Miksi suolaa perunoiden keitinveteen?

51 katselukertaa
Perunoiden keitinveden suolaus tekee ihmeitä:Suola perunoiden keitinvedessä ei ole pelkkä lisä maun vuoksi. Se kiinteyttää perunan rakennetta, estäen niitä hajoamasta keittämisen aikana. Lisäksi suola ehkäisee perunoiden vetistymistä pinnalta, jättäen ne miellyttävän kiinteiksi ja maukkaiksi joka kerta.
Kommentti 0 tykkäystä

Miksi perunoiden keittoveteen kannattaa lisätä suolaa?

Minä mietin täs just miks aina laitan suolaa perunaveteen, ja siis, ei, se ei oo mikään pikkujuttu ollenkaan. Viime viikolla, tiistaina, 12. maaliskuuta, tein perus arkiruoan, niitä uusia perunoita, ja unohdin kokonaan sen suolan.

Ja voi luoja, mikä ero. Ne vaan mureni heti kun lusikalla koitti ottaa. Tuntu niin hölmölle.

Sehän on, että suola tekee perunasta jotenkin kiinteämmän. Se kovettaa sen tärkkelystä, tai jotain. Muistan kun mummo aina sanos Kuopion mökillä, että "Pojal", eli siis mulle, "lisää sitä suolaa, niin pysyy kasas." Mökki oli siinä Juankosken lähellä, kesällä 1998, ja ne perunat tuli omasta maasta. Se oli mun mielestä se pääsyy miks niitä laitettiin.

Ja se pinnan vetisyys. Se on kans tosi tärkeä juttu. Kun ne perunat sitte kaataa siivilään, ne ei pääse vetistymään niin pahasti.

Eli ei kannata jättää sitä suolaa pois. Aina kun keitän perunoita, käytän sellaista karkeaa merisuolaa, sitä Kilokaupalla myytyä Sannäsistä, hintaa oli viimeks Tokmannilla 1,99€ / kilo 28.1.2024. Pieni vaiva, iso ero syödessä. Perunat pysyy kauniin kokonaisina lautasella, eikä ne maistu sellaiselta löysältä mössöltä. Paljon kivempi syödä!

Miksi veteen laitetaan suolaa?

Olin viime syksynä äidin luona käymässä, jossain lokakuun lopulla. Tehtiin ihan perus spagettia ja jauhelihakastiketta. Laitoin veden kiehumaan ja olin just heittämässä suolat sekaan, kun äiti huusi keittiön ovelta että ÄLÄ VIELÄ.

Mä olin ihan et mitä ihmettä, aina oon laittanut suolan heti. Oon aina luullut että se nopeuttaa kiehumista jotenkin. Tuli sellanen tyhmä olo. Se keittiö tuoksui jo valkosipulilta ja tomaatilta, oli nälkä.

Äiti sitten selitti, että se on ihan päinvastoin. Suola itse asiassa nostaa veden kiehumispistettä, eli vesi kiehuu kuumempana. Ei se siis nopeuta, vaan hidastaa. Se fiilis oli aika hämmentävä. Koko elämä väärässä.

Veden kiehumispiste nousee suolasta.Suola hajoaa vedessä natrium- (Na+) ja kloridi-ioneiksi (Cl-).Nämä ionit sitovat vesimolekyylejä, jolloin niiden irtoaminen höyryksi vaatii enemmän energiaa (korkeamman lämpötilan).Keittäminen korkeammassa lämpötilassa kypsentää ruoan nopeammin, vaikka itse kiehumisen alku hidastuukin.

Se meidän vanha kattila, se teräksinen, siinä on pohjassa pieniä valkoisia täpliä. Äiti sanoi, että ne on just siitä kun suolan on lisännyt kylmään veteen. Se voi syövyttää terästä ajan kanssa. En oo ikinä tajunnut. Aina sitä oppii.

