Onko kaikissa autoissa moottorilämmitin?

Onko kaikissa autoissa moottorilämmitin? Ei aina vakiona

Selvitys siitä, onko kaikissa autoissa moottorilämmitin, auttaa kuljettajaa varautumaan kylmiin aamuihin ja välttämään ikävät käynnistysongelmat talvipakkasilla. Oman ajoneuvon varusteiden tunteminen säästää rahaa, suojaa tekniikkaa turhalta kulumiselta sekä parantaa käyttömukavuutta. Tutustu tarkemmin lämmittimen tunnistamiseen ja varmista sujuva liikkeellelähtö.

Onko kaikissa autoissa moottorilämmitin?

Kaikissa autoissa ei ole valmiiksi asennettua moottorinlämmitintä, vaikka Suomessa myydyistä ja täällä pitkään olleista uudemmista autoista sellainen yleensä löytyykin. Asia riippuu täysin auton tuontimaasta, käyttövoimasta ja ensiostajan valitsemista lisävarusteista. Yleensä auton ohjekirjassa kerrotaan selvästi, onko autossa lämmitin vai ei.

Suomeen uutena maahantuotuihin polttomoottoriautoihin lämmitin asennetaan lähes poikkeuksetta jo luovutushuollossa, sillä talviautoilu ilman sitä kuluttaa tekniikkaa rajusti. Keski-Euroopasta käytettynä tuoduissa autoissa - ja ne ovatkin usein edullisempia ostaa - lämmitintä ei sen sijaan ole juuri koskaan valmiina. Hankala tilanne. Jos ostat tuontiauton syksyllä, joudut usein varaamaan ajan jälkiasennukseen ennen kovimpia pakkasia.

Mistä tietää onko autossa moottorilämmitin ja missä se sijaitsee?

Varmimman tiedon saat avaamalla auton ohjekirjan tai selaamalla huoltokirjan merkintöjä asennetuista lisävarusteista. Ohjekirjasta voit tarkistaa myös mahdollisen lämmittimen sijainnin, toimintaperiaatteen ja tarkan tyypin. Jos papereita ei ole tallessa, fyysinen tarkastus keulasta ja konepellin alta paljastaa asian muutamassa minuutissa.

Harvoinpa sitä tulee autoa ostaessa kontattua etupuskurin edessä taskulampun kanssa, mutta talven tullen se on edessä. Puskurin alaritilästä löytyy sähköisen lämmittimen pieni, jousikuormitteisella läpällä suojattu pistorasia (yleensä DEFA- tai Calix-järjestelmän pyöreä tai soikea liitin). Jos liitintä ei näy edessä, se voi piileskellä myös maskin raoissa tai lokasuojan reunassa. Ei näy vieläkään? Kurkista konepellin alle ja seuraa, lähteekö moottorin kyljestä tai öljypohjasta panssaroitua metallikaapelia kohti keulaa.

Polttoainekäyttöisessä lisälämmittimessä (kuten Webasto tai Eberspächer) ei ole ulkoista sähköpistoketta lainkaan. Sen tunnistaa ohjaamossa olevasta erillisestä ajastinkellosta, kaukosäätimestä tai auton tietoviihdejärjestelmän valikosta löytyvästä seisontalämmityksen asetuksesta. Kun lämmittimen käynnistää, konehuoneen alta kuuluu vaimea hurina ja auton alta tupruttaa hieman pakokaasua.

Moottorilämmitin tyypit - miten ne eroavat toisistaan?

Auton moottorinlämmittimet jakautuvat kahteen pääryhmään: verkkovirralla toimiviin sähkölämmittimiin ja auton omaa polttoainetta käyttäviin lisälämmittimiin. Näistä sähkökäyttöiset jaetaan vielä tarkemmin perinteiseen lohkolämmittimeen, letkulämmittimeen sekä nykyaikaisiin moottoreihin yleistyneeseen säteilylämmittimeen. Oikean tyypin tunnistaminen ratkaisee sen, kuinka kauan autoa täytyy pitää johdon päässä.

