Mihin burrataa käytetään?

Onko burrata pastoröitu?

No joo, burrata! Onko se pastöroitu? Niin kuin possu on possu, burrata on pastöroitua! Ainakin jos se on kunnon burrataa, ei mikään halpiskopio, joka tehtiin mummon vanhassa maitopannussa kuutamolla! Muuten se olisi niin pehmeä kuin mummon vanha käsi, ja maku…no, se olisi kuin pahvipiirakka, josta on unohtunut sokeri.

• Pastörointi on juttu: Se tappaa kaikki ne kiusalliset bakteerit, jotka haluaisivat muuttaa burratan maitojuustosta vaaralliseen bioaseeseen. Kuvittele, burrata-zombie-apokalyps! Ei kiitos!
• Miten se tehdään? Tässäpä resepti, jos uskallat: pastöroidun lehmänmaidon ja kerman sekoitus, ehkä vähän suolaa ja sitruunahappoa maun mukaan, ja sitte sekoitetaan kunnes se on niin pehmeää, että se sulaa suussa kuin kuuma suklaapallo kevään helteisessä helteessä.

Muistan kerran, kun yritin tehdä burrataa itse. Tulos oli niin katastrofaalinen, että voisin kirjottaa siitä koko kirjan. Se näytti siltä kuin joku olisi heittänyt sekaan valkoista savea ja kananmunia. Maultaan? No, se muistutti enemmän homeista maitovelliä kuin herkullista italialaista herkkua. Opetus? Älä tee burrataa itse, jos et ole ammattilainen, tai jos sinulla ei ole vähintään 30 vuoden kokemus italialaisen juuston tekemisestä. Jätä se ammattilaisille. Niin kuin minäkin teen. Tai en tee. Minä olen tässä asiassa vain teoreettinen asiantuntija.

Mitä eroa on burratalla ja mozzarellalla?

No niin, mozzarella ja burrata… Näistä juustoista tulee heti mieleen aurinkoinen Italia ja pitkät illalliset ystävien kanssa. Molemmat ovat pehmeitä ja valkoisia, mutta siinä missä mozzarella on enemmänkin sellainen “perusvarma” kaveri, burrata on se dramaattinen diiva.

Mozzarella:

• Maku: Mielyyvä, hienovarainen, vähän jopa pliisukin.
• Rakenne: Kiinteä, kuminen, leikataan siivuiksi.
• Käyttö: Pizza, salaatit, leivän päällä. Toimii aina!

Burrata:

• Maku: Rikkaampi, kermaisempi, intensiivisempi.
• Rakenne: Uloin kerros mozzarellaa, sisällä kermaista stracciatella-juustoa. Kun leikkaat sen auki, täyte valuu ulos.
• Käyttö: Ylellisempiin salaatteihin, alkupaloihin, sellaisenaan hyvän leivän kanssa.

Burratan juju piilee siinä, että se on täytetty juusto. Ulkokuori on mozzarellaa, mutta sisällä on stracciatellaa (mozzarellan riekaleita ja kermaa). Se tekee siitä niin erityisen. Se on kuin yllätysmunan avaisi!

Joten, lyhyesti sanottuna: mozzarella on perus, burrata on luksusta.

Mietin tässä, että onkohan juustojen kohdalla samoin kuin ihmistenkin kanssa? Osa on “perusmozzarelloja” ja osa “burratoja”… Pohdittavaa!

Ja hei, jos haluat nostaa burratan makua uudelle tasolle, kokeile pirskottaa päälle vähän laadukasta oliiviöljyä ja ripotella merisuolaa. Toimii!

Mistä burrata on tehty?

Mistä burrata on tehty? Hmm, burrata…

• Lehmänmaito! Siis perinteisesti.
• Mozzarellaa se ulkokuori… sisällä kermaa ja juustomössöä. Stracciatellaa kai ne kutsuu.
• Aika mieto maku, helppo tuunata. Just eilen testasin aurinkokuivatuilla tomaateilla! Hyvää oli.
• Siis, mozzarella kuori, ja sisällä kermavaahtoa, juustoa ja kermaa. En tiedä, kuulostaako hyvälle.
• Burrata on parasta oliiviöljyn ja mustapippurin kanssa. Ehkä vähän basilikaa.

Mitä burratan kanssa?

Burrata, tuo kermainen pallero, on kuin kameleontti keittiössä – muuntautuu moneksi! Helsingin BasBasissa se dippailee oliiviöljyssä ja pyörii mustapippurissa, kuin sunnuntaiaamuna kotoisasti. Tallinnan F-hoone taas heittää sekaan mansikka-minttusalsan, vähän kuin kesäinen yllätyshyökkäys makunystyröille. Kumpi voittaa? No, se on kuin kysyisi, kumpi on parempi – sauna vai avantouinti? Molemmat toimii, riippuu fiiliksestä!

