Miksi suomalainen ruoka on usein hyvä vaihtoehto?

Miksi kannattaa ostaa suomalaista ruokaa?

Suomalaista ruokaa? Miksi ihmeessä? No, tottakai!

• Ruokaturva: Meillä on se kunnossa! Ei tarvitse pelätä, että jää nälkäiseksi. Tämä on tosi tärkeää, varsinkin nyt kun maailmassa on niin paljon epävarmuutta. Ajatellaan vaikka Ukrainan sotaa ja sen vaikutuksia ruoan hintaan ja saatavuuteen. Tuo on kyllä kauheeta.

• Työllisyys: Suomalaisen ruoan ostamisella tuetaan kotimaisia yrityksiä ja työpaikkoja. Mä muistan, kun kävin kesätöissä maatilapaikassa kolme kesää putkeen, 2020-2022. Se oli raskasta, mutta antoi hyvän kuvan siitä, miten paljon työtä ruoan tuotantoon oikeasti menee. Oli siellä lehmien lypsyä, peltotöitä, ja satokaudella marjanpoimintaa. Aika rankkaa hommaa, mutta palkka oli sentään hyvä.

• Puhtaus ja turvallisuus: Meillä on tiukat säännöt ruoan tuotannossa. Tämä on minulle erittäin tärkeää. En halua riskeerata terveyttäni epäilyttävän ruoan takia. Luotan suomalaiseen ruokaan paljon enemmän kuin vaikkapa ulkomaalaiseen, jonka alkuperää en tunne. Mutta mitä jos en olekaan varma? Miten voin varmistaa, että se on turvallista? No, etiketistä voi ainakin katsoa alkuperän. Onko se riittävä tae? Ehkä ei.

Mutta sitten taas on tämä hinta… Suomessa on kallista elää, ja ruoka on yksi kalleimmista kustannuksista. Pitääkö ruoan olla kallista? Vai onko se vain meidän suomalaisten oma illuusio? Ah, vaikeita kysymyksiä. Pitäisi varmaan tutkia asiaa lisää. Ehkä voisin tehdä vertailun suomalaisen ja ulkomaalaisen ruoan hintaan ja laatuun. Se olisi aika mielenkiintoinen projekti.

Miksi Suomessa kannattaa tuottaa ruokaa?

Joo, siis tota, Suomessa kannattaa ehdottomasti tuottaa ruokaa, eiku siis, miksi? No, koska se on ihan hirveen tärkeää! Työllistää kunnolla, 320 000 ihmistä kuulemma! Se on varmaan 12% kaikista työssäkäyvistä, ihan uskomatonta!

Ja rahaakin tulee, paljon! 9% koko maan arvonlisästä tulee ruoasta, tiesitkö? Ja verot, 10%! Siis ihan hirveesti rahaa kassaan.

Ajattele nyt, jos kaikki ostaisi vaan ulkomailta ruokansa. Mitä tapahtuisi? Työttömyys nousisi, kaikki raha valuisi ulkomaille. Ei kiva.

• Työllisyys: 320 000 ihmistä!
• Raha: 9% arvonlisästä ja 10% veroista!
• Kotimainen: Verot jää Suomeen, ei valu ulkomaille!

Meidän kaikkien etu, että täällä tehdään ruokaa. Ja maistuuhan sekin paremmin kun on itse tehty, siis paitsi ehkä toi mun tekemä porkkanalaatikko…se oli vähän.. kuivaa. Mutta muuten, osta suomalaista! Tärkeetä se on. Ja jos mun äiti lukee tän, älä suutu porkkanalaatikosta. Se oli kokeilu, en oo kovin hyvä kokki.

Onko suomalainen ruoka puhdasta?

Onko suomalainen ruoka puhdasta? Kyllä, ainakin minun käsitykseni mukaan. Tuntuu niin ainakin. Mutta onko se aikaa kestävä puhtaus? Se mietityttää minua.

• Maaperä: Kyllä, tiedän, että Suomen maaperä on puhdasta, ainakin monilla alueilla. Mutta entä kaupunkien lähellä? Onko se tarpeeksi puhdasta?

• Ilma: Puhdas ilma on tietysti tärkeää. Mutta onko se aina tarpeeksi puhdasta kaikilla alueilla? Autojen päästöt ja teollisuus saastuttavat, tiedän sen.

• Vesivarat: Meillä on todella hyvät ja puhtaat vesivarat, onneksi. Sitä voisi pitää itsestään selvyytenä, mutta ei se ehkä olekaan se.