Moni luulee edelleen, että jokaisessa sähkötolppaan kytkettävässä autossa on perinteinen jäähdytysnestettä lämmittävä lohkolämmitin. Väärä luulo. Nykyaikaisten autojen alumiinimoottoreissa ei ole enää vanhoja pakkasproppuja, joten niihin asennetaan usein öljypohjan ulkopintaan kiinnitettävä säteilylämmitin. Säteilylämmitin lämmittää öljyä hitaammin kuin nesteeseen upotettu vastus, ja kovalla pakkasella se vaatii helposti 2-3 tunnin lämmitysajan ennen starttia.

Myös sähköautoissa ja lataushybrideissä tilanne on täysin eri kuin vanhoissa polttomoottoreissa, ja tässä piilee se yksi kriittinen virhe, jonka moni hybridiautoilija tekee tietämättään - palaan tähän tarkemmin vielä käynnistysosiossa. Täyssähköautoissa erillistä jälkiasenteista moottorilämmitintä ei tarvita, sillä auto esilämmittää sekä akuston että matkustamon suoraan ajoakusta tai latausjohdosta.

Miten moottorilämmitin vaikuttaa auton käynnistykseen talvella?

Esilämmitetty moottori käynnistyy talvipakkasilla huomattavasti kevyemmin, koska lämmin moottoriöljy on notkeaa ja voitelee liikkuvat osat heti ensimmäisestä sekunnista alkaen. Ilman esilämmitystä jähmeä öljy ei kierrä kunnolla, mikä rasittaa akkua, starttimoottoria ja sylinterien seinämiä. Käytännössä lämmitys pidentää moottorin käyttöikää ja vähentää kylmäkäynnistyksen aikaisia pakokaasupäästöjä.

Rehellisesti sanottuna minäkin pidin esilämmitystä pitkään pelkkänä mukavuusvarusteena, kunnes yhtenä tammikuisena aamuna Kuopiossa pakkanen kiristyi yli 25 asteen. Vanhan dieselautoni akku jaksoi pyörittää konetta vaivoin kaksi kertaa, ja sormet kohmeessa kiroilin pihalla, kun edellisenä iltana olin unohtanut laittaa ajastimen päälle. Sillä kerralla matka katkesi ennen kuin alkoikaan, ja hinausauton odottelu opetti kantapään kautta, miksi lämmitystä suositellaan jo lämpötilan laskiessa alle +5 asteen.

Tutkimusten mukaan kylmäkäynnistys voi nostaa polttoaineen kulutusta ensimmäisten ajokilometrien aikana jopa 40-50 prosenttia verrattuna esilämmitettyyn moottoriin. Sähkölämmittimen käyttö maksaa pörssisähkölläkin tyypillisesti vain noin 10 senttiä tunnilta, kun taas polttoainekäyttöinen lisälämmitin kuluttaa noin 0,5 litraa polttoainetta tunnissa. Ja se aiemmin mainitsemani hybridiautoilijan virhe? Moni lataushybridin omistaja luulee latausjohdon esilämmittävän myös bensiinimoottorin, vaikka useimmissa malleissa johto lämmittää vain matkustamon ja korkeajänniteakun - jolloin polttomoottori herää motarin rampissa täysin kylmänä koville kierroksille.

Mitä tehdä, jos autosta puuttuu lämmitin kokonaan?

Jos autossasi ei ole lainkaan moottorilämmitintä, sellaisen voi jälkiasennuttaa lähes mihin tahansa autoon merkkiliikkeessä tai yleiskorjaamolla. Perinteisen sähkökäyttöisen lohko- tai säteilylämmittimen asennus maksaa Suomessa keskimäärin 280-695 euroa riippuen automallista ja siitä, asennetaanko samalla sisätilanlämmittimen haaroitussarja. Polttoainekäyttöisen lisälämmittimen jälkiasennus on huomattavasti kalliimpi investointi, yleensä 1 200-2 500 euroa.

