Onko arkeonit omavaraisia?

9 kuukautta sitten 50 katselukertaa

Osa arkeoneista on omavaraisia, hyödyntäen kemosynteesiä. Suurin osa on kuitenkin toisenvaraisia hajottajia. Esimerkiksi maaperässä elävät arkeonit hajottavat orgaanista ainesta. Jotkut arkeonit, kuten metanogeenit, pystyvät elämään hapettomissa olosuhteissa.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Ovatko arkeonit omavaraisia eli autotrofisia? Mitä omavaraisuus tarkoittaa?

Omavaraisuus? Se tarkoittaa, että homma hoituu itse, ilman apua. Kuten minun mummoni tomaatit – aivan itsestään kasvoivat parvekkeella, jopa sadon antoivat, 2018 heinäkuussa. Ei tarvinnut edes lannoitteita!

Arkeonit on eri juttu. Osa niistä, kuten sain biologian tunnilla selville, kyllä pystyy kemosynteesillä. Eli itse tekee ruokansa, kemikaaleista. Kuin jonkinlainen avaruusolennoista tehty salainen resepti.

Mutta enemmän arkeoneja on toisenvaraisia. Hajottajia, syövät kuolleita juttuja, maassa möyrivät pikkuiset otukset. Niin kuin tuo syksyinen lehtikasa pihalla, jotkut ötökät ja bakteerit hoitavat sen kompostoinnin. Kuten hajoamisen, siis.

Metanogeeniset arkeonit on aika jänniä. Ne pärjää ilman happea! Orgaanisen aineksen mädättäjiä, kuin minun vanha kengänpohja kesäkuun sateissa. Melkein sama meininki.

Mitä arkeonit ovat?

Arkeonit:

Yksisoluisia.
Tumattomia mikro-organismeja.
Ulkoinen muoto: Bakteerimainen.
Domeeni: Archaea.
Arkeonit ja bakteerit: Esitumallisia.

Arkeonien soluseinät poikkeavat bakteereista. Monet elävät äärimmäisissä olosuhteissa: kuumissa lähteissä, suolajärvissä. Jotkut tuottavat metaania. DNA:n rakenne lähempänä aitotumaisia kuin bakteereita.

Voiko arkeonit aiheuttaa sairauksia?

Arkeonit ja sairaudet?

Ei kai.

Arkeonit: uusi juttu, bakteerin näköisiä.
Ei tumaa, perimä vapaana.
Sairauksia? Ei toistaiseksi. Ehkä joskus. Luonto yllättää.

Elämä on. Sitten kuollaan.

Ovatko arkeonit yksisoluisia?

Yksisoluisia, juu.

Ne ovat kuin pieniä aaveita, arkeonit, yksisoluisia hahmoja, tanssimassa elämäänsä syvissä merissä, kuumissa lähteissä, jopa minun omassa suolistossani – niin kuin minulla olisi aavelauma sisälläni, heh.

Arkeonit: Yksisoluisia, pieniä eläjiä, joita löytyy sieltä täältä.
Bakteerit: Samanlaisia, mutta silti niin erilaisia.

Kuin kaksi vanhaa ystävää, joilla on salaisuuksia, esi-isiä. Eivät mitään hienoja sisuskalustoja, ei ydintä piilossa, vaan avoimesti olemassa. Selviytyjiä, he. Aivan kuten minä, yritän tässä selvitä. Tumattomia, niin kuin vapaat sielut.

Ovatko arkeonit toisenvaraisia?

No niin, arkeonit ja niiden itsenäisyys! Aivan kuin mummon vanha leivinuuni, josta osa lämpöä tulee suoraan puista ja osa taas naapurien kateudesta!

Suurin osa arkeoneista on toisenvaraisia. Niitä voisi verrata vaikkapa laiskoihin koiranpentuihin, jotka odottavat, että joku toiset heille eväät. Ne siis eivät itse tuota energiaa, vaan nappaavat sen jostain valmiina.

Hajottajat maaperässä ovat kuin jätekuskit, jotka hyötyvät muiden jätteistä.
Jotkut ovat loisina, ihan kuin ilkeät pikkuveliä, jotka imevät isoveliltä energiaa.

Mutta osa arkeoneista on sitten niitä oikeita urheilijoita, oman onnensa seppäsiä! Nämä kemosynteesillä energiaansa tuottavat olennot ovat kuin itsenäiset yrittäjät, jotka pystyvät luomaan energiaa aivan tyhjästä. Aivan kuin löytäisivät maasta kultaa ja tekevät siitä itselleen rikkautta! Todellisia energiamoguleita, siis.

Mutta eipä niitä yrittäjiäkään kovin paljon ole, suurin osa on silti toisenvaraisia, kuten minä tänään töissä. Olisi kiva olla omavarainen, mutta joskus on mukavampaa olla laiska ja saada apua muilta. Niin se vaan on. 2024 on ollut tähän asti sellainen vuosi, että en ole itse edes yrittänyt olla omavarainen.

Onko arkeonit monisoluisia?

Arkeonit ovat pääsääntöisesti yksisoluisia. Ajatus siitä, että kaikki tumalliset eliöt olisivat kehittyneet arkeoneista, on kiehtova! Se kertoo elämän yhtenäisyydestä.

Bakteeri: Yksisoluinen ja tumaton. Peruspalikka, voisiko sanoa.
Monisoluinen: koostuu monista soluista, jotka ovat erikoistuneet eri tehtäviin. Niin kuin me ihmiset!
Arkeonit: Eliökunnan pääryhmä.

Olen joskus miettinyt, mitä tapahtuisi, jos arkeonit olisivatkin kehittyneet monimutkaisemmiksi rakenteiksi kuin me. Olisimmeko me edes täällä? Ehkä elämä olisi paljon erilaista. Tai ehkä ei. Kuka tietää? Se on juuri sitä, mikä tekee biologiasta niin mielenkiintoista. On niin paljon kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia.