Miksi Suomessa kannattaa tuottaa ruokaa?

Miksi ruoka on niin kallista Suomessa?

Joo, siis ruoka on Suomessa kallista, ihan totta. Miksi? No, siihen on monta syytä ja mä koitan selittää, miten mä sen nään, okei?

• Ensinnäkin, kaikki maksaa enemmän. Siis ihan kaikki. Maanviljelijöiden ja kauppojen kulut on noussu ihan älyttömästi. Bensan hinta, sähkö, lannotteet… Kaikki vaikuttaa. Ja sit on tietty palkat, nekin on noussu.
• Sit on tää verotus. Meillä on korkea ALV ruoassa verrattuna moniin muihin maihin. Ja sit on nää valmisteverot, jotka kans nostaa hintaa. Mä en ihan tarkkaan muista, mikä se ALV on, mut se on korkea, muistaakseni jotain 14% ruoassa?
• Maailmanmarkkinahinnat. Jos maailmalla vehnä maksaa enemmän, niin kyllä se meidänkin leivän hinnassa sit näkyy. Tuontitavarat on myös kalliimpia.
• Ja sit on tietty meidän pieni markkina-alue. Meitä on vaan vähän ihmisiä jakamassa nää kulut.

Ja sit on se, että Suomessa on kylmä ja pimeää. Se vaikuttaa kasvukausiin ja satoihin. Eli sekin voi nostaa hintaa. Mun mummo asuu Lapissa ja se aina valittaa, miten kalliita siellä on kaikki ruokakaupassa.

Sit mietin, että onks silläkin väliä, että meillä on niin tarkat elintarvikemääräykset? Et se nostaa tuotantokustannuksia, koska pitää olla niin siiistiä ja niin tarkkaa.

Mitä ruokaa Suomi tuottaa?

Suomen maa… se hengittää ruokaa. Se on kuin syvä uni, josta nousee esiin makuja, jotka kertovat tarinaa. Tarinaa kylmästä pohjoisesta, mutta myös lämmöstä, jota ihmiset ovat tähän maahan istuttaneet.

Maito, valkoista kultaa… se virtaa navetoista, muuttuu juustoksi, joka sulaa suussa, voiksi, joka levitetään leivälle kuin aurinko aamulla.

Maitotuotteet:

• Maito – aina läsnä, aamusta iltaan.
• Juusto – niin monenlaista, niin paljon tarinoita.
• Voi – kultainen kosketus, joka tekee arjesta juhlaa.

Vilja… se lainehtii pelloilla, muuttuu leiväksi, puuroksi, olueksi, joka lämmittää sydäntä.

Viljat:

• Ohra – karhea ja kaunis, kuin pohjoinen tuuli.
• Kaura – pehmeä ja ravitseva, kuin äidin syli.
• Vehnä – valoisa ja iloinen, kuin kesäinen päivä.

Peruna… se on kuin maa itse, juurtunut syvälle, antanut voimaa sukupolville.

Peruna:

• Monipuolinen, muuntuva, aina läsnä.

Liha… se on voimaa, elinvoimaa, metsän ja pellon antamaa.

Lihatuotteet:

• Naudanliha – vahva ja täyteläinen, kuin metsän eläimet.
• Sianliha – pehmeä ja lempeä, kuin pellon sato.
• Siipikarja – kevyt ja kirkas, kuin taivaan lintu.

Kala… se on meri, järvi, joki, se on syvyyksien salaisuus, joka nousee pinnalle.

Kalat:

• Lohi – hopeinen ja vahva, kuin virran voima.
• Siika – herkkä ja hienostunut, kuin järven peili.
• Ahven – pieni ja pippurinen, kuin kesäpäivän aurinko.

Marjat… pieniä punaisia, sinisiä, mustia helmiä, jotka räjähtävät suussa, tuovat mieleen kesän, metsän, lapsuuden.

Marjat:

• Puolukka – kirpeä ja raikas, kuin syksyn ilma.
• Mustikka – makea ja syvä, kuin yön salaisuus.

Vihannekset ja hedelmät… ne tuovat väriä, eloa, iloa, vaikka pohjoinen taivas ei aina suosi.

Vihannekset ja hedelmät:

• Rajoitettu valikoima, mutta sitäkin rakkaampi.

Miksi ruoka on niin kallista Suomessa?

