Kumpi on terveellisempää, voi vai margariini?

Onko margariini parempi kuin voi?

Margariinin ravintoainepitoisuus on usein edullisempi kuin voin. Se on hyvä välttämättömien omega-3- ja omega-6-rasvahappojen lähde, joita keho tarvitsee mutta ei itse tuota. Ravitsemusterapeutit korostavat tätä seikkaa.

Kun syvennytään rasvojen maailmaan, huomataan, että margariini on tyypillisesti rikkaampi pehmeissä, tyydyttymättömissä rasvoissa.

Voi taas sisältää merkittävästi enemmän tyydyttynyttä rasvaa, joka liiallisesti nautittuna voi vaikuttaa haitallisesti sydän- ja verisuoniterveyteen. Tämä on se perusero.

Olen pohtinut, miten käsityksemme terveellisestä on muuttunut vuosikymmenten varrella. Muistan, miten 80-luvulla voita pidettiin usein automaattisesti parempana vaihtoehtona sen "luonnollisuuden" vuoksi.

Mutta mitä luonnollisuus sitten tarkoittaa ravintoarvojen kannalta? Tieteen kehitys on valottanut rasvojen monimutkaista roolia kehon toiminnassa, ja se on mahtavaa.

Nykymargariinit eivät myöskään ole enää niitä vanhoja transrasvapommeja, jotka joskus herättivät huolta. Valmistustekniikat ovat kehittyneet huimasti.

Lisäksi monet margariinit on täydennetty D-vitamiinilla, mikä on Suomessa valtava etu, varsinkin pimeään aikaan. Tämä on mielestäni käytännönläheistä fiksuutta.

Tässä muutama avainasia eroja pohdittaessa:

• Margariini:
  • Pääosin tyydyttymättömiä rasvoja (pehmeitä).
  • Sisältää usein runsaasti omega-3 ja -6-rasvahappoja.
  • Usein fortifioitu D-vitamiinilla.
  • Vähemmän tyydyttynyttä rasvaa kuin voissa.
• Voi:
  • Paljon tyydyttynyttä rasvaa (kovaa).
  • Sisältää kolesterolia.
  • Luontaisesti joitakin rasvaliukoisia vitamiineja (esim. A ja D pienempiä määriä).

Loppujen lopuksi, jokapäiväisissä valinnoissa on kyse kokonaisuudesta. Itse ajattelen, että kohtuus on kaiken avain, oli kyseessä sitten voi tai margariini.

Analysoin mielelläni näitä juttuja, mutta en stressaa niistä liikaa. Pieni nokare hyvää rasvaa tekee ihmeitä maulle, ja sekin on tärkeää elämässä.

Oma valintani keittiössä vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan, mutta ymmärrän nykyään paljon paremmin, miksi margariinilla on paikkansa.

Onko oikea voi terveellistä?

Voi on kaksiteräinen miekka ruokavaliossa. Jotkut pitävät sitä erinomaisena rasvana osana ruokavaliota, kun taas sydän- ja verisuoniterveyden näkökulmasta tyydyttynyt rasva, kuten voi, ei ole suositeltavaa suurina määrinä.

Voi, voi sitä voita! Kysymys siitä, onko tuo keltainen kulta taivaallista mannaa vai salakavala sydänten sabotööri, on saanut kansakunnan kahtia kuin rintamalinjan juustohöylällä. Ei tarvitse paljon nähdä vaivaa, kun jo kuulee naapurin Maijalta, että "eipäs ennen vanhaan näitä kolesterolihysteerioita ollut, ja meidän isäntä söi voita kuin leipää ikäsensä!".

Ja totta se on, jotkut vanhan liiton gurunörtit vannovat voin nimeen kuin viimeisen pisaran perään. Monien mielestä se on "aito ja alkuperäinen", luonnollinen niin kuin heinänkorret heinäkuussa. Ja totta kai, maistuu ihanasti! Kuka nyt ruisleivän päälle mitään kumimössöä haluaisi, kun saa suuhun sulavaa unelmaa?