Todellisuudessa sinun ei tarvitse ostaa kalleinta mahdollista järjestelmää, jos ajoprofiilisi ei sitä vaadi. Jos pihassasi tai työpaikallasi on lämmitystolppa, perinteinen sähkölämmitin ja sisäpistoke riittävät mainiosti. Polttoainekäyttöinen lämmitin on puolestaan lyömätön silloin, kun pysäköit kadun varressa ilman sähköä - mutta muista silloin nyrkkisääntö, että ajomatkan tulisi olla vähintään yhtä pitkä kuin lämmitysajan, jotta auton akku ehtii latautua takaisin täyteen. Jos lämmität autoa puoli tuntia ja ajat viisi minuuttia kauppaan, akku on tyhjä muutamassa päivässä.

Eri moottorilämmittimien vertailu talvikäytössä

Lohko- ja letkulämmitin (Sähkökäyttöinen)

• Lämmittää suoraan moottorin jäähdytysnestettä sähkövastuksen avulla

• 1-2 tuntia ulkolämpötilasta riippuen

• Noin 280-695 euroa asennettuna (sisäpistokkeen kanssa hieman enemmän)

• Vaatii aina verkkovirran ja lämmitystolpan läheisyyden

Säteilylämmitin (Sähkökäyttöinen)

• Kiinnitetään moottorin öljypohjan ulkopintaan lämmittämään moottoriöljyä

• 2-3 tuntia, koska lämpö siirtyy metallin läpi hitaammin

• Noin 300-650 euroa mallikohtaisesta sarjasta riippuen

• Yleisin vaihtoehto uusiin alumiinimoottoreihin, vaatii verkkovirran

Polttoainekäyttöinen lisälämmitin

• Polttaa auton omaa polttoainetta ja kierrättää lämmitettyä jäähdytysnestettä

• Tehokas (4000-5000 W), lämmittää moottorin ja sisätilat 20-30 minuutissa

• Kallis jälkiasennuksena, tyypillisesti 1 200-2 500 euroa

• Toimii missä vain ilman sähkötolppaa, mutta kuluttaa auton akkua ja polttoainetta

Tuontiauton yllätys ensimmäisillä yöpakkasilla Tampereella

Mikko, 34-vuotias insinööri Tampereelta, osti syksyllä Saksasta tuodun käytetyn farmariauton ja oletti automaattisesti, että modernissa autossa on moottorilämmitin valmiina.

Ensimmäisenä pakkasaamuna marraskuussa Mikko meni taloyhtiön parkkipaikalle lämmityskaapeli kädessään, mutta etupuskurista ei löytynyt pistoketta. Hän tutki konepellin alusen taskulampulla ja selasi ohjekirjaa turhaan, kunnes tajusi autossa olevan vain keskieurooppalainen varustelu.

Mikko pyysi tarjoukset kolmelta paikalliselta korjaamolta ja päätyi asennuttamaan autoon mallikohtaisen säteilylämmittimen sekä sisätilan haaroitussarjan yhteishintaan 490 euroa.

Asennuksen jälkeen auto käynnistyi pehmeästi jopa -22 asteen pakkasessa, eikä Mikon tarvinnut enää raaputtaa jäisiä ikkunoita aamukiireessä.

Liian lyhyt työmatka tyhjensi polttoainelämmittimen akun Oulussa

Laura, 41-vuotias sairaanhoitaja Oulusta, hankki polttoainekäyttöisellä lisälämmittimellä varustetun dieselauton, koska hänen kerrostalonsa pihassa ei ollut vapaita lämpötolppapaikkoja.

Tammikuun pakkasilla Laura ajasti lämmittimen päälle 30 minuutiksi joka aamu ja iltapäivä, vaikka hänen työmatkansa kesti vain 10 minuuttia suuntaansa. Kahden viikon kuluttua auto vain naksahti aamulla eikä suostunut käynnistymään.

Huollossa selvisi, että akku oli päässyt syväpurkautumaan, koska lyhyt ajo ei riittänyt korvaamaan lämmittimen ja sisäpuhaltimen kuluttamaa virtaa. Laura asennutti autoon kiinteän ylläpitolaturin ja rajoitti lämmitysaikaa.

Muutoksen jälkeen akkuongelmat loppuivat kokonaan, ja Laura pystyi käyttämään lämmitintä huoletta koko lopputalven ajan.