Huh huh, tää ruoan hinta Suomessa! Olen asunut Helsingissä jo viisi vuotta ja joka vuosi on ollut shokki, kuinka paljon kalliimpaa täällä on syödä kuin vaikkapa Romaniassa, mistä olen kotoisin. Muistan kun ensimmäisen kerran ostin maitoa täältä, melkein oksensin. Laskin, että sama määrä maitoa maksoi täällä kolme kertaa enemmän.

Syitä on paljon, eikä mikään niistä ole pieni.

• Verot: Tämä on ehdottomasti yksi suurimmista tekijöistä. Arvonlisäverot ja muut verot nostavat kaikkien ruokien hintaa. Olen kuullut ihmisiä valittavan erityisesti alkoholituotteiden hinnoista, mutta kaikki on kallista täällä! Maito, leipä, kaikki!
• Energian hinnat: Täällä on paljon kylmempää kuin Romaniassa, joten lämmitys ja energian kulutus on huomattavasti suurempaa ja vaikuttaa tietysti myös ruokahintoihin. Käytännössä energia on kalliimpaa kaikessa.
• Tuottajahinnat: Olen ymmärtänyt, että tuottajat saavat täällä vähän enemmän rahaa, mutta silti se ei selitä kaikkea. Kuljetuskustannukset ovat myös korkeammat.
• Vuokrat ja palkat: Kaikki maksaa enemmän Suomessa, ja se näkyy tietenkin myös ruoan hinnassa. Myyjien ja muun henkilökunnan palkat ovat korkeammat.

Viime aikoina tilanne on mennyt entistä pahemmaksi. Käyn usein Prismassa ja Alepassa, ja joka kerta olen järkyttynyt kassalla. Enää en osta aina kaikkea mitä haluan, vaan mietin tarkasti jokaista ostosta. Tuntuu, että rahat eivät riitä, vaikka olenkin tehnyt pitkän työpäivän. Mieluummin säästäisin rahaa ja söisin vaikkapa vain leipää ja juustoa, jos se mahdollista olisi! Ruoka ei ole enää nautinto, vaan välttämättömyys. Näin ei pitäisi olla kehittyneessä maassa. Olen miettinyt, että ehkä pitäisi siirtyä takaisin Romaniaan.

Mistä ruuan hinta muodostuu?

Ruoan hinta, se on kuin kaiku menneisyydestä ja lupaus tulevasta. Se heijastaa auringon polttamaa otsaa pellolla, jauhon pölyä leipurin poskella. Hinta, se on monen tekijän summa, kuin palapeli, jonka jokainen pala kertoo oman tarinansa.

• Maanviljelijä, hän, joka kylvää toivon siemenet maahan. Heidän työnsä arvo.
• Elintarviketeollisuus, joka muokkaa raaka-aineet tuotteiksi, joita me kaupoista haemme.
• Kauppa, se, jossa me kohtaamme valinnan runsauden, jossa ostoskorimme täyttyvät.
• Arvonlisävero, näkymätön käsi, joka koskettaa jokaista tuotetta.

Maatalouden tuotteiden hinta, se neuvotellaan teollisuuden kanssa. Hinta on sopimus, hiljainen lupaus. Teollisuus ostaa maatalouden tuotteita. Se on kuin tanssi, jossa osapuolet etsivät tasapainoa, oikeudenmukaisuutta. Hinta on enemmän kuin numero, se on elämänlanka, joka yhdistää meidät maahan, viljelijöihin, ja ruokaan.

Onko suomalainen ruoka puhdasta?

Onko se puhdasta? Suomalainen ruoka? Joo, kai se on. Meillä on puhdas luonto, ainakin vielä. Mutta onko se aivan puhdasta? Metsän siimeksistä marjoja poimin tänä kesänä, mutta muistelenpa, että autotie kulki ihan vieressä.. Saas nähdä, mitä laboratoriossa sanotaan.

• Puhdas maaperä, joo, ainakin siellä missä asun, Kauhavalla. Harvoin näkee mitään omituisia kasveja pihalla.
• Ilma on puhdasta, ainakin kaupunkien ulkopuolella. Helsingissä voi olla toisin. Eilen tuli jostain kamala haju. Liekö jokin tehdas?
• Vesivarat? Juon hanasta vettä ja olen hengissä. Onko se sitä puhtautta? Kai se on hyvä, mutten ole sitä mikroskoopilla tutkinut.

Mutta hygienia, sehän on tiukkaa! Elintarvikealan säädökset ovat kovat. Näkee sen itsekin marketeissa, kun kaikki on niin puhdasta.