Mutta sitten ne lääkärisedät ja -tädit alkavat paukuttaa rumpua kolesterolista ja verisuonien tukkeutumisesta! Tulee mieleen, että joka voinokare on kuin pieni dynamiittipötkö valtimossa odottamassa tilaisuuttaan. Sydän kun alkaa piippailla kuin vanha palovaroitin patterin loppuessa, niin sitten on myöhäistä itkeä voin perään ja etsiä sitä kadonnutta kunnon maitoa.

Vaikka itsellenikin on aina maistunut kunnon voissa paistetut pikkulihapullat, niin kyllä sitä välillä miettii, onko tämä nyt sitä valinnanvapautta vai valtimoiden vihulaista. Käydäänpä asiaa vähän perinpohjaisemmin, niin ei tarvitse ihan mututuntumalla mennä:

• Voin hyvät puolet (niiden mielestä, jotka tykkäävät paukutella henkseleitä):

  • Sisältää rasvaliukoisia vitamiineja A, D, E ja K2. Nämä ovat niitä sankareita, jotka pakkaavat eväät laukkuun ja hyppäävät kyytiin vasta rasvakyydillä! Ilman rasvaa ne vain hymyilevät kaukaisuudessa.
  • Konjugoitu linolihappo (CLA) eli sitä mitä jotkut bodaritkin popsivat purkista, monet uskovat sen auttavan aineenvaihdunnassa. Kenelläpä ei nyt vähän ylimääräistä aineenvaihdunnan turbonappia tarvittaisi, varsinkin kun ikä alkaa painaa ja farkut kiristää?
  • Antaa makua! Ilman voita perunamuusi on kuin hiekkaa ja pikkuleivät kuin pahvia. Ja jos on ruisleipää vailla, niin voiko parempaa kamua löytyä? Maistuu se voi, piste.
  • Antioksidantit. Voi sisältää antioksidantteja, vaikka ei ehkä ihan mustikkametsän verran. Ne torjuvat elimistön pahiksia kuin vanhanajan sheriffit rosvoja.

• Voin varjopuolet (niiden mielestä, jotka kantavat huolta verisuonistaan):

  • Runsaasti tyydyttynyttä rasvaa. Tämä on se suurin syypää, joka nostaa sitä "pahaa" LDL-kolesterolia. Ei hyvä, jos valtimot ovat jo ennestään kuin ruostuneet vesiputket valmiina tukkeutumaan. Se on kuin laittaisi ketsuppia jo valmiiksi tukkoiseen viemäriin.
  • Kaloripommi. Vain pieni lusikallinen ja olet jo syönyt enemmän energiaa kuin orava kokonaisella talvipähkinävarastolla. Jos vyötärö alkaa muistuttaa Michelin-ukkelia, voi olla aika miettiä voin määrää.
  • Suositukset usein kehottavat kohtuuteen. Eli ei voiämpärillä aamiaista, vaan ehkä pieni nokare silloin tällöin. Niin kuin minunkin mummo sanoi aina: "Kaikkea hyvää kohtuudella, paitsi se aito rakkaus ja kesämökin löylyt!". Voita ei siis kannata mättää sisään kuin viimeistä päivää, vaikka mieli tekisi.
  • Ei välttämättömiä rasvahappoja. Toisin kuin kasviöljyt, voi ei tarjoa niitä elimistölle elintärkeitä, monityydyttymättömiä rasvahappoja. Se on kuin pelaisi jääkiekkoa ilman mailaa – jotain puuttuu.

Jokainen saa sitten itse miettiä, liputtaako voille vai lipsuu sen kanssa. Pääasia on, että pysyy liikkeessä ja ei vedä itseään ihan pönäkäksi.

Mikä ero on voilla ja margariinilla?