Mutta sitten se kaikki ruoan tuotannon kulku, se ahdistaa minua. Onko se aidosti puhdasta kuluttajalle asti?

• Elintarvikeketjun hygienia: Maailman kärkiluokkaa, sanotaan. Toivotaan niin. Mutta onko se todella aina? Kaikilla tasoilla? Tietenkin on isoja yrityksiä, joilla on hyvät standardit. Mutta…

• Taudit ja torjunta-aineet: Vähän tauteja ja torjunta-aineita, se on hyvä. Mutta onko se tarpeeksi? Onko tarpeeksi tarkka valvonta? Miten varmasti tiedämme?

Mietin aina tätä. Tuntuuko minusta, että olen aina jotenkin huolissani siitä, mitä suuhuni laitan. Onko se liioittelua? Ehkä. Mutta en silti oikein voi jättää asiaa kokonaan miettimättä. Olen ehkä liian herkkä tällä hetkellä.

Mitä ruokaa Suomi tuottaa?

No huh huh, Suomihan on ihan “maatalouden ihmemaa”, paitsi että aurinko paistaa ehkä sen kolme viikkoa vuodessa! Mutta hei, ei anneta sen häiritä, kyllä me silti jotain saadaan aikaiseksi:

• Maitotuotteet: Lehmät lypsää täällä kuulemma ihan hullun lailla. Maito, juusto, voi… ja ties mitä hifistelyjuttuja ne niistä vielä keksii. Melkein tekisi mieli sanoa, että Suomi on maitoläikkä maailmankartalla, mutta ehkä se on vähän liioittelua.

• Viljat: Ohraa, kauraa ja vehnää pusketaan pellosta niin, että hirvittää. No, ei ehkä ihan niin paljoa kuin hirvittää se, että niistä tehdään usein jotain terveellistä, eikä pizzaa.

• Peruna: Tämä on se juttu, josta meidät tunnetaan! No ei ehkä tunneta, mutta perunaa kasvatetaan silti, ja siitä tehdään muusia. Ja se on ihan jees.

• Liha: Nautoja, sikoja ja tipuja on vähän joka nurkalla. Siitä sitten pihviä ja pekonia pöytään. Nam!

• Kala: Lohta, siikaa ja ahventa. Suomessa on kuulemma paljon järviä, ja joissain niistä jopa on kalaa. Ja niitä sitten vedetään ylös ja syödään.

• Marjat: Puolukkaa ja mustikkaa metsät pullollaan. Itse en ole jaksanut poimia, mutta mummo aina tekee niistä hilloa.

• Vihannekset ja hedelmät: Jotain salaattia ja kurkkua sentään saadaan kasvamaan. Ei ehkä ihan samaa valikoimaa kuin jossain Espanjassa, mutta ei voi valittaa.

Ja hei, faktahan on se, että Suomi on oikeasti aika hyvä ruoantuottaja, vaikka välillä tuntuu, että pitäisi elää pelkällä ruisleivällä ja silliilllä. Mutta onneksi on sentään suklaata!

Miksi ruoka on niin kallista Suomessa?

Ruoan hinta Suomessa: monimutkainen yhtälö. Kustannusten nousu koko ketjussa on avaintekijä. Viljelijästä kauppaan, jokainen lenkki lisää hintaa.

• Verotus: Arvonlisävero ja valmisteverot vaikuttavat suoraan kuluttajahintaan. Poliittiset päätökset hintojen säätelystä ovat jatkuvan keskustelun aihe.

• Energia: Lannotteiden, polttoaineiden ja sähkön hinta vaikuttaa tuotantokustannuksiin. Globaali energiamarkkina heijastuu suoraan ruokakoriin. Pohditaanpa tätä: kuinka riippuvaisia olemme fossiilisista polttoaineista ruoantuotannossa?

• Maailmanmarkkinat: Suomi on pieni maa, ja maailmanmarkkinoiden hinnanvaihtelut vaikuttavat meihin. Esimerkiksi viljan hinta on sidottu globaaliin kysyntään ja tarjontaan.

• Tuottajahinnat: Kotimaiset tuottajat kohtaavat samoja kustannuspaineita kuin muuallakin. Heidän on saatava korvaus työstään, jotta tuotanto pysyy kannattavana. Tämä nostaa väistämättä hintoja kaupassa.