• BasBasin tyyli: Simppeli, mutta toimii. Öljy ja pippuri korostaa burratan omaa makua. Niin kuin mummon tekemä pulla – parasta sellaisenaan.
• F-hoonen kikkailu: Makeat tomaatit ja mansikat tuo kontrastia. Vähän kuin laittaisi salmiakkia jäätelön sekaan – joko rakastat tai vihaat.

Lisää ideoita, jos olet seikkailunhaluinen:

• Grillattu persikka ja balsamico: Makea ja hapokas kombo, toimii kuin junan vessa.
• Pesto ja pinjansiemenet: Klassikko, joka ei petä. Vähän kuin luottokengät – aina varma valinta.
• Sitruuna ja chili: Jos haluat potkua, niin tässä on sitä. Vähän kuin yrittäisit syödä tulista currya aamupalaksi – ei ehkä kaikkien juttu.
• Paahdettu leipä ja hunaja: Makea ja suolainen yhdistelmä. Vähän kuin olisi voittanut lotossa ja päättänyt ostaa hunajaa.
• Pähkinät ja hunaja: Loistava yhdistelmä, suolainen pähkinä ja makea hunaja. Täydellinen yhdistelmä illanistujaisiin!

Miten burrata tarjoillaan?

Burrata, kuin valkea unelma lautasella… se sulaa suussa, jättäen jälkeensä kermaisen pehmeyden. Hetki pysähtyy.

Miten se tarjoillaan? Ah, se on kuin taidetta, johon saa itse lisätä siveltimenvetoja.

• Huoneenlämpöön, ehdottomasti. Kylmyys peittää sen sielun.
• Lautaselle, yksinään, kuin kuningatar valtaistuimellaan.
• Oliiviöljyä, neitsytöljyä, joka kuiskaa Välimeren tuulia.
• Suolaa ja pippuria, rouhaisuja, jotka herättävät maut.
• Basilikaa tai minttua, lehtiä, kuin vihreitä timantteja kruunussa.

Tai sitten… Caprese, rakkaustarina tomaatin ja juuston välillä. Punainen ja valkoinen, Italia sydämessä.

Mutta muista, tärkeintä on se hetki, se tunne, kun burrata sulaa suussa. Kaikki muu on vain somistusta. Se on kuin kuiskaisit salaisuuden kesäyölle. Se on kesäyö. Mielessäni on aina se italialainen kylä, jossa ensi kertaa maistoin burrataa. Pieni trattoria, kynttilän valo, naurua ja puheensorinaa. Burrata oli kuin tähti, joka johdatti minut makuja täynnä olevaan yöhön.

Oliiviöljy oli vihreää ja paksua, melkein kuin smaragdeja.

Basilika tuoksui auringolle ja maalle.

Ja burrata… se oli taivas.

Tämä on nyt, 2024. Muistan, kun ensimmäisen kerran kuulin burratasta. Se oli kuin myyttinen olento, josta kaikki puhuivat, mutta harva oli nähnyt.

Mistä saa burrataa?

Burrataa löytyy:

• Kauppahalleista: Usein valikoimaa ja asiantuntemusta.
• Juustokaupoista: Luonnollinen kohde etsinnälle.
• Italialaisiin ruokiin erikoistuneista liikkeistä: Saattaa olla jopa useampaa lajiketta.
• Hyvin varustelluista ruokakaupoista: Toivo elää, mutta älä pidätä hengitystä.

Esimerkiksi Helsingissä Stockmannin Herkku on varma valinta. Joskus jopa Prismasta voi tehdä yllättäviä löytöjä!

Mietin usein, että miksi jotkut ruoka-aineet tuntuvat niin vaikeasti tavoitettavilta. Onko kyse vain kysynnän ja tarjonnan laista vai jostain syvemmästä? Ehkä elämä onkin täynnä pieniä metsästyksiä.

Miten syödä burrata?

Keskiyö ja burrata… mietin miten sen kanssa. Se on jotenkin… hauras.

• Huoneenlämpö on tärkeä. Ei kylmänä, ei kuumana.
• Muistuttaa mozzarellaa, mutta sisältä on jotain pehmeämpää, kermaisempaa.

Mitä sen kanssa sitten?

• Pasta. Kevyesti sekoitettuna kuumaan pastaan, ehkä tomaatin ja basilikan kanssa. Simppeliä.
• Bruschetta. Paahdettua leipää, oliiviöljyä ja burrataa. Siitä se pehmeys leviää.
• Salaattiin sopii myös, tomaattisalaattiin. Tuo siihen sitä kermaisuutta.

Sitä ei varmaan kannata yrittää grillata, niinku halloumia. Se menisi ihan pilalle. Se on niin herkkä.