Tarvitseeko elimistö kovaa rasvaa?

Tarvitseeko elimistö todella kovaa rasvaa – ja onko sillä väliä, mistä sitä saa?

Rasvojen maailma on monimutkainen. Olemme kuulleet hyvistä ja huonoista rasvoista, tyydyttymättömistä ja tyydyttyneistä. Yksi yleinen kysymys on, tarvitseeko elimistö kovaa rasvaa, eli tyydyttyneitä ja transrasvoja, ollenkaan. Vastaus ei ole yksiselitteinen, mutta suunta on selvä: elimistö ei tarvitse niitä ravinnosta.

Elimistö on oman tiensä kulkija

On totta, että elimistömme pystyy valmistamaan tyydyttyneitä rasvoja itse. Tämä tarkoittaa, että meidän ei ole välttämätöntä saada niitä ruoasta. Elimistö käyttää rasvoja moniin elintärkeisiin toimintoihin, kuten solukalvojen rakentamiseen ja hormonituotantoon. Se pystyy siis hankkimaan tarvittavat rasvat joko ravinnosta tai valmistamaan ne itse muista ravintoaineista.

Kova rasva – Ystävä vai vihollinen?

Kovat rasvat, joita ovat tyydyttyneet ja transrasvat, ovat yleisesti ottaen terveydelle haitallisempia kuin tyydyttymättömät rasvat. Tyydyttyneitä rasvoja saadaan pääasiassa eläinkunnan tuotteista, kuten voista, juustosta ja punaisen lihan rasvaisista osista. Transrasvoja syntyy teollisissa prosesseissa, kuten öljyjen kovettamisessa.

Ongelma kovan rasvan kanssa piilee sen liikasaannissa. Liiallinen tyydyttyneen rasvan saanti voi nostaa LDL-kolesterolia eli “pahaa” kolesterolia, mikä puolestaan lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Transrasvojen vaikutus on vieläkin haitallisempi, sillä ne nostavat LDL-kolesterolia ja laskevat HDL-kolesterolia eli “hyvää” kolesterolia.

Mistä rasvat kannattaa hankkia?

Koska elimistö pystyy valmistamaan tarvitsemansa tyydyttyneet rasvat itse, ei ole välttämätöntä panostaa niiden saantiin ruoasta. Sen sijaan kannattaa keskittyä saamaan riittävästi tyydyttymättömiä rasvoja, joita löytyy esimerkiksi:

• Kasviöljyistä: Oliiviöljy, rypsiöljy, auringonkukkaöljy.
• Pähkinöistä ja siemenistä: Mantelit, saksanpähkinät, chia-siemenet, pellavansiemenet.
• Avokadosta: Sisältää runsaasti hyviä rasvoja.
• Rasvaisesta kalasta: Lohesta, makrillista ja silleistä saa omega-3-rasvahappoja, jotka ovat erityisen tärkeitä sydänterveydelle.

Kohtuus kaikessa

Tämä ei tarkoita, että tyydyttyneitä rasvoja pitäisi välttää täysin. Kohtuullinen määrä esimerkiksi voita ruoanlaitossa tai juustoa osana ateriaa ei ole haitallista, kunhan kokonaisruokavalio on tasapainoinen ja sisältää runsaasti kasviksia, hedelmiä ja täysjyväviljaa.

Transrasvat ovat pahis

Transrasvoja sen sijaan kannattaa välttää mahdollisimman paljon. Tarkista tuoteselosteet ja vältä tuotteita, joissa mainitaan “osittain kovetettu kasviöljy” tai “hydratutut rasvat”.

Loppupäätelmät

Vaikka elimistö pystyy valmistamaan tarvitsemansa tyydyttyneet rasvat itse, on tärkeää kiinnittää huomiota rasvanlähteisiin. Pyri saamaan pääosa rasvoistasi tyydyttymättömistä lähteistä ja pidä tyydyttyneiden rasvojen saanti kohtuullisena. Transrasvat kannattaa jättää kokonaan pois ruokavaliosta.

Muista, että terveellinen ruokavalio on kokonaisuus, jossa on tärkeää kiinnittää huomiota rasvan laadun lisäksi myös muihin ravintoaineisiin. Keskustele tarvittaessa ravitsemusterapeutin kanssa, jos olet epävarma omasta ruokavaliostasi.