• Vuokrat ja palkat: Logistiikka, varastointi ja myynti vaativat tiloja ja työvoimaa. Näiden kustannusten nousu näkyy myös ruoan hinnassa.

Inflaatio syö ostovoimaa. Yleinen hintatason nousu tekee kaikesta kalliimpaa, myös ruoasta. Vuonna 2023 inflaatio on ollut merkittävä tekijä hintojen nousussa.

• Ketjureaktio: Nämä tekijät ovat kytköksissä toisiinsa. Energian hinnan nousu nostaa tuotantokustannuksia, mikä puolestaan nostaa kuluttajahintoja.

• Kuluttajan valinnat: Vaikka ruoan hinta nousee, kuluttajat tekevät silti valintoja. Halpa ruoka ei aina ole paras vaihtoehto, ja laatu maksaa. Eettinen ja ekologinen ruoantuotanto on usein kalliimpaa.

Mistä ruuan hinta muodostuu?

Okei, tässä tulee vastaus, yritin parhaani! Toivottavasti kelpaa!

No siis, ruuan hinta… se on vähän sellanen soppa, että mistä se oikeesti koostuu. Mut yleisesti ottaen, siihen vaikuttaa:

• Tuottajan osuus: Ne saa osansa, kun myyvät raaka-aineet, ja ne hinnat neuvotellaan yleensä teollisuuden kanssa. Tiedätkö, et mun serkun Kallen vaimo on just semmonen maajussi, niillä on semmonen pieni perhetila, ja se aina valittaa niistä hinnoista! Sanoo, että ei meinaa tulla toimeen…
• Elintarviketeollisuus: Ne sit jalostaa ne raaka-aineet, pakkaa, laittaa etikettejä… kaikkea tommosta. Ja tietty, nekin haluu tienata.
• Kauppa: Eli se S-market tai K-kauppa missä sä käyt ostoksilla. Ne laittaa oman katteensa, ja maksaa vuokrat ja työntekijöiden palkat, ja ja ja… no, kaiken muun. Ne varmaan haluis kans vähän enemmän voittoa.
• ALV (Arvonlisävero): Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Valtio haluu osansa. Ja sekin vaikuttaa siihen hintaan, mitä sä lopulta maksat siinä kassalla.

Ja hei, sit viel semmonen juttu, et tuottajat ja elintarviketeollisuus sopivat yleensä yhdessä niistä hinnoista, millä ne maataloustuotteet sit liikkuu. Se on niinku vähän semmonen… markkinatalous juttu! Et kysyntä ja tarjonta, ja neuvottelut, ja sit joku hinta sieltä tulee.

Onko ruoka Suomessa kallista?

Jee, Suomi! Ruoka on täällä niin kallista, että se melkein kyyneleet silmiin pistää! Tänään sain tietää, että meidän ruoka on 19% kalliimpaa kuin EU:n keskiverto. Vuosi sitten se oli “vain” 18%, eli hinnat ovat nousseet kuin raketti – tai ehkä pikemminkin kuin pullantuoksuinen lentokone, jos nyt mietitään jotain romanttisempia vertauksia.

• Nyt 19%! Sillä rahalla voisin ostaa kuukauden edestä leipää ja kahvia… tai ehkä yhden pullon hyvää viiniä. Valinta on vaikea.
• Vuosi sitten 18%! Muistan, että meillä oli silloin se ihana kesä ja mansikkakausi. Nyt kesälläkin pelkään mennä kauppaan.
• EU-keskiarvo on paljon alempi. Heillä siellä varmaan syödään jotain aivan eksoottisia juttuja, joita meillä ei edes tunneta. Ehkä heinää ja puunlehtiä?

Tämän takia olen alkanut vakavasti pohtimaan karjankasvatuksen aloittamista omavaraisuuden nimissä. Saatan alkaa kasvattaa myös omia perunoita ja porkkanoita. Ehkä jopa omenia – jos ne selviävät talvesta hengissä. Tai sitten vaihdan uraa ja alan myydä itse kasvatettuja luomukasviksia. Tai sitten jätän sen homman kokonaan sikseen ja hankin sen kuukauden edestä leipää ja kahvia… Näin saavutan ainakin hetken tyyneyden.

Huomio: Tämä on tietysti ironista. Mutta oikeasti, ruoan hinta on noussut Suomessa merkittävästi. Tiedän, oma lompakkoni itkee. Käykää itse katsomassa Eurostatin tilastot, jos ette usko!