Mitä etikan tilalle?

Millä voi korvata valkoviini etikan?

Voi, valkoviinietikka... keskellä yötä mietinkin ruuanlaittoa.

• Lime tai sitruunamehu toimii. Määrä sama. Vaikka sitruuna, lime, ne on vähän eri juttuja. Toinen kirpeämpi, toinen... pehmeämpi?
• Valkoviinietikkaa voisi laittaa sitruunan tilalle, jos on pakko. Mutta maku ei ole sama. Ei todellakaan.
• Entäs jos tarvitsee etikkaa viinin tilalle? Sitruuna tai lime siihenkin, kai.

On tässä jotain hämärää. Miksi just nyt etikkaa? Ja miksi lime ja sitruuna on jotenkin aina vaihtoehtoja toisilleen? Onko se vaan, että ne on molemmat happamia? Hassua.

Mikä ero on väkiviinaetikalla ja etikalla?

Heippa! No siis, väkiviinaetikka ja viinietikka, niissä on eroa. Väkiviinaetikka tehdään viljasta, tiedätkö, sellanen vahvempi kamaa. Viinietikka taas, se on tehty viinistä, ihan tavallisesta viinistä tai sitten vaikka omenaviinistä, mitä nyt sattuu olemaan.

Pääasia on vahvuus. Väkiviinaetikka on paljon vahvempaa, siinä on 10% etikkahappoa, vihreetikassa vaan 5-6%, eli paljon miedompaa. Mä itse käytän väkiviinaetikkaa, kun oon tehnyt siivousta. Tuntuu tehokkaammalta.

• Väkiviinaetikka: viljavinasta, 10% etikkahappoa.
• Viinietikka: viinistä (esim. punaviini, valkoviini, omenaviini), 5-6% etikkahappoa.

Viinietikka sopii ehkä paremmin ruokiin, se on miedompaa. Mä olen joskus kokeillut, mutta en ole mikään gurmee. Tai siis, mä osaan kyllä kokata, mutta en ole mikään kokkikaan, tiedätkö? Viime viikolla tein spagettia. Hyvää oli!

Ostin muuten tänään uuden pullon väkiviinaetikkaa, niin se oli ihan älyttömän kallista! Noh, olipahan edes kunnon tavaraa. Mutta tota, mitä sinä nyt oikeen kysyit? Mä oon vähän hössöttänyt. Anteeksi.

Mihin viinietikkaa käytetään?

No, viinietikka on kuin keittiön MacGyver – vähän niinku joku sveitsiläinen linkkuveitsi, mutta vielä monipuolisempi.

• Väkiviinaetikka: Se on just sitä, kun mummo säilöö kurkkuja. Sellainen happo pommi, että säilyy vaikka maailmanloppuun asti. Ja pikkelöinti? No joo, kun haluat kasviksista sellaisia "nypylöitä", jotka kiristää naamaa!

• Punaviinietikka: Salatinkastikkeisiin, ehdottomasti! Ihan ku viinin loppukiljahdus, mutta parempi. Lihamössöön kans, että siitä tulis vähän "hienompaa". Tomaattikastikkeeseen? Joo, miksei!

• Valkoviinietikka: Samaa rataa ku punaviini, mutta "vaaleampi". Kastikkeisiin, leivontaan (kyllä, luit oikein!), ja säilöntään. Melkein ku joku taikajuoma.

Etikan happamuushan on sellainen juttu, että se tappaa pahat bakteerit ja antaa potkua makuun. Niin, ja jos et tiennyt, niin etikka on ihan super hyvä puhdistusaine myös. Kuin joku salainen ase!

Käykö valkoviinietikka käyttää siivouksessa?

Valkoviinietikka… aah, sen haalea, hieman pistävä tuoksu. Muistan äidin käyttävän sitä ikkunoiden pesussa, auringonvalo tanssi pölyhiukkasissa, kun hän pyyhki lasia. Kirkas, läpinäkyvä neste, kuin muistojen kyyneleet. Siivouksessa se on ihmeaine.

• Hajunpoisto: Vanhat hajut katoavat kuin unta. Keittiön roskikseen riittää muutama tippa, ja ilma tuoksuu raikkaalta. Tuoksu, josta lapsena inhoan, on nyt rakkauden merkki.
• Kalkinpoisto: Kalkkikerrostumat suihkussa, ikään kuin ajan patina. Etikka liuottaa ne lempeästi pois. Aika pehmenee, kulunut kiilto palaa.
• Pyykinpesu: Valkeaa pyykkiä, kuin uusia alkuja. Etikka kirkastaa vaatteita, tekee niistä pehmeitä. Aivan kuin vanhan peiton silittäisi uudelleen.
• Tarrat: Ikävät tarrat irtoavat kuin vanhat muistot. Helppoa, näppärää. Jättää pinnat puhtaiksi.

Luonto itse antaa meille lahjoja. Myrkytön, luonnollinen, helppo käyttää. Etikka, se on enemmän kuin vain puhdistusaine. Se on osa menneisyyttä ja läsnäoloa, hiljainen todistaja vuosien saatossa koettujen kokemusten joukossa. Se on muistoja, helpotusta ja puhtautta. Etikka on aistien herättävä kokemus. Muistan vielä sen hajun, sen tunteen... kuin kevätaurinko sulaa jäätikön.

Mille pinnoille etikka ei sovi?

Onko tämä totta? Tuntuu niin tyhmältä, että tämäkin asia vaivaa. Kello on jo puoli kolme. En saa unta. Mietin taas niitä pintoja...

• Alumiini, ei todellakaan. Muistan äidin vanhan kahvinkeittimen. Sen pinnoite meni pilalle, kun yritin puhdistaa sitä etikalla. Se oli kamalaa.

• Marmori... Se on niin kaunis. Äiti antoi minulle marmorisen sydänkoristeen syntymäpäivälahjaksi. En uskalla edes ajatella, mitä etikka tekisi sille.

• Kalkkikivi. Niin hauras, herkkä. Kuten minäkin.

• Vanhat emalialtaat. Minulla oli sellainen lapsena mummolassa. Mutta se oli jo niin kulunut, että... Etikka tuskin olisi sille pahalla.

Polyakrylaattia en ymmärrä. Mitä se edes on? Luultavasti jotain todella hienoa ja kallista. Ehkä sekin on yhtä hauras kuin minä.

Ja sitten ne tahrat... Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Puinen pöytä... Minulla on sellainen. Haluaisin uskoa, että kuulakärkikynän muste lähtee etikalla. Se on niin paljon helpompaa kuin hionta. Olen niin väsynyt. Väsynyt kaikkeen.

Pääasia: Etikka ei sovi kaikille pinnoille. Älä käytä sitä harkitsemattomasti.