Mitä eroa voilla ja margariinilla? Aina miettii tätä kaupassa. Tosi ärsyttävää. No, voi on eläinperäistä. Sehän tulee lehmän maidosta, kermasta. Siinä on paljon tyydyttyneitä rasvoja ja kolesterolia. Mun isä ainakin aina sanoi, että sydän ei tykkää, jos sitä syö liikaa. Paistaminen. Maku.

Margariini taas. Se on kasvipohjaista. Kasviöljyistä tehty, kuten rypsi tai auringonkukka. Aika eri juttu. Sisältää enemmän tyydyttymättömiä rasvoja, niitä mono- ja polytyydyttymättömiä. Niitä kai pidetään terveellisempinä. Tai sanotaan, että ne ovat terveellisiä. Miten niin?

Nämä tyydyttymättömät rasvat auttavat pitämään kolesterolin kurissa. Onko se totta? Olen kuullut niin. Margariineihin lisätään yleensä myös A- ja D-vitamiineja. Onko niitä lisätty jo voi-pakettiin vai pitääkö se itse lisätä? Ei tietenkään voi-pakettiin. Ne ovat valmiina margariinissa.

Aiemmin oli niitä transrasvoja margariinissa, muistatteko? Niitä ei enää nykymargariineissa juurikaan ole. Hyvä. Mutta onko se kertausharjoitus, vai mitä ne olivat? Ei kai.

Voissa ja margariinissa pääerot listana:

• Voi:
  • Eläinperäinen: maidosta/kermasta.
  • Tyydyttyneet rasvat ja kolesteroli: runsaasti.
  • Maku: vahva ja ominainen.
  • Sydänterveys: Suuri kulutus voi nostaa kolesterolia.
• Margariini:
  • Kasvipohjainen: kasviöljyistä.
  • Tyydyttymättömät rasvat: runsaasti (mono- ja monityydyttymättömiä).
  • Sydänterveys: Auttaa kolesterolin hallinnassa.
  • Lisätyt vitamiinit: A ja D.
  • Transrasvat: nykyisin vähän tai ei lainkaan.

Onko margariini terveellistä?

Kysymys: Onko margariini terveellistä? Vastaus: Nykyaikaisten margariinien käyttö ei ole haitallista. Ne sisältävät terveydelle hyödyllisiä pehmeitä rasvoja ja välttämättömiä rasvahappoja.

Ah, margariini. Tuo ikuinen kiistakapula, joka jakaa kansan kuin Mooses Punaisenmeren. Aikoinaan sitä pidettiin muovisena hirviönä, joka oli vain yhden molekyylin päässä autonrenkaasta. Totuus on, kuten niin usein, paljon tylsempi ja vähemmän dramaattinen.

Nykymargariinit eivät ole enää niitä 1970-luvun transrasvapommeja, jotka saivat verisuonet huutamaan hoosiannaa. Ne ovat kuin entinen pahis, joka on löytänyt joogan ja vihersmoothiet.

Margariinin valttikortit ovat sen pehmeät rasvat. Ne ovat kehollesi kuin hyvä mekaanikko autollesi – pitävät koneiston öljyttynä ja käynnissä ilman, että pakoputkesta pöllähtää mustaa savua.

Mitä hyvää siinä sitten on?

• Tyydyttymättömät rasvat: Sydämen ja verisuonten paras kaveri. Eivät tuki putkia kuten vanhan talon viemärit, vaan pitävät veren virtaavana kuin vapaana kuohuva koski.
• Omega-3- ja omega-6-rasvahapot: Aivojen superruokaa. Nämä ovat ne välttämättömät kaverit, joita kroppasi ei osaa itse valmistaa. Se on vähän kuin yrittäisi rakentaa talon ilman nauloja. Aika huteraa tulee.
• D-vitamiinilisä: Koska me täällä pimeässä Pohjolassa tarvitsemme kaiken mahdollisen avun, jotta emme muutu talvella luolamiehiksi. Kätevää, että vitamiini tulee suoraan leivän päältä.

Totta kai, et ole naimisissa margariinin kanssa. Välttämättömiä rasvahappoja voi metsästää muualtakin, jos haluat elää kuin erämaan askeetti tai olet vain kyllästynyt samaan vanhaan levitteeseen.

