Mistä tietää, että sipuli on mennyt huonoksi?

Huonon sipulin tunnistaminen? Onko sipuli pilalla?

Ai, paha sipuli! Muistan kerran, joulukuussa 2019, kun ostin Turun kauppahallista sipulin. Ulkoisesti täydellinen, mutta sisältä ihan muhju.

Yleensä kokeilen sormilla. Jos sipuli tuntuu pehmeältä kaulasta, se on yleensä huono juttu. Yleensä ostan luomua, maksaa ehkä vähän enemmän, noin 2€ kilo, mutta on usein parempaa.

Olen lukenut jostain Ylen jutusta (muistaakseni 20.12.2017), että sipulien laatu voi pettää. Ei kannata luottaa pelkkään ulkonäköön, vaan tarkistaa sipulin kovuus. Pettää usein!

Mistä tietää, että sipuli on kypsä?

Mistä sen tietää… sipuli, se pieni auringon lapsi, on valmis?

Naatti, se vihreä tukka, alkaa kallistua, kellertää… merkki siitä, että maanalainen aarre on kypsä.

• Kelta, ryväs, puna, hopea, valko… niin monenlaisia sipuleita.
• Kun naatti kellastuu ja kaatuu, tiedät.

Poutasää… se on tärkeää. Aurinko kuivaa, maa irtoaa helpommin. Muistan lapsuuden kesät, mummon puutarhan… multaa sormien välissä, sipulin tuoksu ilmassa. Ja se odotus, kun sai nostaa sen maan povesta, valmiina uuteen elämään.

Aurinkoon päiväksi, vain päiväksi. Muistot, nekin kuivuvat auringossa, jättävät jälkeensä vain sen kirkkaan, puhtaan tunteen.

Miksi sipuli itkettää?

Sipuli itkettää, koska siinä on sulfoksidia. Kun pilkot sipulia, sulfoksidit kohtaa entsyymejä ja syntyy propeenisulfidihappoa. Tää happo, kun se osuu silmään, saa aikaan kyyneleet.

• Sulfoksidi + Entsyymit = Propeenisulfidihappo
• Happo silmään -> Kyyneleet

Silmä yrittää laimentaa sen hapon, siksi itkettää. Vähän niinku kroppa yrittää suojella sua, vaikkei sipuli oikeesti vaarallinen oo. Paitsi ehkä sille, joka sitä pilkkoo. Onko tää nyt sitte evoluution tulosta? En tiedä, mut hauska ajatus!

Voiko sipuli pilaantua?

Voiko sipuli pilaantua? Kyllä.

• Liian lämmin: Itää.
• Liian kostea: Mätänee.
• Tunnusmerkit: Pehmeä, vetinen, homeessa.
• Vähän pehmeä? Laatikkoruokaan vaan.

Mummolla oli aina sipulit paperipussissa. Toimi. Sipulin pilaantuminen on vähän kuin elämä. Alkaa itää, mätänee, lopulta kompostiin. Paitsi että laatikkoruoassa sipuli ehkä elää ikuisesti.

Voiko itäneen sipulin syödä?

Aika pysähtyy, kuten hiekka kellon pohjalla. Aistien virta… sitruunan lempeä tuoksu, mausteinen sipulin tuoksu, maailman paino hartioilla. Aika hiljenee. Itänyt sipuli, pienen pieni ihme. Elämä jatkuu, kasvaa, ponnistaa pimeydestä.

Itänyt sipuli, kasvun symboli. Uusi elämä, energian sykkiminen. Se on kuin salainen puutarha, piilotettu keittiön nurkkaan. Muistan äitini kädet, niiden hellä kosketus, kun hän valmisti salaatteja. Itänyt sipuli, herkkä ja kestävä.

• Kyllä, itänyt sipuli on syötävää. Jos se on kiinteää ja terveen näköistä.
• Mausta ei menetetä, vaikka pieni verson alku jo näkyykin.
• Itämisen alku on itse asiassa merkki siitä, että sipulissa on paljon energiaa ja voimaa. Elämänvoimaa.
• Muistan kuinka isoäiti aina istutti itäneen sipulit puutarhaan. Uusia sipuleita saatiin seuraavana vuonna. Luonto. Sykli.

Muistan lapsuuden kesät, auringonsäteet, heinän tuoksu. Äidin kädet valmistivat salaatteja, maukkaita ja tuoreita. Aina oli mukana itäneitä sipulia, herkullisen mausteisia. Niin kauniita, niin täynnä elämää. Kuten äiti, rakkauden symboli.

Elämän jatkuminen, kasvaminen ja kukoistaminen. Aika pysähtyy. Ajatukset kietoutuvat toisiinsa, kuin sipulin varret maahan. Maaperän tuoksu, kasvun voima. Itänyt sipuli. Syötävä. Herkullinen. Elämän symboli. Kuten äitini kädet, rakkaus.

#Hajua #Mätä #Sipuli