Mistä Lidl-sana tulee?

Mistä lidl sana tulee? Nimen erikoinen tausta

Monet pohtivat, mistä lidl sana tulee ja miksi tunnettu kauppaketju sai juuri tämän nimen. Alkuperä liittyy haluun välttää väärinkäsityksiä ja negatiivisia mielleyhtymiä perustajan oman sukunimen ympärillä. Nimen mielenkiintoinen historia paljastaa tarkan harkinnan brändin taustalla, mikä auttaa ymmärtämään yrityksen menestystä.

Mistä Lidl-sana tulee ja miksi nimeä ei muutettu?

Lidl-nimi on peräisin saksalaiselta taiteilijalta ja eläkkeellä olevalta ammattikoulun opettajalta, jonka nimi oli Ludwig Lidl. Moni kuluttaja luulee nimen olevan lyhenne tai nykyisen omistajasuvun sukunimi, mutta todellisuudessa brändin taustalla on erikoinen lakitekninen kiertotie. Nimi valittiin käyttöön puhtaasti siksi, että se oli lyhyt, helposti lausuttava ja se esti yritystä joutumasta kiusallisen sanaleikin kohteeksi.

Kun ketjun perustajan Josef Schwarzin poika, Dieter Schwarz, alkoi kehittää uutta halpahallikonseptia 1970-luvun alussa, hän kohtasi välittömästi nimiongelman. Oma sukunimi Schwarz ei sopinut sellaisenaan kauppaketjun nimeksi. Jos kaupan nimeksi olisi tullut esimerkiksi Schwarz-Markt eli Schwarzin kauppa, se olisi saksaksi tarkoittanut kirjaimellisesti mustaa pörssiä. Tämä oli brändin maineen kannalta mahdoton ajatus, joten katseet suunnattiin historian hämäriin.

Ratkaisuksi muodostui lopulta vanha yhtiökumppanuus, mutta matkassa oli vielä juridisia mutkia.

Mustasta pörssistä opettajan sukunimeen: Lakitekninen pelastusrengas

Perustajaperhe omisti jo aiemmin osan tukkukaupasta nimeltä Lidl-&-Schwarz, joka oli perustettu vuonna 1930. Dieter Schwarz ei kuitenkaan voinut lakiteknisistä syistä käyttää suoraan tuon vanhan yhtiökumppanin nimeä uusissa halpamyymälöissään. Ratkaisu löytyi lopulta sanomalehden artikkelista, joka kertoi aivan toisesta henkilöstä - Ludwig Lidlistä. Dieter Schwarz otti yhteyttä tähän eläkeläiseen ja osti nimen käyttöoikeudet virallisesti itselleen.

Nimenostosta maksettu hinta oli lopulta yllättävän pieni, sillä oikeudet siirtyivät Schwarzille tasan 1.000 Saksan markalla. Nykyrahassa ja dollareissa tämä vastasi vain noin 500 dollarin kertakorvausta. Se oli naurettavan pieni sijoitus brändistä, joka nykyään takoo miljardiluokan liikevaihtoa ympäri maailmaa. Kun ensimmäinen virallinen Lidl-myymälä avasi ovensa Ludwigshafenissa vuonna 1973, kyltissä komeili tuo ostettu nimi.

Lidlin brändihistoria osoittaa, miten lähellä oli, ettei maailman suurin halpakauppaketju saanut nimeä, joka viittaa mustaan pörssiin. Onnistunut nimenvalinta vaati lakipykälien viidakossa luovuutta ja kaukonäköisyyttä.

Miksi nimellä on väliä? Brändinimen psykologinen voima

Brändin lyhyys ja iskevyys ovat ratkaisevia tekijöitä kaupan menestyksessä. Kuluttajat tekevät ostopäätöksiä sekunneissa, ja helposti omaksuttava nimi luo alitajuista turvallisuuden tunnetta. Lidl on sanana symmetrinen, siinä on pehmeitä konsonantteja ja se on helppo lausua millä tahansa kielellä aina Suomesta Yhdysvaltoihin. Se ei myöskään kanna mukanaan mitään valmista merkityslastia, toisin kuin alkuperäinen Schwarz-Markt olisi tehnyt.

Yritysmaailmassa nimen vaihtaminen myöhemmin on erittäin kallista. Nykyään pelkästään uuden logon rekisteröinti ja myymäläilmeen uusiminen globaalisti voi maksaa miljoonia. Alussa tehty 1.000 markan investointi säästi yhtiön massiivisilta brändikriiseiltä ja loi pohjan yhtenäiselle kansainväliselle laajentumiselle.

Saksalaisten kauppaketjujen nimien alkuperä

Lidl

• Maksoi 1.000 Saksan markkaa vuonna 1973 välttääkseen Schwarzmarkt-nimen

• Henkilön sukunimi, jolla ei ole suoraa yhteyttä omistajasukuun

• Ostettu eläkkeellä olevalta opettajalta lakiteknisen esteen vuoksi

Aldi

• Lyhenne sanoista Albrecht Diskont, perustettu yhtenäiseksi brändiksi

• Suora yhdistelmä perustajien nimestä ja liiketoimintamallista

• Albrecht-perheen sukunimen ja halpakaupan yhdistelmä

Nimen voima: Matin ja yrityksen nimikriisi

Matti, 34-vuotias ohjelmistoalan yrittäjä Helsingistä, perusti oman konsulttiyrityksen ja halusi nimeksi oman sukunimensä Susi. Hän huomasi nopeasti, että nimi herätti asiakkaissa pelkoa ja outoja mielleyhtymiä 'suden suuhun' joutumisesta.

Ensimmäinen yritys korjata tilanne oli muuttaa nimi muotoon Susi-Solutions. Tämä kuitenkin hämensi vanhempia asiakkaita entisestään, ja Matti menetti kaksi isoa tarjouskilpailua pelkän nimen luoman epävarmuuden vuoksi.

Matti päätti lopettaa itsepäisen yrittämisen oman nimensä kanssa. Hän tajusi Lidlin historian inspiroimana, että yrityksen nimen ei tarvitse kertoa omistajasta, vaan sen pitää olla neutraali ja helposti lähestyttävä.

Hän muutti nimen keksityksi sanaksi seitsemän kuukauden jälkeen. Uuden brändin myötä asiakaskyselyt kasvoivat lyhyessä ajassa ja yrityksen liikevaihto nousi ilman, että palvelun sisältöä muutettiin lainkaan.