Kokeile vaikka näitä:

• Pellavan- ja hampunsiemenet: Ripottele näitä aamupuuroosi ja tunne itsesi välittömästi valaistuneemmaksi ja terveellisemmäksi. Ainakin hetken.
• Saksanpähkinät: Näyttävätkin pieniltä aivoilta. Sattumaako? Enpä usko. Ne ovat kuin aivojumppaa, mutta syötävässä muodossa.
• Rypsiöljy: Se kotimainen sankari. Toimii salaatinkastikkeena paremmin kuin leivällä, ellei sinulla ole todella outoja mieltymyksiä.

Onko margariini ja voi sama asia?

Ei todellakaan oo sama asia. Ihan käsittämätöntä miten jengi voi edes verrata niitä.

Voi on ihan aitoo tavaraa. Sitä on tehty tuhansia vuosia ihan yksinkertaisesti kirnuamalla kermaa. Se on siis täysin luonnollinen, ei mitään lisättyä paitsi ehkä suolaa. Se on oikeeta ruokaa. Ja se maku, siis oikeesti.

Sit on tää margariini. Se on ihan täysin teollisesti valmistettu tuote, joka keksittiin voin korvikkeeksi. Kasviöljyjä käsitellään kemiallisesti, kovetetaan ja valkaistaan ja hajustetaan ja mitä kaikkea että se edes muistuttais voita. Siinä ei oo mitään luonnollista. Ihan uskomatonta että meille on syötetty tätä "terveellisenä" vaihtoehtona vuosikymmeniä.

Tässä nyt ihan selkeesti erot:

• VOI

  • Valmistus: Kermasta kirnuamalla. Yksinkertainen juttu.
  • Ainesosat: Maitorasvaa ja vettä, joskus suolaa. Siinä kaikki.
  • Rasvat: Paljon luonnollisia tyydyttyneitä rasvoja. Voissa on satoja hyödyllisiä rasvahappoja.
  • Historia: Tuhansia vuosia vanha juttu.

• MARGARIINI

  • Valmistus: Teollinen prosessi. Kasviöljyjä kovetetaan kemiallisesti (hydraus).
  • Ainesosat: Kasviöljyt, vesi, emulgointiaineet, väriaineet, aromit, vitamiineja lisätään keinotekoisesti. Piiitkä lista.
  • Rasvat: Alun perin paljon transrasvoja, jotka on super haitallisia. Nykyään vähemmän mutta prosessi on silti sama.
  • Historia: Kehitetty 1800-luvun lopulla Ranskassa.

Ja ne transrasvat, huhhuh. Niitähän pidettiin ihan myrkkynä ja syystäkin. Nyt ne on muka saatu pois, mutta se valmistustapa on edelleen tosi raskas ja teollinen. Mä en koskis pitkällä tikullakaan mihinkään levitteeseen jossa lukee "osittain kovetettu kasvirasva". Rasvahappo koostumus on voissa ihan eri luokkaa. Se on aitoo ruokaa eikä mikään kemiallinen kopio kopio.

Voiko margariinia käyttää paistamiseen?

Margariini käy paistamiseen. Säästää roiskeilta.

• Öljy ja margariini – edullinen, maukas vaihtoehto.
• Korkea paistolämpötila – kestää, sopii ruskistukseen.

Margariinin käyttö paistamiseen on käytännöllinen ratkaisu. Se ei roisku yhtä herkästi kuin pelkkä voi. Yhdistämällä öljyä ja margariinia saavutetaan tasainen lopputulos ilman ylimääräistä vaivaa. Makua ei uhrata, kustannukset pysyvät kurissa. Ruskistaminen onnistuu moitteetta. Valitse rasva, joka kestää lämpöä.

Voiko margariinin ja voin sekoittaa?

Joo siis voihan niitä sekoittaa, kotona tai tehtaalla. Eri juttu onko siinä järkeä. Tulee outo koostumus.