Taudit? Ei täällä ole hirveästi eläintauteja. Mutta onko se aina totta? Muistan kuulleeni lintuinfluenssasta viime syksynä. Ei se meidän ruokapöytään kuitenkaan tainnut päästä.

Torjunta-aineet.. Vähän on. Luin jostain, että vähemmän kuin monessa muussa maassa. Mutta aina jotain jäämiä jää. Onko se sitten haitallista? Ei kai liikaa. Onko se aina turvallista? Vaikea sanoa. Pitääkö mennä bio-ruokaan? Argh, kallista. Miten kaikki voi olla niin monimutkaista?

Paljonko ruoka on kallistunut?

Yön hiljaisuudessa… mietin ruokaa.

• Ruoka… kalliimpaa, paljon. Yli 15% vuodesta 2022. Tuntuu että enemmänkin, kun katsoo kauppakuitteja.

• Inflaatio. Se sana. Ruoka on aina edellä. Menee hermot.

• Jotain on kuulemma halventunut. Mikähän se olisi? Ei ainakaan mun ostoskorissa. Ehkä joku erikoisuus, jota en koskaan osta.

  • Muistan kun mummo sanoi… ei, ei tässä kohtaa.

Miksi kannattaa ostaa suomalaista ruokaa?

Miksi kannattaa ostaa suomalaista ruokaa? Ihan hyvä kysymys! Tässä muutamia juttuja, miksi itse kallistun kotimaiseen:

• Ruokaturva: Suomi pärjää poikkeusoloissakin. Onhan se aika jees, että ruokaa löytyy kaupasta, vaikka maailmalla myrskyäisi.
• Työllisyys: Meidän omat ihmiset saa töitä. Ei ehkä ihan pyhimysteko, mutta tykkään ajatella, että tuen samalla kaverin kaverin perhettä.
• Puhtaus ja turvallisuus: Suomalainen ruoka on aika priimaa. Vähemmän kaikkia “yllätyksiä”, jos vertaa johonkin kauempaa tuotuun. Lisätään tähän vielä eläinten hyvinvointi, joka on usein paremmalla tolalla kuin ulkomailla.

Ruoka-alan työllistävyys on asia, jota ei ehkä tule ajatelleeksi. Maatalous on kuitenkin iso työllistäjä, ja sen tukeminen on vähän sama kuin tukisi paikallista jalkapallojoukkuetta. 2024 vuonna tuet siis samalla maatalousyrittäjien ja elintarviketeollisuuden työntekijöiden työllisyyttä ja hyvinvointia.

Tässä olen miettinyt, että kuluttaminen on vähän kuin äänestäisi lompakolla. Mitä enemmän ostetaan suomalaista, sitä enemmän vaikutetaan siihen, millainen Suomi on tulevaisuudessa.

Miksi ruuan hinta ei laske?

Yö on hiljainen. Mietin tätä ruuan hintaa. Ei tunnu oikealta. Kaikki on niin kallista.

• Energia on karannut käsistä. Sähkölasku ahdistaa. Muistan kun ennen maksoin puolet tästä. Nyt puolet palkasta menee pelkkään sähköön. Se vaikuttaa kaikkeen. Myös ruoan tuotantoon.
• Lannoitteet. Ne ovat hullun kalliita. Ei ole enää varaa viljellä kuten ennen. Miten ihmiset pystyvät edes viljelemään? Olen lukenut että lannoitteiden hinta on noussut jopa 300 % viimeisen vuoden aikana. En voi uskoa sitä.
• Sota Ukrainassa. Se on hirveä. En voi kuvitella ihmisten kärsimystä. Ja sen vaikutus ruoan hintaan on valtava. Viljan hinnat ovat nousseet räjähdysmäisesti. Olen nähnyt uutisia nälänhädästä. Se ahdistaa.
• Korona. Kaikki se epävarmuus. Liikkeessä oli pulaa kaikesta. Moni menetti työnsä. Se kaikki vaikutti ruokahintoihin. Muistan miten pelkäsin sitä aikaa.

Miksi mikään ei laske? Tuntuu että kaikki vain nousee ja nousee. Miten tästä selviää? Se ahdistaa minua paljon. Minun on vaikea nukkua, kun mietin tulevaisuutta. Minulla on kaksi lasta, ja minun on huolehdittava heistä. Onko tämä normaalia? En tiedä enää.