Mistä kirjolohi on kotoisin?

Kirjolohi – Pohjois-Amerikan tulokas, suomalaisten kalapöytien vakiokasvo

Kirjolohi ( Oncorhynchus mykiss) on monille suomalaisille tuttu näky niin kalatiskillä kuin kalastusreissuillakin. Sen vaaleanpunertava liha ja suhteellisen helppo pyydettävyys ovat tehneet siitä suositun kalan. Mutta mistä tämä suomalaisille niin tuttu kala oikeasti on kotoisin? Vaikka kirjolohi onkin sopeutunut hyvin Suomen vesistöihin, sen juuret eivät ole täällä.

Kirjolohen tarina Suomessa on mielenkiintoinen esimerkki ihmisen vaikutuksesta luontoon. Laji on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikan Tyynenmeren rannikon joista ja järvistä. Sen luontainen levinneisyysalue kattaa laajan alueen Alaskasta Meksikoon ulottuen. Kirjolohi viihtyy erityisesti viileissä ja hapekkaissa vesissä, joita Pohjois-Amerikan luoteisosissa riittää.

Suomeen kirjolohi tuotiin ensimmäisen kerran 1800-luvun lopulla. Ajatuksena oli, että laji voisi täydentää kotimaisten kalalajien kantoja ja tarjota uuden kalastusmahdollisuuden. Kokeilut osoittautuivat onnistuneiksi siltä osin, että kirjolohi tosiaan viihtyi Suomen vesistöissä.

Vaikka kirjolohi onkin sopeutunut Suomen oloihin, se ei ole onnistunut vakiinnuttamaan täällä täysin luontaista kantaa. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että mädin kypsyminen vaatii pidemmän ja lämpimämmän ajanjakson kuin mitä Suomen vedet yleensä tarjoavat. Tästä syystä kirjolohi ei pysty lisääntymään Suomessa yhtä tehokkaasti kuin kotiseudullaan.

Näin ollen suurin osa Suomessa myytävästä ja kalastettavasta kirjolohesta on kasvatettua. Kalankasvattamot huolehtivat mädin haudonnasta ja kalan kasvatuksesta, jolloin kirjolohi voi kasvaa optimaalisissa olosuhteissa. Luonnonvesiin istutetaan sitten kasvatettuja kirjolohia, jotta kalastajat pääsevät nauttimaan niiden pyydystämisestä.

Vaikka kirjolohi ei olekaan alkuperäinen suomalainen kalalaji, se on vakiinnuttanut paikkansa osana suomalaista kalakulttuuria. Sen suosio kalana on kiistaton, ja se on tuonut uusia mahdollisuuksia niin kalastukseen kuin elintarviketuotantoonkin. On kuitenkin tärkeää muistaa, että lajin leviäminen luontoon on ihmisen toiminnan tulosta, ja sen vaikutuksia paikalliseen ekosysteemiin on syytä seurata tarkasti.