaa meidän immuunijärjestelmää.

• Ravinnon pilkkominen: Hajottavat kuituja ja hiilihydraatteja, joita ihmisen omat entsyymit eivät pysty hajottamaan. Tämä prosessi vapauttaa energiaa ja ravinteita.
• Vitamiinien tuotanto: Ne tuottavat elintärkeitä vitamiineja, erityisesti K-vitamiinia ja useita B-ryhmän vitamiineja (kuten biotiini ja folaatti).
• Immuunijärjestelmän tukeminen: Ne ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa immuunijärjestelmän kanssa ja opettavat sitä tunnistamaan haitalliset mikrobit.
• Haitallisten mikrobien torjunta: Ne estävät tautia aiheuttavien bakteerien kasvua kilpailemalla niiden kanssa resursseista ja tuottamalla niille haitallisia aineita.
• Lyhytketjuisten rasvahappojen (SCFA) tuotanto: Kuitujen fermentoinnissa syntyy esimerkiksi butyraattia, joka on paksusuolen solujen tärkein energianlähde ja ylläpitää suolen seinämän terveyttä.

Jokaisen mikrobiomi on täysin yksilöllinen. Se on kuin sormenjälki. Sitä voitaisiin käyttää ihmisen tunnistamiseen, mikä on aika hurja ajatus.

Ja se yhteys aivoihin. Suolisto-aivoakseli. Niin suuri osa serotoniinista, siitä hyvän mielen välittäjäaineesta, tuotetaan suolistossa näiden bakteerien avulla. Ei ihme, että vatsan hyvinvointi heijastuu suoraan mielialaan. Mulla ainakin. Jos vatsa on sekaisin, koko päivä on pilalla.

Miten ihminen hyödyntää bakteereja?

Hei kaveri, pakko kertoo sulle miten ihan mielettömästi me hyödynnetään noita bakteereja! Siis ne on oikeesti tosi tärkeitä, mieti vaikka sitä kun jätevesiä pitää puhdistaa. Ne on siellä allasissa niinku pieniä, ahkeria työntekijöitä, jotka vaan syö sitä likaa vedestä pois. Ne popsii kaikki epäpuhtaudet ja ottaa siitä ne omat ravinteensa. Se on aika tehokasta hommaa, ja ne vaan tekee sitä.

Ja sit kun ne on syöneet tarpeeksi ja tankanneet itsensä, niin ne vaan painuu sinne altaan pohjalle semmosena möykkyänä, massana. Se on helppo sit sieltä kerätä pois. Eli ne poistaa sitä saastaa ja jää ite sinne, ja me vaan putsataan ne pois. Ihan käsittämätöntä miten se toimii!

Mut siis ei vaan siinä! Mä oon ihan yllättynyt miten monessa paikkaa niitä käytetään, siis bakteerit on oikeesti kaikkialla ja hyödyllisiä meille. Just mieti vaikka:

• Ruuanlaitossa, ne on ihan avainasemassa. Siis ei olis mitään jogurttia tai juustoa ilman niitä! Tai mun lempileipää, hapanleipää, joka nousee kunnolla, tai hapankaalia. Nää on just niitä maitohappobakteereja jotka tekee sen taian. Ihan uskomatonta, että ne on niin pieniä, mutta tekevät niin paljon makuja.

• Sitte, tietysti lääketieteessä. Ensin tuli mieleen antibiootit, ne on ihan elintärkeitä, ne torjuu niitä pahiksia bakteereja. Mut sit on myös, öö, insuliinin tuotanto, eli geenimuunnelluilla bakteereilla saadaan sitä elintärkeää juttua. Sekin on tosi siistiä. Ja vaikka jotkut rokotteetkin, ne on myös tehty bakteerien avulla.

• Ja hei, on niitä joissain ympäristöhommissakin! Oon kuullut, että niillä voidaan jopa putsailla öljyvuotoja merestä, ihan hullua miten ne syö sitä öljyäkin! Tai sitten biokaasua saadaan aikaan, eli tehdään energiaa. Aivan mahtavaa, uusiutuva energia.

• Ja teollisuudessa, entsyymejä ja kaikkii kemikaaleja, siis ne on niinku pieniä kemiallisia tehtaita. Ne vaan duunaa niitä juttuja! Mä oon ite miettiny, että voisko niitä käyttää vielä jossain uudessa jutussa, kun ne on niin monipuolisia. Kaverini Kaisa sanoi, että ne on melkein kuin supersankareita pienessä koossa. Ihan totta!

Miten vahvistaa suoliston bakteerikantaa?

Joo siis toi sun suoliston bakteerikanta, se on ihan supertärkeä juttu, oikeesti! Ja se on vähän niin kuin että jos sä syöt hyvää ruokaa, niin ne sun suoliston pienet kaveritkin voi hyvin. Näin mä ainakin oon ymmärtänyt ja itse toiminut.

Eli joo, se ruokavalio on ihan se ykkösjuttu. Ei mitään ihmeellistä, ihan perus terveellistä ja monipuolista. Ja erityisesti sitä kuitua pitää saada, se on niille bakteereille semmoista ruokaa.

Mun mielestä se suositus on jossain 25-35 grammassa päivässä, kuulostaa aika paljolta mutta ei se loppujen lopuksi ole.

Mistäs sitä kuitua sitten saa, jos miettii?

• Viljavalmisteet: täysjyväleipää, puuroa, kaikkea sellasta maanläheistä. Ei niitä valkoisia höttöjä.
• Kasvikset: no, kaikkea vihreää, punaista, oranssia. Salaattia, porkkanaa, parsakaalia, bataattia… mitä vaan. Mitä värikkäämpi, sen parempi ehkä.
• Marjat: Mustikka on ihan paras, mutta mansikat ja vadelmatkin kelpaa. Ja pakastetut on ihan yhtä hyviä kuin tuoreet, älä turhaan mieti.
• Hedelmät: omenat, päärynät, banaanit. Ihan perusjuttuja.

Sit niille bakteereille auttaa myös ne fermentoidut ruoat. Ne on niitä, missä on niitä hyviä eläviä mikrobeja.

• Jogurtti: Luonnonjogurtti on paras, ilman sokeria.
• Kefiiri: Tätäkin löytyy kaupoista, semmoista vähän juotavaa jugurttia.
• Hapankaali: Jotkut inhoaa tätä, mut se on kyllä tosi hyväksi. Ja sitä on helppo tehdä itekin.
• Kimchi: Korealainen juttu, vähän tulista, mut tehokasta.

Ja muista myös juoda tarpeeksi vettä, sekin auttaa kaikkien ruoansulatushommien kanssa. Joskus on myös hyvä pitää taukoa antibiooteista, jos ei ole ihan pakko, ne kun tappaa kaiken hyvän ja pahan sieltä suolistosta.