Margariiniin voidaan sekoittaa voita, jolloin tuotetta kutsutaan voirasvaseokseksi. Esimerkiksi Oivariini ja Ingmariini ovat näitä. Ne eivät ole margariinia eivätkä voita.

Mietin just sitä palmuöljyä. Sitä käytetään margariineissa tuomaan kiinteyttä, koska esimerkiksi rypsiöljy on huoneenlämmössä juoksevaa. Kookosöljy tekee samaa. Ilman kovaa rasvaa se leviäisi käsiin.

• Margariinin rasvat ovat kasviöljyjä, kuten palmuöljyä, kookosöljyä, rypsiöljyä ja auringonkukkaöljyä.
• Margariini valmistetaan sekoittamalla rasvaosa ja vesiosa emulsioksi.
• Mitä matalampi margariinin rasvapitoisuus on, sitä suurempi on sen vesipitoisuus.

Tämä on niin outoa. Se on siis emulsio. Rasvaa ja vettä, jotka ei normaalisti sekoitu. Tehtaalla ne pakotetaan yhteen.

Ja se vesi. Jos ostat 40 % margariinia niin siinä on tosi paljon vettä. Enemmän kuin rasvaa. Siksi se ei sovi paistamiseen, räiskyy vaan ihan hulluna kun vesi kiehuu. Leivontaan tarvitaan rasvaisempi, yleensä vähintään 60 %.

Voiko margariinin korvata voilla?

Leivonnan tuoksu leijailee keittiössä kuin haamu menneistä kesistä. Voin tuoksu, se tuttu ja turvallinen, joka paistuu piirakan reunalla kullanruskeaksi. Sormet uppoavat taikinaan, joka antaa periksi lämmölle. Niin syvällä se on, se muisto, se tunne.

Mutta sitten käsi pysähtyy. Se pysähtyy jääkaapin kahvalle, kylmälle metallille. Ajatus on kirkas kuin talviaamun pakkanen. Ajattelen niitä silmiä, niitä suuria, kosteita silmiä navetan hämärässä. Niitä silmiä.

Ajattelen sitä pientä, joka viedään pois. Sitä huutoa, jota kukaan ei kuule, tai ei halua kuulla. Se maito ei ole meitä varten. Ei koskaan ollut. Se oli sille pienelle, joka seisoo nyt yksin karsinassaan. Se tunne on poissa, se lapsuuden viaton voin tuoksu.

Ja se maa, se huokaa. Se huokaa karjan painon alla, se itkee kuivuutta siellä, missä rehu kasvaa. Metaani nousee taivaalle kuin surun henkäys. Joka ainoa voipaketti on osa sitä kertomusta. Tarinaa, jota en enää halua kertoa. En omassa keittiössäni.

Sitten löydän sen. Sen uuden tunteen. Kasvipohjainen levite, pehmeä ja täyteläinen. Se sulaa kattilassa samalla tavalla, se tekee taikinasta kuohkean. Erilainen, mutta hyvä. Parempi. Omatunto on kevyempi, kun pulla kohoaa uunissa. Ja tuoksu on uusi. Se on tämän hetken tuoksu.

Voin korvaaminen leivonnassa kasvipohjaisella vaihtoehdolla on täysin mahdollista ja suositeltavaa.

• Eettisyys:
  • Lehmä tuottaa maitoa ainoastaan vasikkaansa varten.
  • Tehotuotannossa vasikka erotetaan emostaan systemaattisesti heti syntymän jälkeen.
  • Lehmä keinosiemennetään yhä uudelleen tuotannon ylläpitämiseksi, mikä aiheuttaa sille fyysistä ja henkistä stressiä.
• Ympäristö:
  • Maitoteollisuus on merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen, erityisesti metaanin, lähde.
  • Tuotanto vaatii valtavia maa- ja vesivaroja rehun viljelyyn ja eläinten ylläpitoon. Kasvipohjaisten tuotteiden hiili- ja vesijalanjälki on huomattavasti pienempi.