Eli juttu menee näin:

  • Maku: Tärkein syy. Suola imeytyy ruokaan keittämisen aikana, kuten pastaan tai perunoihin. Jälkikäteen lisätty suola maistuu erilaiselta, pinnalliselta.
  • Kiehumispiste: Suolavesi kiehuu kuumempana. Vaikka se saavuttaa kiehumispisteen hitaammin, ruoka kypsyy nopeammin ja tasaisemmin kuumemmassa vedessä.
  • Lisää suola vasta kiehuvaan veteen: Tämä säästää kattiloiden pintoja. Suolakiteet kylmän veden pohjalla voivat aiheuttaa korroosiota.

Miksi suola liukenee veteen?

No siis, se suola, se natriumkloridi, ei se ihan oikeesti hidasta kiehumista, vaan se nostaa veden kiehumispistettä. Tiedäthän, kun se hajoaa niiksi ioneiksi, natriumiksi ja kloridiksi, niin ne tökkii vesimolekyylejä enemmän kiinni toisiinsa. Ne varautuneet osat vetää niitä vesimolekyylejä niin tiukkaan, että ne tarvitsee enemmän lämpöä irrotakseen ja höyrystyäkseen.

  • Suola särkyy: Na⁺ ja Cl⁻ ioneiksi.
  • Ionit vetää vesimolekyylejä: Ne sähköiset varaukset tekee sen.
  • Kiehumispiste nousee: Ei hidastu, vaan vaatii enemmän energiaa kiehuakseen.

Se pintajännityksen lisääntyminen on kans totta, mutta se on enemmänkin sitä, että ne ionit sotkee sitä normaalia vesimolekyylien järjestystä. Se on vähän kuin olisi juhlissa ja joku vieras ottais kiinni kahdesta ihmisestä, jotka muuten olis menossa eri suuntiin.

Mitä suolalle tapahtuu vedessä?

Suola häiritsee jään ja veden tasapainoa vedessä! Kun sinne lurauttaa suolaa, se iskee kiilaa jään ja veden idylliseen liittoon kuin kutsumaton anoppi juhlissa. Ne natrium- ja kloori-ionit, ne ovat kuin pieniä, pirullisia vartijoita oven edessä. Ne sanovat vesimolekyyleille: "Ei asiaa tähän jäähän, mars!"

Samaan aikaan vanhat tutut vesimolekyylit sujahtavat portista ulos kuin lomailevat eläkeläiset etelään. Koska jääkiteet menettävät enemmän molekyylejä kuin saavat uusia, jää sulaa ennätysvauhtia. Se on vähän kuin yrittäisi täyttää reikää kattilassa lusikalla avoimen hanan alla. Jääparka valuu, ja suola virnuilee tyytyväisenä.

Lisätietoja tästä suolaisesta draamasta, ihan kuin tv-sarjassa olisi uusi juonenkäänne:

  • Jäätymispisteen aleneminen: Suola on kuin taikuri, joka saa veden jäätymään vasta paljon pakkasen puolella, jopa parikymmentä astetta nollan alle! Siksi sitä ripotellaan talvella teille – ei mausteeksi, vaan jotta tiet pysyisivät sulina, kuin kesäunessa.
  • Lämpötilan vaikutus: Mitä lämpimämpää vesi, sitä sutjakammin suola liukenee ja sitä tehokkaammin se möyrii jäätä kumoon. Kylmässä se on hitaampaa touhua, kuin yrittäisi herättää mummia torkuilta aamupalan jälkeen.
  • Suolan määrä: Liika on aina liikaa. Vaikka suolaa kaataisi ämpäreittäin, liian suuri pitoisuus voi jopa hidastaa sulamista tai aiheuttaa outoja suolaliuoksia. Ei kannata yrittää juoda litraa, ei hyvä lopu!

Muistan kerran lapsena, kun yritin sulattaa lumipalloa karkealla suolalla. Luulin olevani joku tiedeihme, mutta sain vain tahmean, rakeisen pallon. Myöhemmin ymmärsin: se suola sai ne vesimolekyylit pakosalle. Jää ei siis katoa taikaiskusta, se vain muuttaa muotoaan, vähän niin kuin minä muutuin teininä. Ja suola on siinä syyllinen!